Uusi etäteknologia parantaa väestönsuojelua ja pelastustöiden turvallisuutta
Nopea ja informatiivinen ensihälytys
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa kehitetty tunnistusmenetelmä poikkeaa nykyisin käytössä olevista kemikaali-ilmaisimista erityisesti siinä, että sillä voidaan tunnistaa uhka-aineet pitkän matkan päästä nopeasti ja ilman näytteen ottoa. Esimerkiksi kansainvälisessä FTX Disperse -harjoituksessa Mikkelissä menetelmällä annettu hälytys vastaanotettiin pelastusviranomaisten johtokeskuksessa (JOKE) ennen kuin onnettomuuspaikalta ehdittiin soittaa hätänumeroon.
Uudella menetelmällä annettu hälytys sisälsi tarkat aine-, sijainti- ja aikatiedot, joiden ansiosta pelastajat pystyivät lähtemään liikkeelle tavanomaista nopeammin ja varustautumaan tilanteeseen oikeanlaisilla suojavarusteilla. Nykytilanteessa pelastuslaitoksen, ensihoidon ja poliisin henkilöstö joutuu toistuvasti menemään pelastustehtäviin terveytensä vaarantaen puutteellisin tiedoin. Uhkien tunnistaminen aloitetaan vasta pelastusviranomaisten saavuttua onnettomuuspaikalle.
Tällä hetkellä uhkien tunnistamiseen käytetään käsikäyttöisiä ja droonin avulla ilmassa lennätettäviä ilmaisimia tai ottamalla paikalta näytteitä, jotka analysoidaan jälkikäteen laboratoriossa. Mikkelin harjoituksessa muilta ilmaisimilta saatiin tunnistustiedot pitkän aikaa Jyväskylän yliopiston menetelmällä tehdyn tunnistuksen jälkeen.
Jyväskylän yliopiston ja muiden ilmaisimien antamien hälytysten väliin jäävänä aikana pelastuslaitos muun muassa varusti miehistön ja kaluston jo tunnistetun uhka-aineen edellyttämällä tavalla, informoi muita viranomaisia ja siirsi pelastuskaluston onnettomuuspaikalle. Lisäksi he asensivat droonit ja muut ilmaisimet käyttövalmiuteen ja tekivät tilanteen mukaiset kemialliset tunnistustehtävät vaihtoehtoisilla menetelmillä.
Turvalliset pelastustyöt
Varsinaisten pelastustöiden aikana Jyväskylän yliopiston etätunnistusmenetelmällä voidaan vähentää muiden menetelmien aiheuttamia riskejä. Esimerkiksi pelastustöihin käytettävät droonit voivat joissain tilanteissa olla kokonsa ja kuormansa puolesta epävakaita ja langattomilta ohjaustoiminnoiltaan häiriöherkkiä. Tämä aiheuttaa pelastajille, onnettomuuden uhreille ja muille lähellä oleville törmäys- ja silpoutumisriskin. Droonien aiheuttamat ilmanvirtaukset voivat nostaa ilmaan tunnistusmittauksia haittaavaa pölyä ja hiekkaa ja levittää myrkyllisiä aineita vaara-alueen ulkopuolelle. Droonit myös saastuvat, jolloin niiden ja kaikkien niiden kanssa kosketuksessa olevien ihmisten ja laitteiden puhdistuksesta aiheutuu lisätyötä ja kustannuksia. Kokonaan droonien käyttöä ei voida välttää ja pelastusviranomainen valitsee tilanteessa työtapansa pienimmän riskin mukaan.
Koko yhteiskunnan kattava suoja
– Tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston hyperspektriteknologiaan perustuvasta vaarallisten aineiden tunnistus- ja hälytysjärjestelmästä on olemassa toimiva prototyyppi, jolle pelastus-, poliisi- ja puolustusviranomaiset antoivat Mikkelin harjoituksessa hyvää palautetta. Menetelmää voidaan käyttää pysyvinä kiinteinä ja tilapäisinä liikuteltavina asennuksina monenlaisissa kohteissa tarjoten näin yhteiskuntaan uudenlaista suojaa vaarallisia aineita vastaan, Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkimusryhmän projektipäällikkö FT Jaana Kuula
Uutta menetelmää käytettiin laajennetussa muodossa ensimmäistä kertaa Mikkelissä 21.-22.5. järjestetyssä kansainvälisessä FTX Disperse -harjoituksessa. Siellä sillä annettiin viranomaisille ja sidosryhmille ensihälytys kaupungin keskustaan lavastetusta suuronnettomuudesta. Etämittauksena tehtävää tunnistusta havainnollistettiin suomalaisella Senop Oy:n kehittämällä hyperspektrikameralla.
Suppeammassa muodossa menetelmää käytettiin viime lokakuussa Kreikan armeijan kanssa Ateenassa lentokentällä tehdyssä FTX Focus -harjoituksessa. Euroopan komission rahoittama Toxi-Triage -hanke järjesti molemmat harjoitukset. Jyväskylän yliopisto on toiminut neljä vuotta hankkeessa teknologian kehittäjänä.
Euroopan komissio lähetti Toxi-Triage -hankkeelle Mikkelin FTX Disperse -harjoituksen jälkeen ylistävän onnittelu- ja kiitosviestin:
Lisätietoja
Projektipäällikkö, FT Jaana Kuula, jaana.kuula@jyu.fi, puh. 040 805 3272
Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta
EU Horizon 2020 rahoitusohjelman TOXI-triage -hanke alkoi 2015 ja jatkuu 2019 syksyyn. Hankkeessa kehitetään uusia innovatiivisia menetelmiä nopeiden suojelu- ja pelastustoimien aikaansaamiseksi erityisesti kemiallisten aineiden aiheuttamien suurten henkilövahinkojen varalle. Jyväskylän yliopiston vastuulla hankkeessa on hyperspektraalisen menetelmän kehittäminen hengenvaarallisten aineiden ja niiden levinneisyyden havaitsemiseksi suuronnettomuuksissa ja tahallaan aiheutetuissa iskuissa. Englannin johtamassa Toxi-Triage -hankkeessa on noin 20 partneria 8 eri maasta.
