Väitös: Suomalaisuuden narratiiveissa tapahtui lähes täydellinen käännös vuosina 1916–1971, vaikka suurta yksittäistä murrosta ei tapahtunutkaan

FM Aleksi Eskelisen väitöstutkimus osoittaa, että Muinaistieteellinen toimikunta ja sen ylläpitämä Suomen kansallismuseo rakensivat suomalaisuuden narratiiveja aktiivisesti valikoiden.

Väitöstilaisuus 6.6.2026

Julkaistu

18.5.2026

FM Aleksi Eskelisen väitöstutkimus osoittaa, että Muinaistieteellinen toimikunta ja sen ylläpitämä Suomen kansallismuseo rakensivat suomalaisuuden narratiiveja aktiivisesti valikoiden.

Mitä tutkit?

Tutkin, millaisia suomalaisuuden narratiiveja Muinaistieteellinen toimikunta ja Suomen kansallismuseo rakensivat vuosina 1916–1971 – aikana, jolloin Suomi kulki läpi itsenäistymisen, sotien ja jälleenrakennuksen. Analysoin Muinaistieteellisen toimikunnan tutkimusta ja kokoelmien karttumista sekä niihin perustuvia näyttelyitä selittääkseni, miten viranomaiset tulkitsivat ja määrittivät suomalaista kulttuuria.

Mitkä olivat tutkimuksesi tulokset?

Tutkimuksessa osoitan, että museot eivät vain esittäneet suomalaisuutta vaan rakensivat sitä aktiivisesti. Suurin muutos oli siirtymä suomalais-ugrilaisesta, muinaisuutta korostaneesta tulkinnasta kohti historian kerrostumiin perustuvaa suomalaisuutta. Yhteiskunnalliset kriisit, kuten sodat, hidastivat tai kiihdyttivät muutosta, mutta eivät yksinään käynnistäneet sitä. Museoiden kokoelmat ja näyttelyt muodostivat valikoivan kuvan menneisyydestä: osa teemoista ja väestöryhmistä korostui, osa jäi kokonaan sivuun.

Miten tuloksia voidaan soveltaa? Mitä uutta tutkimus toi?

Tutkimukseni tarjoaa keinoja ymmärtää, miten julkiset muistiorganisaatiot käyttävät valtaa menneisyyden tulkinnassa ja millaisia rajoitteita historiallisilla kokoelmilla on. Tulokset auttavat museoita arvioimaan kriittisesti omia kokoelmaperinteitään ja tunnistamaan, keiden tarinoita on jäänyt näkymättömiin. Samalla tutkimus avaa laajemmin, miten kansalliset narratiivit muodostuvat: suomalaisuus ei ole pysyvä vaan yhteiskunnan tarpeisiin muovautuva kertomus.

Väitöstilaisuuden tiedot

Aika: 6.6.2026
Paikka: Jyväskylän yliopiston vanha juhlasali S212
Vastaväittäjä: FT, Museoneuvos Juhani Kostet
Kustos: Professori Kustaa H. J. Vilkuna
Linkki väitökseen: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1524-8
Lisätietoja: aleksi.t.o.eskelinen@jyu.fi

Muita uutisia

Sananosien tunnistaminen tehostaa englannin sanaston oppimista ja kehittää analyyttista ajattelua

FM Anna Reinin väitöstutkimus tarkastelee, miten sananmuodostusta voidaan käyttää englannin akateemisen sanaston oppimisessa ja opetuksessa.

Marjatta ja Eino Kollin säätiö vauhdittaa harvinaisten maametallien kestävää tutkimusta Jyväskylässä

Marjatta ja Eino Kollin säätiö sekä Jyväskylän yliopiston kemian laitos käynnistävät nelivuotisen tutkimusyhteistyön, jossa kehitetään ympäristöystävällisiä menetelmiä harvinaisten maametallien talteenottoon ja erottamiseen.

Liikuntaharjoittelun vaikutukset vaihtelevat ikääntyneillä yksilöllisesti

Tuore väitöstutkimus vahvistaa, että liikuntasuosituksien mukaisella harjoittelulla voi ehkäistä lihasvoiman ja –massan katoa vielä yli 70-vuotiaana. Harjoittelun vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta parhaat tulokset saadaan kuntosaliharjoittelulla.