Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille

Hyvä opettaja -palkinnon sai yliopistonlehtori Panu Halme bio- ja ympäristötieteiden laitoksesta opiskelijoiden ehdotuksien pohjalta ja ylioppilaskunnan esityksestä. 

Opiskelijoiden mielestä Panu Halme on inspiroiva opettaja, joka kannustaa opiskelijoita toimimaan paremman maailman puolesta. Halme tekee työtään intohimoisesti ja näyttää esimerkkiä, miten akateemista uraa ja asiantuntemusta voi yhdistää aktiiviseen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hän on tarjonnut opiskelijoille työelämätaitoja ja ainutkertaisia kokemuksia, kuten ympäristöpolitiikan kurssimatkan Brysseliin. Halme ottaa palautetta vastaan ja kehittää opetusta paremmaksi. 

Opetuksen kehittäjä -palkinto myönnettiin yliopistonopettaja Minna Ylilahdelle yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksesta. 

Minna Ylilahti on kehittänyt pedagogista työtä aktiivisesti ja monipuolisesti. Hän kannustaa kollegoitaan yhteisopettajuuteen ja opintosuuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Hän on keskeisessä roolissa henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyökanavien luomisessa, opiskelijahyvinvoinnin tukemisessa sekä portfoliotyöskentelyn kehittämisessä ja juurruttamisessa. Hänen työskentelynsä opetussuunnitelmatyössä, maisteriseminaarien kehittämisessä ja pedagogisen kehittämisen koordinoinnissa on jämäkkää, johdonmukaista ja innovatiivista.

Hyvä lähijohtaja -palkinnon vastaanotti koulutuspäällikkö Satu Vuori avoimesta yliopistosta.

Työyhteisön mukaan tiimiläisten hyvinvointi ja yhteiset onnistumiset ovat Satu Vuorelle tärkeitä. Vuori kohtelee yhdenvertaisesti ja perustelee päätökset avoimesti. Tämä lisää oikeudenmukaisuuden kokemusta ja ehkäisee ristiriitoja. Hän pitää huolta, että tiimissä on selvät tavoitteet ja kannustaa kohti tuloksellista toimintaa ruokkien innostusta ja innovatiivisuutta. Hän pitää huolta osaamisen kehittymisestä ja jakamisesta kollegojen kesken. Vuori tukee urakehitystä kannustaen tarttumaan uusiin haasteisiin sekä tarjoten tiimiläistensä osaamista aktiivisesti koko yksikön ja yliopiston hyväksi.

Yhteisöllisyyspalkinto annettiin assistentti Marjut Hilskalle ja assistentti Satu Kososelle yliopistopalveluiden henkilöstöpalveluista. 

Työkollegat Marjut Hilska ja Satu Kosonen ovat työotteellaan vahvistaneet matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan yhteisöllisyyttä ja jakaneet osaamistaan yhteisölle.

Marjut Hilska edistää henkilökunnan, opiskelijoiden ja vierailijoiden hyvinvointia ystävällisellä otteellaan. Hänen järjestämissään tapahtumissa yhdistyvät työyhteisön kehittäminen, virkistys, kulttuuri ja liikunnallisuus. Hän toimii kiihdytinlaboratorion kansainvälisten vieraiden vastaanottajana luoden hyvän ensivaikutelman laitoksen toiminnasta.

Satu Kosonen luo omalla toiminnallaan hauskaa ja oppimisen iloa huokuvaa ilmapiiriä työyhteisöönsä. Hän tekee vaikuttavaa työtä yhteisöllisyyden edistämiseksi, josta esimerkkinä tiedekunnan henkilöstölle viikoittain lähetettävä SuomiPerjantai – FinnishFriday -kirje. 

Hyvä väitöskirja -palkinnon sai terveystieteiden tohtori Päivi Herranen liikuntatieteiden tiedekunnasta.

Päivi Herranen kehitti gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjassaan uuden geneettisen mittarin, joka yhdistää yli miljoonan geenimuunnoksen yhteisvaikutuksen yksilön lihasvoimaan. Tutkimus osoitti, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa parempaa toimintakykyä, pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin sekä pidempää elinikää. Vapaa-ajan liikunnan merkitys lihasvoiman ylläpitämisessä on erityisen tärkeää henkilöille, joilla on perinnöllinen alttius heikkoon lihasvoimaan. Tutkimus lisää ymmärrystä terveen ikääntymisen geneettisestä rakenteesta.

Tieteellinen läpimurto -palkinnon sai professori Tuure Tuunanen informaatioteknologian tiedekunnasta.

