Vararehtori Marja-Leena Laakson puhe JKL Pride 2023 -tapahtumassa

”Arvoisa juhlakansa, on iso ilo olla jakamassa kanssanne tätä upeaa juhlapäivää! On erittäin suuri kunnia saada pitää tämä puhe ja toimia tämän hienon ja tärkeän tapahtuman suojelijana. Olen täällä tänään sekä Jyväskylän yliopiston edustajana että henkilökohtaisesti ilmaisemassa tukeni kaikkien ihmisten yhdenvertaisuudelle ja ihmisoikeuksille, eli kaikille niille tärkeille arvoille ja tavoitteille, joita Pride sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen äänenkantajana edustaa.

En ole ennen toiminut virallisena suojelijana. Tähänastiset suojelutehtäväni ovat kiinnittyneet pääosin perheemme viiden, nyt jo aikuisen lapsen turvallisen kasvun ja kehityksen suojaamiseen. Myös työssäni koulutuksesta vastaavana vararehtorina saan tehdä työtä suojatakseni tai turvatakseni opiskelijoidemme hyvinvointia ja opiskelukykyä erilaisten paineiden, esteiden ja haasteiden alla sekä opettajiemme työssä jaksamista ja hyvinvointia.”

Nuoret ovat yhteiskunnan voimavara

”Kun ajattelen tehtävääni suojelijana Pridessa, tunnen hyvin paljon nöyryyttä ja huomaan etsiväni tälle tunteelle selityksiä menneestä. Ydinhavainnoksi nousee, miten vähän nämä äärimmäisen tärkeät teemat olivat esillä omissa elinympyröissäni lapsuuteni ja nuoruuteni vuosina.

Sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluminen oli tuolloin aihe, josta ei juurikaan puhuttu, enkä muista yhtään luokka- tai koulukaveria, joka olisi noina aikoina rohjennut tuoda esille omaa valtaväestöstä poikkeavaa suuntautumistaan. Tärkeitä kaikkien ihmisten ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta tukevia päätöksiä tuli kuitenkin voimaan oman lapsuuteni ja nuoruuteni aikana: olin 6-vuotias, kun homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi poistettiin rikoslaista, ja vasta ollessani 16-vuotias lääkintöhallitus poisti homoseksuaalisuuden virallisesta tautiluokituksesta.

Noista päivistä on kulunut paljon aikaa, mutta kuten kaikki tiedämme, puolustettavaa ja suojeltavaa on vielä paljon. Itselleni on ollut merkityksellistä huomata, että omassa tiedostamisen ja ymmärryksen kasvussani opettajinani ja tien näyttäjinä eivät ole olleet varttuneet ja viisaat auktoriteetit, vaan uusi nuori sukupolvi. Jaan vahvasti näkemykset, jotka tasavallan presidentin puoliso tohtori Jenni Haukio on kirjoittanut kirjassaan Sinun tähtesi täällä:

Suomelle on suuri voimavara, että meillä on nuorisoa, jolla on mielipiteitä, että meillä on sukupolvi, joka välittää tietyistä asioista ja haluaa toimia tärkeiksi kokemiensa arvojen puolesta. -- Nuorten aktivismia ja, toivoa ja välittämistä ei koskaan saisi painaa alas aikuisen kyynisyydellä.

Haukio viittaa siihen, että monet saattavat aikuistuessaan alkaa kokea asioihin vaikuttamisen liian vaativana, päätöksentekojärjestelmät liian byrokraattisina ja asenteiden muuttumisen liian hitaana ja antavat periksi. Itse koen suurta etuoikeutta siitä, että olen saanut avarakatseista oppia ja ymmärrystä tältä nuorelta sukupolvelta sekä perhearjessa omien lasteni kanssa että moninaisissa keskusteluissa yliopiston opiskelijoiden kanssa. Arvostukseni erityisesti JYYtä ja sen monia viisaita opiskelija-aktiiveja kohtaan on suuri ja syvä.”

Yliopistoyhteisössä jatkettava työskentelyä yhdenvertaisuuden eteen

”Nämä mietteet kuljettivat minut suojelijan tehtävän institutionaaliseen ulottuvuuteen eli siihen, että edustan täällä tänään Jyväskylän yliopistoa. Heti aluksi haluan todeta, että työ, jota yliopistossa tehdään yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, syrjimättömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi ja sen tavoitteen eteen, että yliopistomme olisi kaikille turvallinen opiskelu- ja työympäristö, on monessa mielessä kesken.

Tästä huolimatta on tärkeä tuoda esille joitain konkreettisia toimia, joita teemme näiden asioiden edistämiseksi. Yliopistossamme toimii Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus -kehittämisryhmä, jonka tehtävinä ei ainoastaan ole huolehtia, että täytämme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain asettamat vaateet dokumenttien tasolla, vaan myös aktiivisesti kehittää ja toimeenpanna tekoja yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja saavutettavuuden paranemiseksi. YTSA-kehittämisryhmän työn tueksi toteutimme keväällä kyselyn koskien rasismin ja syrjinnän kokemuksia yliopistoyhteisössämme. Avasimme myös uuden kanavan, jonka kautta voi anonyymisti ilmoittaa kokemastaan tai havaitsemastaan epäasiallisesta, rasistisesta tai syrjivästä käyttäytymisestä, rakenteesta tai käytännöstä.”

Niin suuri, suuri on maa

”Tarkastellessani Pride-juhlan tärkeää sanomaa suojelijan kaksiulotteisesta roolistani käsin näen, että sekä yksilöinä että organisaatioina avaintekijänä edistykselle on altistaa itsemme avoimeen vuoropuheluun. Organisaatiot, kuten me ihmisetkin, opimme ja kehitymme vain kuuntelemalla, keskustelemalla ja pyrkimällä lisäämään omaa ymmärrystämme ja kanavoimalla tämä lisääntynyt tieto ja tietoisuus konkreettisiksi toimenpiteiksi.

Puheeni lopussa haluan lainata rakastamaani runoilijaa Eino Leinoa. Yksi kauneimmista tietämistäni säkeistä on hänen runossaan Hymyilevä Apollo ja se kuuluu näin:

Oi, onnellinen, joka herättää niitä voimia hyviä voisi!
Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat oisi!
Miks emme me kaikki yhtyä vois? Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois.
Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa! Niin suuri, suuri on maa.

Näen, että Pride-juhla, jonne meidät kaikki on kutsuttu marssimaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden puolesta, ei mitään eikä ketään vastaan, on arvokas osoitus Leinon kuvaamien hyvien voimien herättelystä. Hyvät voimat ovat ehdottoman tarpeen, sillä mielen ja kehon hyvinvointi kumpuaa siitä, että ihminen voi vapaasti ja turvallisesti elää omassa kehossaan, iloita ruumiistaan, kokea ymmärrystä ja arvostusta ja luottamusta tukeen, niin toisilta ihmisiltä tulevaan kuin yhteiskunnan ja sen instituutioiden rakenteissa olevaan.

Hyvä juhlayleisö: maa todella on suuri. Se on niin suuri, että sinne mahdumme me kaikki eri tavalla erilaiset ja moninaisuudessamme rikkaat. Ihanaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon ja syrjimättömyyden Pride-juhlaa meille kaikille!”