Varhennetun kieltenopetuksen tutkimus laajenee Jyväskylän yliopistossa

Vieraan kielen opiskelussa on tänä lukuvuonna historiallinen tilanne: se aloitetaan koko maassa jo perusopetuksen ensimmäisellä luokalla. Tätä varten perusopetuksen tuntimäärää on kasvatettu yhdellä viikkotunnilla ensimmäisellä ja toisella koululuokalla.
Julkaistu
23.9.2019

Päätös pohjaa suomalaisessa kielikoulutuksessa havaittuun ongelmaan eli siihen, että oppilaita ei juurikaan kiinnosta opiskella muita kieliä kuin englantia ja toista kotimaista. Tämä johtaa kielivarannon kaventumiseen. Varhennetun aloittamisen uskotaan innostavan oppilaita opiskelemaan useampia kieliä jo perusopetuksessa.

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat ovat pyrkineet vastaamaan suureen tutkimustiedon tarpeeseen monella tavoin. Ari Huhta, Dmitri Leontjev, Kristiina Skinnari ja Sannina Sjöberg selvittivät esimerkiksi jo viime vuonna Opetushallituksen toimeksiannosta kieltenopetuksen varhentamisen kokeiluhankkeiden tuloksia ja julkaisivat niistä kaksi raporttia.

Huhdan ja Leontjevin selvityksessä vertailtiin 1.-3. luokalla englannin opiskelun aloittaneiden opiskelumotivaatiota, vapaa-ajan kielenkäyttöä ja englannin oppimista, kun englantia oli opiskeltu noin puoli vuotta. Tuloksissa myöhemmin aloittaneet oppilaat käyttivät englantia selkeästi enemmän vapaa-ajalla kuin aiemmin aloittaneet, minkä tutkijat arvioivat voivan myös selittää ainakin osittain vanhempien oppilaiden jonkin verran parempia oppimistuloksia. Lähes kaikki oppilaat luokkatasosta riippumatta suhtautuivat myönteisesti sekä englannin kieleen että sen opiskeluun. Opettajille ja oppilaiden huoltajille suunnatun kyselyn vastausten perusteella molempien ryhmien kokemukset varhennetusta englannin opetuksesta olivat hyvät. Opettajien vastauksissa korostui mm. toive varhennusta koskevasta täydennyskoulutuksesta ja tarve aineenopettajien ja luokanopettajien yhteistyöhön opetuksessa.

Skinnarin ja Sjöbergin kuntatason selvityksessä nousi esiin useita varhennetun kieltenopetuksen toteuttamiseen liittyviä huolenaiheita. Näitä olivat muun muassa opettajien rekrytointipäätöksiä tekevien virkamiesten kiinnostuksen ja riittävän tietämyksen puute varhennetun kieltenopetuksen vaatimuksista sekä huoli erityistä tukea tarvitseville oppilaille suunnattavien resurssien riittävyydestä varhennetussa kieltenopetuksessa. Juuri näihin asioihin kaivattiin koulutusta ja tutkittua tietoa.

Yliopiston asiantuntijat ovatkin toimineet kouluttajina eri puolilla Suomea tarjottavissa varhennetun kieltenopetuksen täydennyskoulutuksissa, ja Jyväskylän yliopiston uusi Kieliä kaikille! -täydennyskoulutus käynnistyy tänä syksynä. Tutkijat ovat myös osallistuneet valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden laatimiseen varhaiselle kieltenopetukselle.

Tänä syksynä varhennetun kieltenopetuksen tutkimus laajenee entisestään Jyväskylän yliopistossa, kun laajempi kieli- ja viestintätieteiden laitoksen ja soveltavan kielentutkimuksen keskuksen tutkijatiimi tarttuu aiheeseen useasta näkökulmasta.

Sanomalehti Keskisuomalaisen kanssa käynnistettiin professori Anne Pitkänen-Huhdan johdolla alueellinen aineistonkeruu A1-kielen valinnan motiiveista. Tuloksista raportoitiin 16.9.2019 Keskisuomalaisessa ja niiden yksityiskohtaisempi tieteellinen tarkastelu on käynnissä.

Professorit Ari Huhta ja Karita Mård-Miettinen taas ovat neuvotelleet Opetushallituksen kanssa pitkittäistutkimuksesta, joka liittyy ensimmäisellä vuosiluokalla aloitettavan englannin ja finskan oppimistulosten, oppimismotivaation ja vapaa-ajan kielenkäytön sekä oppilaiden, opettajien ja vanhempien asenteiden selvittämiseen. Tässä yhteistyökumppaneina ovat Åbo Akademin finskan asiantuntijat. Tämä tutkimus käynnistyy myös nyt syksyllä.

Lisäksi tutkijatiimi on käynnistämässä etnografisen tutkimuksen Jyväskylän ympäristössä siten, että tutkijat jalkautuvat muutamaan kumppanikouluun, joiden opettajat ovat kiinnostuneita kehittämään varhennettua kieltenopetustaan yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Tavoitteena on ennen kaikkea kehittää pedagogisia malleja varhaiseen kieltenopetukseen Suomessa, mutta myös tuottaa uutta kansainvälistä tutkimustietoa tälle alalle.

Tutkimusten suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään Jyväskylän yliopiston kielikampuksen laajaa kansainvälistä verkostoa, jota on rakennettu erityisesti Reclas-profilointihankkeiden tiimoilta.

Yhteyshenkilöt

Kieli- ja viestintätieteiden laitos:
professori Anne Pitkänen-Huhta, 050 428 5276, anne.pitkanen-huhta@jyu.fi
professori Karita Mård-Miettinen, 040 805 5095, karita.mard-miettinen@jyu.fi

Soveltavan kielentutkimuksen keskus:
professori Ari Huhta, 040 805 3014, ari.huhta@jyu.fi

Kokeiluhankkeiden raportit

Huhta, Ari & Leontjev, Dmitri. 2019: Kielenopetuksen varhentamisen kärkihankkeen seurantapilotti. Loppuraportti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavana osoitteessa https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/solki/tutkimus/julkaisut/pdf-julkaisut/kieltenopetuksen-varhentamisen-karkihankkeen-seurantapilotti-loppuraportti.pdf

Skinnari, Kristiina & Sjöberg, Sannina. 2018. Varhaista kieltenopetusta kaikille: selvitys varhaisen ja vapaaehtoisen kieltenopetuksen tilasta sekä toteuttamisen edellytyksistä kunnissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59449