Uusia keinoja syövänehkäisyyn Lynchin oireyhtymää hyödyntämällä

Jane ja Aatos Erkon Säätiö on myöntänyt 1 173 000 euron apurahan tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on selvittää, miten perinnöllinen kasvainalttius voidaan tunnistaa ennen kasvaimen kehittymistä ja miten syövän synty voitaisiin ehkäistä. Kyseessä on Jane ja Aatos Erkon Säätiön aiemmin rahoittaman projektin jatkotutkimus. Hanketta johtavat professorit Päivi Peltomäki ja Minna Nyström Helsingin yliopistosta, professori Jukka-Pekka Mecklin Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä ja Jyväskylän yliopistosta sekä dosentti Toni Seppälä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta ja Helsingin yliopistosta.
Julkaistu
12.4.2021

Useimmat syövät syntyvät perintö- ja ympäristötekijöiden sekä sattuman yhteisvaikutuksesta. Yleisin tunnettu periytyvä syöpäalttius, Lynchin oireyhtymä, sallii syövän syntytekijöiden tutkimisen tilanteesta, jossa alttius eri elinten kasvaimiin on kohonnut, muttei vielä ole näkyvää kudosmuutosta. Syövän varhainen toteaminen on kasvaintaudin ennusteen kannalta ratkaisevaa, koska silloin voidaan ennaltaehkäisevästi puuttua taudinkulkuun, ja jos kasvain on jo kehittynyt, se saadaan poistetuksi kokonaan.

Uusimpien tutkimusten mukaan jopa yksi henkilö sadasta saattaa olla Lynchin oireyhtymälle altistavan geenivirheen kantaja. Ryhmämme pitkäjänteisen kansainvälisen tutkimustyön tuloksena Lynchin oireyhtymän geenivirheet tunnetaan jo n. 400 suomalaisessa suvussa, ja altistavien, DNA:n pariutumisvirheitä korjaavien geenien toimintaa ymmärretään entistä paremmin. Sen sijaan mekanismit, jotka lopulta johtavat kasvaimen syntyyn, ovat vielä suureksi osaksi selvittämättä. Mitkä molekyylitason muutokset ennakoivat kasvaimen kehittymistä ja missä taudinkulun vaiheessa ne ilmaantuvat? Miksi kasvain kehittyy jollakulla suolistoon, toisella kohtuun, kolmannella muuhun elimeen? Miksi joku kehittää syövän jo nuorena, kun taas toinen ei sairastu koko elinaikanaan?

Jukka-Pekka Mecklinin perustama valtakunnallinen perinnöllisen suolistosyövän tutkimus- ja seurantajärjestelmä (Lynchin syndrooman rekisteri; http://www.hnpcc.fi/) on koonnut tietoja suomalaisista perinnöllisen paksusuolisyövän suvuista jo 1980-luvulta lähtien ja vastaa sukujen diagnostisesta seulonnasta ja syövänehkäisyn seurannasta. Kun kohonnut syöpäriski on tunnistettu, tilanteeseen puututaan ennen syövän kehittymistä, perinteisesti poistamalla hyvänlaatuiset esiasteet esimerkiksi paksusuolen tähystyksessä. Uusina keinoina tutkimme aspiriinin käyttöön sekä immuunipuolustuksen vahvistamiseen perustuvaa syövänehkäisyä osana kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi selvitämme Jyväskylän yliopiston johdolla elintapojen vaikutusta syövän ilmaantumiseen.

Rakennevirheen löytyminen alttiusgeenistä ei yksistään kerro muutoksen toiminnallisista seurauksista. Kehittämämme testin (DiagMMR) avulla on mahdollista selvittää ihobiopsiasta DNA:n pariutumisvirheiden korjauskykyä ja näin erottaa haitalliset muutokset ei-haitallisista.

Potilasnäytteiden geneettisen, epigeneettisen ja immunologisen kartoituksen ohella mallinnamme syövänkehitystä organoiditekniikan avulla. Jälkimmäisessä hyödynnämme Toni Seppälän Johns Hopkinsin yliopistosta hankkimaa tietotaitoa.

Lynchin oireyhtymän alttiusgeenien toiminta on häiriytynyt noin viidenneksessä satunnaisistakin (eli ei-periytyvistä) syövistä. Näin Lynchin oireyhtymän tutkimuksemme tarjoaa uusia työkaluja myös vastaavien satunnaisten syöpien parempaan ymmärtämiseen ja ehkäisyyn.

Lisätietoja: