Väitös 11.5.2019: Viitotussa viestinnässä moni asia on käsien ulottumattomissa (Puupponen)

Anna Puupponen tarkastelee väitöstutkimuksessaan vähemmän huomiota saanutta osaa suomalaisesta viittomakielestä: viittojien pään ja kehon liikkeitä.

Puupposen tutkimus osoittaa, että päällä ja keholla tuotetut signaalit ovat monin tavoin tärkeitä viitotussa kielessä. Pään ja kehon liikkeillä muun muassa jäsennetään viitottujen tarinoiden ja keskustelujen rakennetta, osoitetaan asioita, kuvaillaan miimisesti viittomisen aiheena olevia henkilöitä, visualisoidaan tapahtumien välistä ajallista jäsentymistä, näytetään omia reaktioita sekä viestitään vakiintuneempia kielteisiä ja myönteisiä merkityksiä.

– Suomalaisessa viittomakielessä pelkällä pään pudistusliikkeellä ja kielteisellä ilmeellä voidaan kieltää myönteinen lause. Viitotussa viestinnässä on siis asioita, jotka ovat ikään kuin ”käsien ulottumattomissa”, Puupponen kertoo.

Viittomakielissä monet päällä ja keholla tuotetut signaalit toimivat kuten intonaatio ja painottaminen puhutuissa kielissä. Esimerkiksi pään nyökkäysliikkeet esiintyvät usein lauseenloppuisesti ja rytmittävät näin viittomista. Toisaalta pään ja kehon sivu- ja syvyyssuuntaiset liikkeet voivat sitoa yhteen useammasta viittomasta koostuvia lause- tai tekstijaksoja.

– Monia näistä asioista tekevät sekä viittojat että puhujat. Viittojien ja puhujien kehollisen viestinnän vertailu olisikin erittäin mielenkiintoista ja tärkeää. Uskon, että voimme oppia sitä kautta paljon uutta siitä, mitä kaikkea kieli lopulta onkaan, Puupponen toteaa.

Viittomakieli haastaa perinteisen näkemyksen kielestä

Puhujien kohdalla kaikki muu kuin ääntöväylällä tuotettu artikulaatio on ollut perinteisesti helppo nähdä kielenulkoisena. Viittomakielet haastavat tämän näkemyksen: niin kutsuttujen kielellisten ja kielenulkoisten kehollisten signaalien välille ei ole helppo tehdä eroa.

– Silti tällaista erottelua on pyritty tekemään mielestäni turhankin hanakasti ja riittämättömin perustein, Puupponen huomauttaa.

Viittojien kielenkäytössä kädet, kasvot, pää ja keho rakentavat yhdessä merkityksiä. Pään ja kehon liikkeet tulkitaan suhteessa käsien toimintaan ja kasvojen ilmeisiin, ja ne myös vaikuttavat siihen, miten viitottujen ilmausten kokonaismerkityksiä tulkitaan.

– Ei-manuaaliset signaalit eivät muodosta samalla tavalla vakiintuneita muoto-merkitys -pareja kuin sanat tai viittomat ja variaatio viittojien välillä on suurta. Selkeitä tendenssejä on kuitenkin löydettävissä siinä, miten ja miksi pää ja keho liikkuvat viitottaessa, Puupponen selventää.

Puupposen tutkimus nostaakin esille viittojien viestinnän monikanavaisuuden sekä kytkökset ihmiskeholle tyypillisiin fyysisiin piirteisiin.

Ihmisen kädet soveltuvat olioiden ja niiden toiminnan, sekä esineiden ja esineillä toimimisen kuvailuun, koska käsillä voidaan tuottaa monipuolisesti erilaisia muotoja ja liikeratoja. Lisäksi käsillä tuotetaan paljon vakiintuneita viittomia ja viittomakielille olennaisia osoituksia.

– Kasvoille sen sijaan on ominaista omien ja viittomisen aiheena olevien henkilöiden tunteiden ja asenteiden osoittaminen, sekä olioiden ja esineiden eri ominaisuuksien luonnehdinta. Myös päällä ja keholla kuvaillaan olioiden toimintaa, mutta lähinnä miimisen esittämisen myötä eli ikään kuin jonkun näkökulmaan asettuen, Puupponen kuvaa.

Päälle ja keholle on myös ominaista viitottujen sisältöjen välisten suhteiden osoittaminen, sisältöjen korostaminen ja yhteisymmärryksen rakentaminen keskusteluissa.

– Jotta kielenoppija pystyy seuraamaan viitottua keskustelua, tulee hänen kyetä huomaamaan ja tunnistamaan näitä samanaikaisesti ilmi tulevia signaaleja ja tulkitsemaan niitä suhteessa toisiinsa ja kielenkäyttötilanteeseen. Pelkkä käsien katselu ei riitä, Puupponen painottaa.

Filosofian maisteri Anna Puupposen suomalaisen viittomakielen väitöskirjan "Understanding nonmanuality - A study on the actions of the head and body in Finnish Sign Language" tarkastustilaisuus pidetään 11.5.2019 12.00–15.00 salissa S212. Vastaväittäjänä reader in linguistics, PhD Adam Schembri (University of Birmingham, UK) ja kustoksena professori Tommi Jantunen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Tilaisuus tulkataan suomalaiselle viittomakielelle.

Lisätietoja:

Anna Puupponen
040 805 3193
anna.m.puupponen@jyu.fi

Tiedottaja Sari Laapotti
040 805 3575
viestinta@jyu.fi

Anna Puupponen kirjoitti ylioppilaaksi Sibelius-lukiosta vuonna 2003. Suomalaisen viittomakieleen opinnot hän aloitti Kuurojen kansanopistossa Helsingissä vuonna 2005, ja hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013 pääaineenaan suomalainen viittomakieli. Ennen väitöskirjatyötä ja sen ohessa Puupponen on toiminut Jyväskylän yliopistossa osa-aikaisissa opetus- ja tutkimustehtävissä, sekä marraskuusta 2017 alkaen tohtorikoulutettavana. Jyväskylän yliopiston lisäksi väitöstutkimusta on rahoittanut Emil Aaltosen säätiö. Väitöstyö linkittyy myös etenkin aineistonsa osalta Jyväskylän yliopistossa toteutettuihin Suomen Akatemian rahoittamiin 3 BatS ja ProGram -projekteihin sekä Jyväskylän yliopiston rahoittamaan Suomen viittomakielten korpusprojektiin.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 78, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7761-0. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7761-0