Uutuusteos: Monikasvoinen Turku

Matkaajan mielenmaisema

Turku lienee Suomen runollisin kaupunki. Olihan siellä aikoinaan runoilijaprofessorina V. A. Koskenniemi. Myös P. Mustapää innoittui kirjoittamaan kauniita säkeitään Turun maisemissa. Erityisen tehoava on kypsän kauden runo ”Tuuli Airistolta” (1969): Puhalla, vilpas merituuli, / yli Airiston, / lyö Kuuvannokan rantaan, / laine läikkyväinen! / Kuherra, kyyhky, fanfaari: / taas kevät on, / suhise, tammi Ruissalon, / kruunupäinen!

Turku on myös eurooppalaisin kaupungeistamme. Matkaaja pystyy Aurajoen rantamilla vaeltaessaan kulkemaan läpi useiden vuosisatojen. Entisyys humisee vanhoissa rakennuksissa ja ikimuistoisten puiden lehvistöissä. Täällä on suomalaisen sivistyksen alkukoti.

Filosofi-runoilija kykenee näkemään kaupungin olemukseen: hänellä on malttia viipyillä ja kuunnella aikakausien kohinaa. Turisti ei siihen pysty. Tarvitaan matkaaja, jonka huomiot ovat kyllin syvällisiä ja sisällökkäitä. Hänen katseensa kohtaa monikasvoisen Turun.

Turun taika

Ihmisen on mahdollista kokea erilaisia Turkuja. Tai koko ajan on kysymyksessä sama Turku, mutta sen olemuksellisuus, kaupunkius, voi rakentua eri tavoin. Sen vuoksi lienee oikeutettua puhua Turun välittömyydestä ja välillisyydestä.  Tosin taikapiirin elementti merkinnee sitä tosiota, että kaikki ilmenemismuodot tuntuvat kokijasta suoralta Turku-elämykseltä.

Matkaaja voi konkreettisen käynnin lisäksi vierailla Turussa elokuvan avulla. Miss Eurooppaa metsästämässä (1955) esittelee Turun monikasvoisuutta Lasse Pöystin näyttelemän valokuvaajan silmin. Yksityisetsivä Vareksena Antti Reini kulkee pitkin Turun katuja. Funktionalistinen Turku ilmenee Alvar Aallon ja Erik Bryggmanin arkkitehtuurissa. Silloin ihminen on kaiken mittana. Herkkusuut saattavat löytää gastronomisen Turun erityisillä ruokakävelyillä. Nykyaikaa kannattaa etsiä Olavi Paavolaisen matkassa palauttamalla mieleensä hänen unohtumaton mainoslauseensa: ”Silo luo suloa!” Turun taika on kaikissa niissäkin väkevästi läsnä.

Matkailun vai turismin Turkuun?

Olisiko syytä otsikon kysymyksen mukaisesti valita joko matkailun Turku tai turismin Turku? Vastaus riippuu oikeastaan siitä, mitä vierailija käynniltään odottaa tai haluaa. Ehkä kummankinlaista Turkua tarvitaan. Jos valinta on kuitenkin tehtävä, ehdottomasti oikea vaihtoehto on matkailun Turku. Silloin avautuu pääsy myös maailman Turkuun. Se taas tarkoittaa ulkokuoren läpi, kaupungin sydämeen, näkemistä. Pelkän pinnan asemesta herää silloin historiallis-kulttuurinen olemus eloon. Turku-tuuli puhaltaa kaukaa suomalaisen sivistyksen alkujuurilta saakka. Turku-ajassa kohisevat vuosisadat.

Matkailun Turku on monikerroksinen kaupunki. Turismin Turku taas on ainoastaan ohuen nykyisyyden sisältävä hetken ja kulutuksen kaupunki. Kun se on pikaisesti nähty, voidaan jatkaa eteenpäin ja unohtaa koko Turku. On kyse silkasta kokemuksen kaupungista. Pinnallisuuden Turkuakin se tarkoittaa.

Elämys säilyy mielessä kauan. Siksi Turku-aika merkitsee elämyksen aikaa. Matkailija haltioituu, kun hän astuu taianomaiseen Turkuun. Hänestä sukeutuu flanööri, joka tekee syvällisiä kulttuurihavaintoja. Pohdinnalliset aika- ja kaupunkikävelyt Aurajoen rannoilla huipentavat Turku-elämyksen. Niistä alkaa esseistiikka.

Teostiedot

Kirjoittajat: Matti Itkonen, V. A. Heikkinen ja Sam Inkinen
Nimi: Maailman Turussa. Pohdinnallis-esseistisiä kulttuurikävelyjä Aurajoen rannoilla
Kustantaja: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
ISBN: 978-952-7225-40-0
Julkaisuvuosi: 2019
Sivumäärä: 119
Kirjatilaukset: julkaisut@haaga-helia.fi
Hinta: 25 euroa

Lisätiedot:

FT, KT, dosentti Matti Itkonen, matti.t.itkonen@jyu.fi
KT, yliopettaja V. A. Heikkinen, vesa.heikkinen@haaga-helia.fi