KUKON KENGITTÄMINEN

Jouluaattona valvottiin olkipahnoilla myöhään, jopa kukon lauluun asti, jos jaksettiin. Valvomista kutsuttiin kukon kengittämiseksi. Aattoiltana leikittiin erilaisia leikkejä kuten oltiin paistisilla, kravun salvamista, suutarin sohimista, harakan ampumista, mustaa penkkiä, hiirisillä oloa ja kalanjakoa. Jouluna tehtiin myös monenlaisia viljasatoa ja karjan menestystä edistäviä taikoja mm. latoon ensimmäisenä ajetuilla heinillä. Jouluaikaan tehtiin myös rikkaruohoja ja syöpäläisiä tuhoavia taikoja. Sulavilla suolarakeilla ja palavilla päreillä kysyttiin kuoleman ennettä, terveyttä ja hyvää vuotta. Kukkokin tuotiin tupaan ennustamaan naimisiinpääsyä: kenen nimikkomurua se nokkaisi, hän pääsi ensimmäisenä naimisiin. Myös unessa saatettiin nähdä tuleva puoliso tai saatiin tieto naimattomuudesta.

Tuomaan päivästä alkoi joulukausi, jolloin miehet eivät enää raskasta työtä tehneet. He aloittivat jouluoluen ja viinasten maistelun.

Joulupäivää vietettiin kotona hiljaisesti. Oman väen piirissä jatkettiin leikkimistä, mutta kylälle menoa pidettiin syntinä.