Väitöstutkimus ehdottaa uusia menetelmiä ihmisen aivoaktiivisuuden langattomaan mittaamiseen liikunnan aikana

Tutkijatohtori Alessandra Giangrande ehdottaa väitöskirjassaan uusia teknologisia ratkaisuja aivoaktiivisuuden mittaamiseen ja tulkintaan, etenkin liikunnan aikana. Tutkimus tuotti arvokasta tietoa siitä, kuinka aivomittauksia voi suorittaa liikkumisen aikana ja myös laboratorioympäristön ulkopuolella. Tutkimus raivaa tietä innovatiivisille tutkimuslinjoille aivojen ja kehon vuorovaikutuksen mittaamiseksi luonnollisissa tilanteissa: urheilussa, kuntoutuksessa, diagnostiikassa, jne.

Julkaistu

10.1.2025

”Väitöstutkimustani voidaan pitää uraauurtavana niin teknologisen kehityksen, liikkumisen aikana tapahtuvan aivoaktiivisuuden mittaamisen ja tähän liittyvien kokeellisten tutkimuksien laajentamisen kannalta”, sanoo väitöskirjatutkija AlessandraGiangrandeJyväskylän yliopistosta ja Politecnico di Torinosta (Italia).

Aivojen ja kehon vuorovaikutuksen tutkiminen kaikessa ihmisen toiminnoissa on kiinnostanut tutkijoita vuosikymmenien ajan. Teknologisten haasteiden vuoksi aivosignaalien mittaaminen on ollut kuitenkin hyvin rajoittunutta luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä.

Langattomat, pienikokoiset ja kannettavat laitteet voivat mahdollistaa häiriövapaan neurofysiologisten signaalien tallentamisen. Tässä väitöskirjassa tutkittiin ihmisen aivokuoren toimintaa uudella, liikkumista vain vähän rajoittavalla menetelmällä.

-Suunnittelimme ja validoimme innovatiivisen järjestelmän aivosignaalien (EEG) langattomaan tallentamiseen. Järjestelmä mahdollistaa ihmisen aivoaktiivisuuden mittaamisen luonnollisissa olosuhteissa, Giangrande kertoo.

-Lisäksi ehdotimme uutta elektrodijärjestelmää aivosignaaleja häiritsevien liikehäiriöiden syntymekanismien selkiyttämiseksi ja minimoimiseksi ihmisen liikkumisen aikana.

Tutkimus paljasti lupaavia tuloksia ihmisen tunto- ja liikejärjestelmän aivoperustasta ja aivotutkimuksen laajentamiseksi uusille alueille.

Väitöstilaisuus:

Alessandra Giangranden (MSc, lääketieteellisen tekniikan insinööri) väitöskirja ”Advanced methods and instrumentation to examine sensorimotor integration and corticomuscular coupling” tarkastetaan 16.1.2025 klo 12:00 Jyväskylän yliopistossa Seminariumin vanhassa juhlasalissa S212. Kustoksena toimii professori Harri Piitulainen (Jyväskylän yliopisto). Vastaväittäjänä toimii professori Klaus Gramann (Berliinin teknillinen yliopisto).