Väitös: Musiikillinen sinnikkyys rakentuu luottamuksesta, toivosta ja rakkaudesta – väitöstutkimus avaa musiikkiluokkien voimaa
Olander kehitti mallin, joka syvensi Angela Duckworthin sinnikkyysteoriaa laajentamalla ymmärrystä sinnikkyydestä periksiantamattomuutena ja intohimona. Olander huomasi, että kyvykkyyttä ja autonomiaa korostava itseohjautuvuusteoria ei aina sellaisenaan sovellu lasten kasvatukseen. Hän ehdottaakin, että lasten kasvatuksessa korostettaisiin luottamuksen ja toivon rakentamista näiden sijaan. THL-mallin lisäksi Olander kehitti positiivisen psykologian perustajahahmon Martin Seligmanin jalanjäljillä positiivisen kasvatuksen mallin. Se kuvaa tilannetta, jossa sisäisesti motivoitunut työskentely merkityksellisen asian parissa rakentaa hallinnan tunnetta, positiivista identiteettiä ja onnellisuutta. Tähän prosessiin kuuluu sekä vaikeuksien kohtaamista että palkitsevia onnistumiskokemuksia, ja arvostavan yhteisön tuki on siinä merkittävä tekijä.
Musiikin harrastaminen vie flow-tilaan ja tuottaa yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia
Olanderin kehittämä Soittostartti-hanke mahdollisti saavutettavat soittotunnit monikulttuurisessa koulussa 6,5 vuoden ajan. Musiikin harrastaminen tuotti myös tavallisten luokkien oppilaille paljon positiivisia tunteita, uppoutumista, yhteenkuuluvuutta sekä merkityksellisyyden ja aikaansaamisen kokemuksia, mutta erityisen vahvasti soittoa pitkään harrastaneille ja musiikkiluokkalaisille. Tämä “musiikillinen kukoistaminen” korreloi edelleen yleisen minäpystyvyyden, yleisen hyvinvoinnin ja flow’n kokemisen kanssa.
"Yhteisöllisyys ja ryhmän tuki vahvisti lasten toiveikkuuden tunnetta, minäpystyvyyttä, sinnikkyyttä ja optimismia.”
Tuloksista ilmeni, että musiikkiluokkalaiset pärjäsivät vertailuryhmäänsä paremmin sinnikkyyttä mittaavassa testissä (Grit Scale). Olanderin mukaan musiikkiluokkalaisten periksiantamattomuutta voi osaltaan selittää se, että musiikkiluokilla tehdään pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä, jota esimerkiksi koulumusikaalien valmistaminen edellyttää.
”Musiikkiesiintymisissä lapset astuvat epämukavuusalueelle, mutta ryhmän tukemana, mikä kasvatti rohkeutta ja sisua. Yhteisöllisyys ja ryhmän tuki vahvisti lasten toiveikkuuden tunnetta, minäpystyvyyttä, sinnikkyyttä ja optimismia”, Olander kommentoi.
Katri Olanderin väitöskirjan "Musical grit. Through musical grit to fortitude and flourishing by studying in music classes – the model of Trust, Hope and Love as a vision of positive music education" tarkastustilaisuus pidetään 7.11.2025 yliopiston Historica-rakennuksessa tilassa H320 alkaen klo 12.00. Tilaisuus on seurattavissa myös etäyhteyden välityksellä. Vastaväittäjänä toimii tutkija, luennoitsija, TkT Elisabet Lahti (Sisu Lab) ja kustoksena professori Suvi Saarikallio.
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä.
