Valtio-oppi

Valtio-oppi/JYU Facebookissa

Valtio-oppi on klassinen, poliittisia ilmiöitä tutkiva tiede. Sen tarkoituksena on syventää ymmärrystä poliittisen toiminnan tavoista, luonteesta ja merkityksestä maailmassa sekä tarjota teoreettisia välineitä poliittisesti merkittävien ilmiöiden analysoimiseen.

Valtio-oppi tieteenä käsittelee perinteisesti poliittiseksi koettuja valtiollisen elämän muotoja, kuten demokratiaa, parlamentteja, poliitikkoja, puolueita, vaaleja ja hallintoa. Tutkimusalana se ei kuitenkaan ole rajautunut vain valtiollisten toimijoiden tarkasteluun.

Valtio-opin rinnakkaistermi politologia kertoo, että nykyaikaisessa jyväskyläläisessä valtio‑opissa mitä tahansa elämän ilmiötä voidaan tarkastella poliittisesta näkökulmasta. Kaikilla asioilla on poliittinen olemuksensa, joka liittyy valtaan, identiteettiin ja toiminnan päämääriin. Esimerkiksi taiteella, kulttuurilla, moraalilla, kielellä, nimillä tai käsitteillä on tärkeitä poliittisia aspekteja.

Valtio-oppi on hyvin kansainvälinen tiede. Koska ilmiöt eivät noudata kansallisvaltioiden välisiä rajoja, moderni politiikan tutkimus ei enää jakaudu kansalliseen ja kansainväliseen politiikkaan. Politiikkaa tutkittaessa on tunnettava hyvin politiikan kansainvälisiä ilmiöitä, ja maailmanpolitiikka onkin Jyväskylässä keskeinen osa valtio-oppia.

Politiikan opintosuunta


Politiikan opintosuunnan opetus pyrkii kartuttamaan poliittista yleissivistystä ja arvostelukykyä, totuttamaan ihmiset suhtautumaan asioihin kansainvälisesti, sekä kohottamaan poliittista aktiivisuutta. Se pohjautuu omintakeiseen jyväskyläläiseen valtio-opin tutkimusprofiiliin.

Politiikan opintosuunnassa käsitellään perinteisesti poliittiseksi koettuja valtiollisen elämän muotoja, kuten demokratiaa, poliitikkoja, valtaa ja valtiollista järjestelmää. Politiikka kuitenkin ymmärretään Jyväskylän yliopistossa laajemmin niin, että millä tahansa elämän ilmiöllä, kuten taiteella, kielellä, maailman kehityksellä, tai erilaisilla kriiseillä voi olla poliittinen ulottuvuus.

Tämän ymmärtämiseksi tarvitaan tuntemusta erilaisten kulttuureiden ja aikakausien tavoista elää organisoituneissa ihmisyhteisöissä. Tätä tuntemusta saadaan perehtymäl­lä poliittisen ajattelun klassikoihin, uudempaan teoriaan ja eri maiden poliittiseen kulttuuriin. Valtaosa poliittisista teoista on puhetekoja, eli asioita ajetaan retorisesti sanoja, käsitteitä ja argumentaation rakennetta muotoilemalla. Poliittisen kommunikaation ja kulttuurin ymmärtäminen eri kielillä on siksi keskeistä.

Politiikan opintosuunnan opettajat ja opiskelijat liikkuvat kansainvälisesti – sekä fyysisesti että intellektuaalisesti. Opinnoissa pärjää suomella ja englannilla, mutta usein politiikasta kiinnostuneet ovat laventaneet kielitaitoaan opiskelemalla lisäksi esimerkiksi saksaa, espanjaa, ranskaa, pohjoismaisia kieliä, venäjää, japania, kiinaa, tai jotain harvinaisempiakin kieliä.

Politiikkaa opiskelleet työllistyvät sekä kansallisiin että kansainvälisiin tehtäviin. Heitä on mukana kansallisessa parlamentaarisessa politiikassa, mutta myös EU:n, valtion, maakuntien ja kuntien hallinnossa. Mahdollisia työnantajia ovat myös monenlaiset muut alat, kuten tutkimus, aikuisopetus ja kasvatus, kulttuurilaitokset, kansalliset ja kansainväliset järjestöt, sekä media ja tiedotus. Politiikkaa opiskelleet työllistyvät myös erilaisiin analyytikon tai sisällöntuottajan tehtäviin.

Politiikkaa opiskelleita ei helposti korvata roboteilla. Alan työtehtävissä tarvitaan jatkuvaa opiskelua, kompleksisten kokonaisuuksien hahmottamista, kykyä monipuoliseen harkitaan ja inhimillisen toiminnan syvää ymmärrystä. Politiikan opiskelu kehittää kaikkea tätä. 

Valtio-opin henkilökunta