Uhanalaisen jokihelmisimpukan poikasten palautus kotijokiin alkoi kokeiluissa Mustionjoella ja Ähtävänjoella

Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Pohjanmaalla sijaitsevan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa. Syksyllä 2016 niitä siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman altaisiin. Kahden vuoden hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tuottivat tulosta: syksyllä 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia.
Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat elämänsä pienen pieninä simpukoina heinäkuussa 2019.
Tänä kesänä kokeillaan, kuinka 2-3 millimetrin suuruisiksi kasvaneet poikaset pärjäävät kotivesissään. Pienet simpukat on nyt laitettu rei’itettyihin pleksilevyihin, joiden suojana on verkko. Levyt on viety tarkkaan valittuihin paikkoihin Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen, ja niitä käydään säännöllisesti puhdistamassa. Vastaavanlaiset levyt on jätetty myös Konneveden tutkimusaseman altaisiin, jotta simpukoiden kasvua ja vointia eri olosuhteissa voidaan vertailla.
Laitoskuntoutusta tarvitaan raakkukannan pelastamiseksi
Nyt tutkitaan, miten”koeputkipoikasina” Konneveden tutkimusasemalla alkunsa saaneet raakun poikaset pärjäävät jokivesissä. Niiden kasvua seurataan ja samalla kerätään kokemuksia tulevia istutuksia varten. Suurin osa poikasista saa jatkaa kasvuaan laitoskasvatuksessa vielä vuoden, mutta tämän kesän koeistutukset kertovat, minkälaiset niiden mahdollisuudet ovat selvitä kotivesissään.
Nykyisissä jokivesioloissa on monta vaaraa raakunpoikasille.
”Vesien liettyminen estää veden virtailun joen pohjasorassa ja se tukahduttaa raakun pienet poikaset. Myös kalojen vaelluksen estävät rakenteet ovat ongelma, koska raakun toukka tarvitsee populaatiosta riippuen lohen tai taimenen kehittyäkseen simpukaksi”, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Laitoskuntoutus on osoittautunut tarpeelliseksi keinoksi raakkukannan elvyttämisessä, kun jokienvesien olosuhteet ovat muuttuneet ja aikuisten raakkujen lisääntymiskunto on heikentynyt.
”Laitoskuntoutuksella voidaan palauttaa jopa vanhojenkin raakkujen lisääntymiskyky. Aikaisemmin ei ole ollut keinoja huonokuntoisten raakkujen kunnon parantamiseksi”, kertoo Jouni Taskinen.
Toimia tarvitaan, sillä tutkimusten perusteella Ähtävänjoella Pohjanmaalla raakkukannan koko on laskenut 1980-luvun 500000:sta nykyiseen noin 500:aan yksilöön. Suomen eteläisimmässä raakkujoessa, Mustionjoessa, raakkukanta on huvennut alle puoleen yhdeksässä vuodessa.
Linkki raakkujen kuntoutuksesta ja ensimmäisten poikasten syntymisestä kertovaan Jyväskylän yliopiston tiedotteeseen (2019): https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/07/ensimmaiset-uhanalaisen-raakun-poikaset-syntyivat-konneveden-tutkimusasemalla
Linkki Metsähallituksen Freshabit LIFE IP –hankkeen sivuille: https://www.metsa.fi/projekti/freshabit/
Lisätiedot:
Konneveden tutkimusasema, Jyväskylän yliopisto : Professori Jouni Taskinen, jouni.k.taskinen@juy.fi, puh. 040 355 8094 ja Hanna Suonia, hanna.m.suonia@student.jyu.fi, puh. 040 7777 566
Freshabit LIFE IP -hanke: Erikoissuunnittelija Jari Ilmonen, Metsähallitus, jari.ilmonen@metsa.fi, puh. 040 831 8307
Mustionjoki: Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys, juha-pekka.vaha@luvy.fi, puh. 045 7550 7727
Ähtävänjoki: Jukka Pakkala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, jukka.pakkala@ely-keskus.fi, puh. 0295 027 893
Viestinnän asiantuntija Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
jyscience jyuscience jyscience