Väitös: Eläminen useissa kulttuureissa ja useiden kielten puhuminen voi lisätä luovuutta, kertoo tutkimus

Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että luovuus muotoutuu sekä kielen että kulttuurin vaikutuksesta. Informaatioteknologian tiedekunnan tohtoriopiskelija Xiangyu Rongin kertoo, että monikieliset ja monikulttuuriset kokemukset voivat edistää luovaa ajattelua.

Tutkimuksessa vertailtiin 70 osallistujan tekemiä luovuuteen liittyviä käyttäytymistestejä, itsearviointikyselyitä sekä magnetoenkefalografia (MEG) aivokuvantamista. Tutkimukseen osallistui koehenkilöitä Suomesta ja Kiinasta.

Suomalaiset osallistujat suoriutuivat paremmin laboratoriossa tehdyissä luovan ajattelun tehtävissä. Kiinalaiset osallistujat raportoivat olevansa parempia luovissa toiminnoissa omassa arjessaan. Mielenkiintoista kyllä, molemmat ryhmät saavuttivat kokonaisuudessaan samankaltaisen tason luovissa saavutuksissa.

Xiangyun tulokset korostavat, että luovuus ei ole universaali taito, vaan siihen vaikuttavat kulttuuriset ja kielelliset kokemukset. Henkilöt, jotka puhuivat useampia kieliä, olivat asuneet pidempään ulkomailla tai samaistuivat vahvemmin individualistisiin arvoihin, saivat korkeampia luovuuspisteitä.

Aivodatan tulokset tukivat havaintoja: luovien ideoiden tuottaminen liittyi tyypillisiin muutoksiin alfa- ja beeta-aivoaaltokuvioissa, mikä viittaa siihen, että luovuus syntyy koordinoitujen aivodynamiikkojen kautta.

Tutkimus korostaa, että luovuutta voidaan kehittää laajentamalla kulttuurisia näkökulmia ja kielten käyttöä.

”Altistuminen useille kielille ja kulttuureille näyttää venyttävän mieltä tavoilla, jotka edistävät joustavaa ajattelua ja ideoiden syntymistä”, Rong selittää.

Tutkimuksen tulokset voivat hyödyttää koulutusta, innovaatiota ja monikulttuurista tiimityötä. Tulokset viittaavat siihen, että kansainväliset kokemukset ja kielten oppiminen ovat käytännöllisiä keinoja luovuuden lisäämiseen globalisoituneessa maailmassa.