Väitös: Musiikin kuuntelu on oivallinen ahdistuksen lievittämisen keino, jota voi kehittää musiikkiterapeutin tuella

FM, musiikkiterapeutti Marianne Taipaleen väitöskirja tarkastelee ahdistusta laajana ilmiönä ulottuen tunne-elämän haasteista vakaviin sairausoireisiin. Musiikin kuuntelu on monille tuttu keino säädellä tunteita, mutta tunnesäätely voi myös epäonnistua ja pahentaa oloa entisestään. Tuore tutkimus luo siltaa musiikkiterapian ja arjen musiikin käytön välille.
FM, Marianne Taipale
FM Marianne Taipaleen musiikkiterapian väitöskirja “Bridging everyday music listening with music therapy: the potentials of music listening for treating and alleviating anxiety” tarkastetaan keskiviikkona 13.5.2026
Julkaistu
4.5.2026

Tutkimuksessa tarkasteltiin musiikin kuuntelua musiikkiterapiassa ahdistuksen hoidossa, sekä ahdistuksen lievittämisessä arjen konteksteissa. Lisäksi ahdistuneisuuden yhteyttä tunnesäätelyyn tarkasteltiin kokeessa, jossa osallistujat lievittivät stressiä musiikin ja podcastin kuuntelun keinoin.

Tuttu musiikki sisältää merkityksiä, jotka auttavat terapiassa sekä tunteiden säätelyssä

Musiikkiterapiassa musiikin kuuntelulla tunnistettiin olevan kolme roolia: tiedon kuljettaminen arjen ja terapian välillä, musiikillisen identiteetin kehittyminen terapiaprosessissa, sekä itsehoidollisten työkalujen kulkeutuminen musiikin mukana takaisin arkielämään. Arjessa musiikin kuuntelu auttoi ahdistuksen lievittämisessä kolmen strategian kautta, mutta tulokset avasivat myös näkökulmaa niihin tekijöihin, jotka johtavat epäonnistuneeseen tunnesäätelyyn.

– Tulosten valossa kuunneltu musiikki toimii ikkunana ihmisen sisäiseen maailmaan. Joskus liian voimakas ahdistus voi johtaa musiikin välttelyyn tai haitalliseen musiikin käyttöön, jolloin ikävässä tunteessa vellotaan ja sitä vahvistetaan tarpeettomasti. Musiikkiterapeutin tuella musiikin käyttö itsehoidon välineenä voi kehittyä terveempään suuntaan, Taipale toteaa.

Laboratoriokokeessa havaittiin, että sekä musiikin että podcastin kuuntelu auttoivat stressin säätelyssä, mutta musiikki johti miellyttävämpään ja energisempään lopputulokseen. Musiikki koettiin henkilökohtaisena ja emotionaalisesti merkityksellisenä, kun taas podcast koettiin tietosisällön vuoksi mielekkäänä ja rentouttavana. Ahdistuneisuuden taso vaikutti reagointiherkkyyteen, sekä ohjasi kuuntelun tavoitteita. Myös huomion kohde musiikin kuuntelun aikana vaikutti rentoutumisen kokemukseen.

Tutkimustiedosta työkaluja mielenterveyspalveluihin ja itsehoidon tueksi

Tutkimus lisää ymmärrystä musiikin kuuntelusta monipuolisena itsehoidon ja musiikkiterapian välineenä, ja luonnehtii sekä musiikin käytön että ahdistuneisuuden ilmiöitä jatkumoina terveyden ja sairauden välillä. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää mielenterveyspalvelujen kehittämisessä sekä ihmisten tietoisuuden lisäämisessä ahdistuneisuuden oireista ja itsehoidon mahdollisuuksista musiikin avulla.

Tutkimus on toteutettu osana Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikköä, sekä MUSICONNECT-hanketta, joka tarkastelee musiikkia nuorten arjen voimavarana.

FM Marianne Taipaleen musiikkiterapian väitöskirja “Bridging everyday music listening with music therapy: the potentials of music listening for treating and alleviating anxiety” tarkastetaan keskiviikkona 13.5.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Historica‑rakennuksen salissa H320.

Vastaväittäjä: Professori Michael Silverman (Minnesotan yliopisto)
Kustos: Professori Suvi Saarikallio (Jyväskylän yliopisto). 
Väitöstilaisuuden kieli: englanti. 

Julkaisu JYX-julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1514-9


Lisätietoja: 

Marianne Taipale 
marianne.h.taipale@jyu.fi 
+358 50 428 4234