Tuure Tuunasen kehittämät tutkimusmenetelmät ovat johtaneet tieteelliseen läpimurtoon ja edistäneet tutkimuksen kehitystä yli tieteenalarajojen. Konstruktiivinen tutkimus yhdistää yhteiskuntatieteiden teoriaan keskittyvän tutkimustavan tekniikan alan suunnittelu- ja kehitystyöhön. Tuunasen ja kumppaneiden kehittämä menetelmä on levinnyt laajasti myös muiden tieteenalojen käyttöön, mikä ilmenee yli 15 000 sitaatin kertymästä. Tuunanen on kumppaneineen julkaissut yli viisikymmentä tieteellistä raporttia tai esitystä aiheesta vuosien 2024-2025 aikana.

Innovaatio-, yrittäjyys- ja yritysyhteistyöpalkinto myönnettiin professori Tommi Mikkoselle informaatioteknologian tiedekuntaan.

Tommi Mikkosen pitkäjänteinen toiminta on edistänyt ohjelmistotekniikan alan uusien teknologioiden siirtymistä tutkimuksesta elinkeinoelämän käyttöön sekä vahvistanut yliopiston roolia kansallisena ja kansainvälisenä yhteistyökumppanina. Hänen johdollaan yritysyhteistyöhankkeet ovat kasvaneet sekä määrällisesti että laadullisesti, ja erityisesti Business Finland -rahoituksen taso on noussut merkittävästi. Mikkonen on osoittanut ennakkoluulottomuutta uusien tutkimus- ja innovaatioteemojen käynnistämisessä. Esimerkkinä tästä on kvanttiohjelmoinnin tutkimuksen nopea ja menestyksekäs rakentaminen.

Tiedeviestintäpalkinto jaettiin professori Teiko Heinosaarelle informaatioteknologian tiedekuntaan.

Teiko Heinosaari on kekseliäs tiedeviestijä, joka tekee kvanttiteknologian tutkimusta ymmärrettäväksi suurelle yleisölle. Hän viestii aktiivisesti esimerkiksi Kvanttiaakkoset -verkkokursseillaan, julkaisemalla kolumnikirjoituksia sekä esiintymällä podcasteissa. Hän on myös ideoinut ja järjestänyt Kello viiden kvanttitee -tapahtumia, joissa tutkimustietoa tuodaan lähelle kaupunkilaisten arkea. Teoreettinen kvanttifysiikka ei ole helpoimmin omaksuttavaa tietoa, joten siihen liittyvien tutkimustulosten onnistunut jakaminen kansantajuisessa ja mielenkiitoisessa muodossa on erityisen ansiokasta. Heinosaaren oma, korkeatasoinen tutkimustoiminta ja iso tutkimusryhmä antavat perustan tiedeviestinnälle.

Vaikuttajapalkinnon sai työelämäprofessori Leena Paaskoski historian ja etnologian laitoksesta.

Leena Paaskoski kehitti kaudellaan museologian opetusta vastaamaan museo- ja kulttuuriperintöalan tulevaisuuden tarpeita. Hänen ideoimansa kuukausittainen verkkotapahtuma ”Museologian iltapäiväkahvit” toi yhteen yli 900 museoammattilaista, tutkijaa ja opiskelijaa. Paaskoski kokosi verkostojensa avulla tukirahoituksen museologian professuurin täyttämiseksi. Säätiöiden ja yhdistysten lahjoitusten tuella rekrytoitu museologian apulaisprofessori turvaa alan koulutuksen museolain edellyttämistä perusopinnoista tohtorintutkintoihin asti. Se varmistaa korkeatasoisen ja innovatiivisen museologisen tutkimuksen sekä rakentaa verkoston tukemaan koko alan kehittymistä ja kansainvälistä vuorovaikutusta.

Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tarkoituksena on edistää Jyväskylän yliopistossa tehtävää tutkimusta. Ellen ja Artturi Nyyssösen Säätiön vuoden 2026 Nuoren tutkijan palkinto jaettiin kestävyyssiirtymien apulaisprofessori Teea Kortetmäelle.

Teea Kortetmäki on kestävyyden kysymyksiin erikoistunut yhteiskuntatieteilijä ja ympäristöfilosofi. Hänen monitieteisiin tutkimusteemoihinsa kuuluvat oikeudenmukainen siirtymä ja ilmastopolitiikka, kestävät ruokajärjestelmät ja ruokapolitiikka, ympäristöetiikka ja kestävyysfilosofia sekä planetaarinen hyvinvointi. 

Kortetmäki sai arvostetun ERC-rahoituksen tutkimushankkeelleen, jossa kehitetään uutta ympäristöetiikan osa-aluetta, ympäristömaisemaetiikkaa. Kortetmäki johtaa myös Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta, jossa tarkastellaan kestävyysmurroksen ja kestävän hyvinvointikäsityksen välisiä yhteyksiä.