Leena Valkeapää kertoi taidehistorian laitoksella järjestetystä teemaseminaarista, jota hän ohjasi toimiessaan yliassistenttina laitoksella. Seminaarin kohteena oli Älylän ja Seminaarinrinteen alue. Opiskelijat tutkivat aluetta monipuolisesti; sen asemakaavoitusta, rakennuskantaa ja puutarhoja. Seminaari järjestettiin lukuvuonna 2000-01 ja sen tuotoksia on tarkoitus julkaista vielä myöhemmin.

Seminaari oli opiskelijoille antoisa kokemus. Ryhmässä työskentely mahdollisti opiskelijoille monipuolisen tutustumisen alueeseen ja asioiden jakamisen muiden kanssa saman aihepiirin tiimoilta. Ryhmässä käydyt keskustelut koettiin innostaviksi ja tärkeiksi.

Valkeapää huomasi oman lähiympäristön tutkimisen tärkeäksi ja harmitteli sitä, miten helposti lähiympäristö jääkin jotenkin hahmottomaksi tarkemmin tutkimatta. Hänen mielestään Älylän ja Seminaarinrinteen alue on niin kiinnostava, että alueelle voisi järjestää opastettuja kävelyretkiä.

Valkeapää esitti teemaseminaarin eduista innostuneena, että vastaavanlainen seminaari olisi syytä järjestää myös Seminaarinmäen alueesta mahdollisesti taidehistorian, etnologian ja historian kesken yhteistyössä.

Kirsti Becker kertoi lapsuudenmuistojaan kampusalueelta. Hän on viettänyt lapsuutensa asuen Beckerin talossa kampuksen laidalla Seminaarinrinteessä. Hän muutti 8-vuotiaana isoäitinsä luo, jota Kirsti lämmöllä muistaa. Isoäiti oli iästään huolimatta virkeä ja yhteiskunnallisesti aktiivinen.

Kirsti kertoi niistä lukuisista paikoista, joihin hänellä liittyy muistoja alueelta. Kirsti kävi koulua kampuksella harjoituskoulussa ja kulki kampuksen poikki kouluun tiettyä reittiään, oppilaiden ei saanut käyttää koulun sivustalla olevia ns. näköalatasanteen portaita vaan heidän oli kierrettävä koulu "Ryhtilän" ohitse uimahallien sivustan kautta kiertäen.

Koulun käynnin lisäksi Kirsti vietti vapaa-aikaansa kampuksella leikkien. Lapsille mieluisa leikkipaikka oli metsäinen rinne päärakennuksen alapuolella. Beckerin talon edustalle lapset tapasivat kokoontua pelaamaan pesäpalloa. Kirsti muisteli sitä miten lähialueen lapset leikkivät kaikki yhdessä hyvässä sovussa.

Beckerin talon läheisyydessä sijaitsevan kirjaston (nykyinen Rehtoraatti-rakennus) Kirsti muistaa erityisen rakkaana paikkana, jossa hän vietti aikaansa ja kuunteli kirjastontätien lukemia satuja. Beckerin talon pihapiiristä Kirsti mainitsi lehtikuusen, jonka oksilla hän tapasi kiipeillä. Puu on edelleen talon pihapiirissä ja Kirsti onkin hyvillään siitä, että hänellä on vieläkin mahdollisuus päästä talon pihamaalle ja rakennukseen, vaikka se onkin nykyään muussa käytössä ja moni asia on siellä muuttunut.

Torppa oli osallistunut Älylään ja Seminaarinrinteeseen kohdistuvaan taidehistorian teemaseminaariin , josta Leena Valkeapää kertoi jo edellä. Torppa on keskittynyt tutkimuksessaan nimenomaan alueella oleviin seminaarinlehtoreiden suunnittelemiin rakennuksiin.

Alun perin seminaarin rakennussuunnitelmiin oli kuulunut asuinrakennukset lehtoreille. Niitä ei kuitenkaan koskaan toteutettu vaan opettajat asuivat kaupungissa ruutukaava-alueella. Osa seminaarin lehtoreista rakensi itse talonsa seminaarin läheisyyteen Älylän ja Seminaarinrinteen alueille, jotka alkoivat rakentua vuosisadan vaihteesta alkaen.

Nykyisin Seminaarinrinteen alueeseen kuuluu Lounaispuistosta alkaen Seminaarinkadun ja Vapaudenkadun välinen alue. Nämä tiet kulkevat ristikkäin ja toisesta haaraumasta alkaa Älylän alue muodostuen Alvar Aallon kadun, Keskussairaalantien ja Kramsunkadun välille.

Rakennussuunnitteluun osallistuneita lehtoreita oli kolme. Harjoituskoulun yliopettaja Juho Jussila suunnitteli "Jussilan talot" vuosina 1911-24 Kramsunkadun alkuun. Jussila suunnitteli lisäksi Hästeskon talon 1912, joka myöhemmin purettiin rakennettavan Ylioppilastalon alta pois. Vuonna 1912 Jussila suunnitteli myös nykyisen Alvar Aalto museon paikalla sijainneen Mikkolan talon. Arkkitehti-seminaarinlehtori Toivo Salervo suunnitteli Salervon talon vuonna 1914. Seminaarinlehtori Toivo Ojala suunnitteli vuonna 1929 Ojalan talon, joka sijaitsee muista rakennuksista poiketen Seminaarinrinteessä Hämeenkadun ja Seminaarinkadun kulmauksessa.

Rakennuksissa on tyylipiirteitä jugend-arkkitehtuurista. Rakennuksia ei ole kaikilta osin toteutettu piirustusten mukaan ja lisäksi rakennuksiin on tehty sekä ulkoasuihin että sisätiloihin useita muutoksia vuosien mittaan.

Torppa on jatkamassa tekemästään seminaarityöstä pro gradu-työhön samasta aiheesta.