Väitös: Luotsiopettajien ammatillinen toimijuus ammatillisen koulutuksen reformissa—”Me ollaan siellä välitilassa ja sitten me ollaan kaikissa sopissa mukana”
Mitä tutkit?
Tutkin, millaisena luotsiopettajuus määrittyi luotsiopettajien sekä heidän opettajakollegoidensa ja esihenkilöidensä kokemana. Erityisenä tarkastelun kohteena oli, miten luotsiopettajat kuvasivat toimijuuttaan ammatillisen koulutuksen reformissa sekä mitkä tekijät rajoittivat ja tukivat heidän toimijuuttaan.
Mitkä olivat tutkimuksesi tulokset?
Tutkimukseni keskeinen tulos oli, että luotsiopettajat vaikuttivat koulutusorganisaatiossa reformin toimeenpanossa toiminnan eri tasoilla: yksilöllisellä, tiimi-, koulutusala- ja koulutuksen järjestäjän tasolla. Luotsiopettajien säädösasiantuntijuus sekä kyky ohjata ja tukea henkilöstöä heidän osaamistarpeensa huomioiden vahvisti myös koulutuksen järjestäjän strategista toimintaa reformissa.
Luotsiopettajien toimijuutta rajoittivat reformilainsäädännöstä kummunneet työkulttuuriin sekä valtasuhteisiin liittyneet tekijät. Heidän toimijuuttaan sen sijaan tukivat yhteistyöverkostot ja luotsiopettajatoiminnan koordinointi koulutusorganisaatiossa.
Miten tuloksia voidaan soveltaa? Mitä uutta tietoa tutkimus toi aiheesta?
Tutkimukseni osoittaa, että ammatillisella opettajalla on potentiaalia toimia asiantuntijana ja vaikuttajana koulutuspoliittisen muutoksen toimeenpanossa organisaation eri tasoilla.
Tulosten soveltamiseksi olen esittänyt väitöskirjassani huomioita toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjille, miten huomioida ja mahdollistaa ammatillisten opettajien osaaminen ja toimijuus vastuutehtävissä reformia vastaavissa koulutuspoliittisissa muutoksissa.
THM Ritva Ylitervon väitöskirja ”Luotsiopettajien ammatillinen toimijuus ammatillisen koulutuksen reformissa—”Me ollaan siellä välitilassa ja sitten me ollaan kaikissa sopissa mukana” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 27.3.2026 klo 12 Ruusupuisto- rakennuksen Helena-salissa ja sitä voi seurata myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Marianne Teräs (Tukholman yliopisto) ja kustoksena dosentti Eija Hanhimäki (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1375-6.
