Väitös: Häpeän merkitys antiikin kreikkalaisissa tragedioissa avaa uusia näkökulmia etiikkaan (Päällysaho)

Päällysahon tutkimus yhdistää filosofian historian ja antiikin kirjallisuuden tutkimusta ja käsittelee häpeän roolia erityisesti Sofokleen Kuningas Oidipus ja Filoktetes -näytelmissä sekä Euripideen Helenassa. Työssä kaunokirjallisuutta luetaan filosofisten käsitteiden avulla.  

"Työn hyvin varhainen lähtölaukaus oli hämmennyksen tunne Sofokleen klassisen Kuningas Oidipus -näytelmän äärellä. Jos Oidipus kerran on kohtalonsa uhri, miksi hän näyttää häpeävän tekojansa? Sofokleen näytelmän asettama haaste on kulkenut tutkimuksen johtolankana ensimetreiltä lähtien", Päällysaho sanoo. 

Tarkastellessaan häpeän tunnetta kreikkalaisessa antiikissa Päällysahon tutkimus osallistuu 50-luvulla käynnistyneeseen keskusteluun niin kutsutuista häpeä- ja syyllisyyskulttuureista. Alkuperäisen väitteen mukaan Homeroksen eeposten sotaisa ja patriarkaalinen häpeäkulttuuri perustui kunnian puolustamiseen ja kasvojen säilyttämiseen.  

"Vaikka tällainen yksioikoinen kuva homeerisesta etiikasta on myöhemmin haastettu, tutkimukseni lähtökohtana on, ettei häpeän tunteen kaikkia puolia ole keskustelussa otettu huomioon", Päällysaho sanoo. 

Häpeä on moniulotteinen tunne 

Päällysaho esittää, että tragedioissa häpeä on yhtäältä sosiaalinen, toisaalta arvolatautunut ja kolmanneksi ruumiillinen tunne. Häpeän tunne yhdistää ihmiset toisiinsa, herkistää heidät kaunista ja rumaa koskeville arvostelmille sekä muistuttaa ihmisen ruumiillisesta haavoittuvaisuudesta. 

Nämä häpeän tunteen kolme puolta toimivat pohjana eettiselle järjestykselle, jota Päällysaho nimittää tragedioiden häpeän etiikaksi. Häpeän etiikkaa leimaa erityisesti eettisen ja esteettisen vahva sisäinen yhteys sekä ajatus, että ihminen on ensisijaisesti muiden kanssa elävä olento. Työ ehdottaa, että tragedioista paljastuu aivan omanlaisensa eettinen logiikka, jonka tarkastelu voi auttaa haastamaan myös nykyisen moraalidiskurssin itsestäänselvyyksiä. 

YTM Pieta Päällysahon filosofian väitöskirjakäsikirjoituksen "The Ethics of Shame in Ancient Greek Tragedy" tarkastustilaisuus pidetään 21.9.2024 kello 12 päärakennuksessa salissa C4. Vatsaväittäjänä toimii professori Charlotta Weigelt (Södertörn högskhola) ja kustoksena professori Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. 

Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkkovälitteisesti osoitteessa: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hum/yfi/vaitostilaisuudet/2024/suora-lahetys-vaitostilaisuus-pieta-paallysaho

Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96936 

Taustatietoja: Päällysaho valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopiston filosofian oppiaineesta vuonna 2016. Hän on valmistellut väitöstutkimusta filosofian oppiaineessa Emil Aaltosen säätiön, Suomen kulttuurirahaston keskusrahaston, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön sekä Jyväskylän yliopiston tukemana.