Väitöstutkimus: Luonto auttaa nuoria selviytymään haastavista elämäntilanteista
Ekologisten ja sosiaalisten kriisien kärjistyminen uhkaa vakavasti nuorten hyvinvointia. Obengin tutkimus tuo esiin, että sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat yhdistävät interventiot edistävät nuorten hyvinvointia. Luontolähtöiset menetelmät vahvistavat nuorten suhteita sekä toisiin ihmisiin että luonnonympäristöön, mikä luo myönteisiä hyvinvointikokemuksia ja tukee kestävää hyvinvointia.
Tutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta sekä näitä kokoavasta yhteenvedosta. Siinä hyödynnetään poikkitieteellistä lähestymistapaa ja monimenetelmällistä tutkimusasetelmaa sisältäen kirjallisuuskatsauksen, haastattelut, kyselyt, tapaustutkimuksen ja paikkatietopohjaista kartoitusta. Osatutkimusten avulla tarkastellaan, miten luontolähtöiset interventiot voivat toimia sosiaalityön välineinä globaalien kriisien keskellä.
Luontoperustaiset menetelmät rikastuttavat sosiaalityön käytäntöjä
Obengin väitöskirjan tulokset osoittavat, että luontolähtöiset interventiot eivät ainoastaan tue yksilön psykososiaalista hyvinvointia, vaan vahvistavat myös ihmisten ja luonnon välisiä suhteita. Tutkimustuloksissa osoitetut hyödyt tarjoavat sosiaalityölle uusia keinoja edistää nuorten osallisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja henkilökohtaista kasvua.
"Interventiot kannustivat esimerkiksi fyysisiin aktiviteetteihin luonnossa, mikä paransi nuorten fyysistä kuntoa, henkistä palautumista ja unen laatua", Obeng sanoo.
Luontoperustaisten interventioiden soveltaminen sosiaalityössä vahvistaa alan ammatillisia käytäntöjä ja tuo ekologisen ulottuvuuden osaksi sosiaalityön ratkaisuja tarjoten kokonaisvaltaisempia vastauksia nuorten hyvinvoinnin haasteisiin.
Tutustu väitöstutkimukseen tästä.
M.A. James Obengin sosiaalityön väitöskirjan "Nature-based interventions to promote well-being among young people in precarious situations: perspectives for social work" tarkastustilaisuus on 19.12. klo 12.
Vastaväittäjänä toimii johtava asiantuntija, dosentti, FT Riikka Puhakka (LAB Ammattikorkeakoulu) ja kustoksena professori Kati Turtiainen.
Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
