Väitös: Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet ovat ottaneet oman kielensä ja kulttuurinsa uudelleen haltuun
Mitä tutkit?
Tutkin pakotetun siirtolaisuuden vaikutuksia jälkipolvissa. Tarkastelin karjalankielisten evakoiden toisen ja kolmannen jälkipolven toimijuutta suvun kotoperäisen kielen elvyttämiseksi ja kulttuurin voimaannuttamiseksi. Lisäksi tutkin karjalan kielen yhteiskunnallisen aseman muutosta Suomessa toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä 2020-luvulle saakka.
Tutkimukseni keskeisenä kysymyksenä onkin, millaiset tekijät ja olosuhteet ovat toisen maailmansodan jälkeen johtaneet tilanteeseen, jossa karjalankielisten evakoiden jälkeläiset joutuvat elvyttämään sukunsa omaa uhanalaista kieltä.
Aineisto on kerätty vuonna 2020 eri puolilta Suomea haastattelemalla kansalaisopistojen karjalan kielen tai kulttuurin kursseille osallistuneita karjalankielisten evakoiden jälkeläisiä.
Mitkä olivat tutkimuksesi tulokset tai mikä sen päätulos on?
Tutkimukseni päätulos on, että karjalankielinen yhteisö on toimijuuksillaan ottanut oman kielensä ja kulttuurinsa uudelleen haltuun. Karjalankielinen yhteisö Suomessa on asemoinut itsensä uudestaan yhteiskunnallisesti. Yhteisö on myös omalla toiminnallaan yhdistänyt diasporassa elävää karjalankielistä kulttuurivähemmistöä.
Miten tuloksia voidaan soveltaa? Mitä uutta tietoa tutkimus toi aiheesta?
Tutkimus tuotti uutta tietoa aiemmin tutkimuksellisessa ja yhteiskunnallisessa katveessa olleesta kielivähemmistöstä Suomessa ja sen jäsenten toiminnasta oman aseman vahvistamiseksi. Uhanalaisen karjalan kielen elvyttäminen vaatii kuitenkin toimia myös valtionhallinnolta. Tutkimuksen tuloksia voi soveltaa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjana. Niiden perusteella suosittelen karjalan kielen oman kielilain kiireellistä säätämistä kotoperäisen kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi.
FM, YTM Pirja Hyyryläisen etnologian väitöskirjan ”Kieli, kulttuuri, ääni – Karjalankielisten evakkojen jälkipolvien toimijuudet ja oman kulttuurin haltuunoton tilat" julkinen tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 6. marraskuuta 2026 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston päärakennuksen salissa C2. Vastaväittäjänä toimii dosentti Riina Haanpää ja kustoksena professori Outi Fingerroos. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tutustu Pirja Hyyryläisen väitöskirjaan (linkki)
