Väitös: Tunteiden ja identiteettien kanssa tasapainoilu on osa tieteellistä kirjoittamista
Tieteellinen kirjoittaminen on keskeinen ja haastava osa yliopisto-opintoja. Jyväskylän yliopiston Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen väitöskirjatutkija Kati Rantala-Lehtolan tutkimus tarkastelee sitä, miten opiskelijat kokevat kandidaatintutkielman teon tutkimus- ja kirjoitusprosessiensa eri vaiheissa. Tutkimus tuo näyttöä kokonaisvaltaisesta kirjoittamisen prosessista.
Rantala-Lehtola haastatteli tutkielmantekijöitä ja pyysi heitä kertomaan prosesseista ja itsestään kirjoittajina. Lisäksi hän ohjeisti opiskelijoita piirtämällä kuvaamaan kirjoitusprosessin aikaisia tunteita sekä itseään tieteellisinä kirjoittajina.
– Kirjoitusviestintää opettaessani huomasin, miten monet ponnistelivat mahtuakseen kuvitteelliseen kirjoittamisen muottiin. Opetukseen oli saatava uusia keinoja, jotta opiskelijoiden käsitys tieteellisestä kirjoittamisesta avartuisi. Ensin oli silti selvitettävä tarkemmin, mitä opiskelijat kokevat kirjoitusprosessiensa aikana, Rantala-Lehtola kertoo.
Tunteiden aaltoilua ja identiteettien muovailua
Tutkimus osoittaa, että opiskelijoiden käsitykset tieteellisestä kirjoittamisesta vaikuttavat siihen, miten he tulkitsevat kirjoittamisprosessinsa aikaisia tunteitaan.
– Kun opiskelijat toivat esiin omaa kasvuaan, he reagoivat vaikeisiin tunteisiin osoittamalla empatiaa itseään kohtaan, kun taas konfliktia kokevat tulkitsivat vaikeat tunteet merkiksi yhteisön ulkopuolelle jäämisestä, Rantala-Lehtola kertoo.
Opiskelijat suhtautuivat akateemiseen yhteisöön eri tavoin, mikä vaikutti heidän mahdollisuuksiinsa toimia yhteisössä. He tunnistivat yhteisön toimintatavat ja säännöt sekä tarkastelivat niitä sekä omaa toimintaansa kriittisesti, mikä näkyi identiteettimuutoksina.
Tutkimus haastaa käsitystä tieteellisestä kirjoittamisesta puhtaasti rationaalisena ja teknisenä prosessina ja lisää ymmärrystä tieteellisestä kirjoittamisesta kokonaisvaltaisena ja vivahteikkaana toimintana.
Virikettä kirjoittamisen tueksi
– Tieteellisen kirjoittamisen ohjauksessa ja opettamisessa olisi hyvä saada esiin erilaisia näkemyksiä kirjoittamisesta, jotta opiskelijoille tarjoutuisi tilaisuus erilaisten käsitysten tarkasteluun, Rantala-Lehtola sanoo.
Yksinkertaisien piirrostehtävien ja tarinoiden kautta tunteista ja identiteetistä keskustelu voi helpottua. Se voi auttaa kirjoittajaa ymmärtämään omia mahdollisuuksiaan ja vahvuuksiaan, tunnistamaan akateemisen yhteisön normeja ja käytänteitä sekä toimimaan yhteisössä kriittisesti.
– Tärkeää on huomata, että jatkuvan digitaalisen kehityksen kuten kielimallien käytön myötä opiskelijoilta edellytetään monenlaista lukutaitoa, ja se liittyy myös heidän omaan kirjoitusprosessiinsa ja etiikkaan. Tieteellinen kirjoittaminen inhimillisenä toimintana ei ole vain tekstin tuottamista vaan merkityksellistä oppimista, Rantala-Lehtola toteaa.
FM, YTM Kati Rantala-Lehtolan soveltavan kielitieteen väitöskirjan ”Narratiivinen tutkimus tieteellisen kirjoittamisen kokemuksista: tunteiden aaltoilua ja identiteettien muovailua” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 14.11.2025 klo 12.00 Ylistönrinteellä salissa YSK 333 YlistöKem4. Vastaväittäjänä toimii luovan kirjoittamisen ja kirjallisuuden apulaisprofessori Olli Löytty Turun yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti Maria Ruohotie-Lyhty Jyväskylän yliopistosta. Tilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1050-2
Taustatietoa: Kati Rantala-Lehtola toimii kirjoittamisen ja viestinnän opettajana ja linjanjohtajana Alkio-opistossa. Tätä ennen hän työskenteli kirjoitusviestinnän tuntiopettajana Jyväskylän yliopistossa.
Yhteydenotot sähköpostitse: kati.rantala-lehtola@alkio.fi
