Väitös: Alanvaihtaminen – substantiivinen teoria elämänjärjestyksen murroksesta

Mitä tutkit?

Tutkin alanvaihtamisen ilmiötä ja erityisesti sitä, minkälainen on alanvaihtamisen muutosprosessi, mitä syitä on vaihtaa alaa sekä missä elämäntilanteessa alaa vaihdetaan. Lisäksi tutkin, miten alanvaihtaminen toteutetaan, mitä valintoja alanvaihtamiseen liittyy ja mitä tapahtuu sen jälkeen. Tutkimuksessani alanvaihtaminen tarkoittaa tapahtumaa, jossa aikuinen siirtyy työelämässä alalta toiselle ammatillisen aikuiskoulutuksen kautta. 

Mitkä olivat tutkimuksesi tulokset tai mikä sen päätulos on?

Elämänjärjestyksen murroksen substantiivinen teorian muodostuminen perustuu haastatteluaineistoon. Tutkimukseni mukaan alanvaihtaminen on monisyinen tapahtuma, joka on merkittävä muutos aikuisen elämässä, mikä heijastuu sekä työhön että muuhun elämään. Siinä on kyse aikuisen elämän orientaation muutoksesta, jossa aikuisen käsitys itsestä, työstä ja elämästä muuttuu. 

Elämänjärjestyksen murroksessa tunnistetaan elämässä ja työssä asioita, joita halutaan muuttaa. Samanaikaisesti pohditaan, miten eletään omannäköistä, itselle sopivaa elämää. Muutoksen kautta etsitään sopivaa työtä, joka sopii tavoiteltuun elämään. Alanvaihtaminen on keino toteuttaa haluttu muutos. Tutkimukseni osoittaa, että työelämä ei ole muusta elämästä irrallaan oleva alue vaan sysäys muutokseen voi tulla miltä elämän alueelta tahansa. Elämänjärjestyksen murroksessa on kyse työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta sekä tasapainosta elämän eri osa-alueiden välillä. Muutos tapahtuu aikuisessa itsessään sekä suhtautumisessa työhön ja elämään, ja se on alan vaihtumista suurempi, merkittävämpi muutos.

Miten tuloksia voidaan soveltaa? Mitä uutta tietoa tutkimus toi aiheesta?

Elämänjärjestyksen murroksen substantiivinen teoria sisältää sekä työn että yksityiselämän alueet. Muutos ja sen seuraukset heijastuvat niihin molempiin. Työntekijälle alanvaihtaminen voi olla keino parantaa työhyvinvointia ja jaksamista työssä, erityisesti, jos nykyinen työ ei enää vastaa odotuksia tai tarpeita. Alanvaihtaminen vahvistaa merkityksellisyyden kokemista työssä ja yksityiselämässä sekä parantaa elämänlaatua. Tämän tunnistaminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella muutosten seurauksia kokonaisvaltaisemmin työn, koulutuksen ja yksityiselämän risteyskohdissa. 

KM Leena Ikosen kasvatustieteen väitöskirja “Alanvaihtaminen – substantiivinen teoria elämänjärjestyksen murroksesta” tarkastetaan perjantaina 23.10.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Seminarium‑rakennuksen salissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori emerita Eija Kärnä (Itä-Suomen yliopisto)
ja kustoksena tutkijaprofessori Taina Saarinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöksen kieli on suomi. 

Lisätietoja: Leena Ikonen, leena.a.ikonen@jyu.fi