Verkostokeskeisestä hoitomallista apua nuorten mielenterveyshoidon kriisiin

Kymmenen vuoden rekisteriseurannassa avoimen dialogin hoitomallin mukaisesti hoidetuilla nuorilla oli pienempi riski kodin ulkopuolisille hoidoille muunlaista mielenterveyshoitoa saaneisiin nuoriin verrattuna. Tulosten perusteella matalan kynnyksen verkostopsykoterapeuttisilla hoitomalleilla voidaan turvallisesti vähentää nuorisopsykiatrista sairaalahoitoa ilman merkittävää kasvua muunlaisissa kodin ulkopuolisissa hoidoissa. Molemmissa hoitoryhmissä oli kuitenkin nuoria, joita hoidettiin säännönmukaisesti kodin ulkopuolella sairaaloissa, lastensuojeluyksiköissä ja kuntoutuskodeissa, ja joilla oli kohonnut työkyvyttömyyden ja kuoleman riski.
Julkaistu
29.8.2023

Nuorisopsykiatrian osastot ovat Suomessa ruuhkautuneet. Ongelman on katsottu johtuvan osin nuorisopsykiatristen osastohoitopaikkojen vähäisyydestä. Toisaalta niin psykiatriseen osastohoitoon kuin muihinkin kodin ulkopuolisiin interventioihin liittyy laitostumisen, ihmissuhteiden katkeamisen ja uudelleen traumatisoitumisen kaltaisia riskitekijöitä, jonka vuoksi kodin ulkopuolisten interventioiden hyöty-haittasuhdetta on aina punnittava tarkoin. Lisäksi laitoshoidosta aiheutuu huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia.

Laitoshoitoon resursoimisen vaihtoehtona voidaan pitää verkostokeskeisten ja systeemisten avohoitomallien kehittämistä. Eräs esimerkki tällaisesta hoitomallista on perhe- ja verkostokeskeinen avoimen dialogin malli, joka on aiemmissa tutkimuksissa ollut yhteydessä vähentyneeseen psykiatrisen sairaalahoidon käyttöön. Tutkimustieto on kuitenkin ollut puutteellista siitä, kompensoidaanko avoimen dialogin hoitojärjestelmässä psykiatrista osastohoitoa muunlaisilla kodin ulkopuolisilla interventioilla, kuten lastensuojelu- ja kuntoutuskotipalveluilla.

Kattavassa rekisteriseurannassa olivat mukana kaikki vuosina 2003–2008 Suomessa psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita ensikertaa käyttäneet 13–20-vuotiaat nuoret. Tutkimuksessa analysoitiin nuorten riskiä päätyä kodin ulkopuoliseen hoitoon kymmenen vuoden aikana psykiatrisen hoitokontaktin alkamishetkestä. Lisäksi tutkittiin kodin ulkopuolisen hoidon uusiutumisriskiä ensimmäisen kotiutuksen jälkeen. Tutkimuksessa verrattiin avoimen dialogin hoitojärjestelmässä hoitonsa aloittaneiden nuorten tuloksia muualla Suomessa hoidon aloittaneiden nuorten vastaaviin tuloksiin. Analyyseissa huomioitiin demografiset ja kliiniset taustatekijät.

Hoitoon sujuvammin ilman diagnooseja tai lähetteitä

Avoimen dialogin hoitomallissa hoitonsa aloittaneita nuoria oli hoidettu vähemmän kodin ulkopuolella koko kymmenen vuoden seurannan ajan verrattuna muualla mielenterveyshoitonsa aloittaneisiin. Vaikka dialogisessa hoitojärjestelmässä kodin ulkopuoliseen hoitoon turvauduttiin keskimääräistä vakavammissa tilanteissa, oli heillä vertailuryhmää pienempi riski kodin ulkopuolisen hoidon uusiutumiselle.

Avoimen dialogin hoitomalli on syntynyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kehitys- ja tutkimusyhteistyössä. Hoitomallissa mielenterveyspalvelut on uudelleenorganisoitu niin, että psyykkiseen kriisiin pystytään vastaamaan välittömästi, eikä diagnooseja tai lähetteitä tarvita. Mallissa hoito viedään ihmisten kotiin ja henkilön sosiaalinen verkosto kutsutaan aina hoidon osapuoleksi. Hoito ei kohdistu ensisijaisesti oireisiin, vaan elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen jaettujen tulkinta- ja päätöksentekoprosessien kautta. Hoitomallissa korostetaan hoitokontaktin jatkuvuutta, psykoterapeuttista vuorovaikutusta ja tarpeenmukaisuutta.

Avoimen dialogin hoitomalli on sisällytetty sekä maailman terveysjärjestö WHO:n että Euroopan komission uusiin mielenterveyshoito-ohjeistuksiin. Hoitomallia kehitetään ja tutkitaan parhaillaan monessa maassa.

Rekisteriseurannan tulokset on julkaistu arvostetussa Child Abuse & Neglect -lehdessä elokuussa 2023.