Esteitä väärän tiedon valtatielle – tutkimustieto vahvistaa nuorten kykyä torjua väärää tietoa
Digitaalisissa ympäristöissä virtaa väärää tietoa enemmän kuin koskaan. Tunteisiin vetoavat sisällöt leviävät alustoilla nopeasti, ja tekoälyllä tuotettu materiaali kasvattaa kuormaa entisestään.
Ilmiö koskettaa erityisesti nuoria, joiden ruuduille virheellinen ja haitallinen tieto ilmestyy herkässä kehitysvaiheessa. Siksi väärän tiedon tunnistaminen ja torjunta kiinnostaa nyt niin tutkijoita kuin viranomaisiakin.
Jyväskylän yläkouluista alkaa tänä keväänä kertyä maailmanlaajuisestikin tuoretta ja arvokasta tutkimustietoa siitä, miten 7.–9.-luokkalaiset pystyvät havaitsemaan disinformaatiolle tyypillisiä piirteitä. Uusi monitieteinen tutkimus selvittää, millaiset taidot auttavat nuoria suojautumaan harhaanjohtavalta tiedolta – ja miksi osa onnistuu tässä paremmin kuin toiset.
Miksi nuoret altistuvat väärälle tiedolle?
Sosiaalisen median keskeinen rooli nuorten elämässä luo otolliset olosuhteet myös väärän tiedon leviämiselle. Nuoret jakavat sisältöjä usein keskustelun avaamiseksi, eikä jaettua tietoa aina arvioida kriittisesti.
”Sosiaalisuus ja keskustelujen aloittaminen ovat nuorille tärkeitä. Somelöytö voidaan jakaa ajattelematta lainkaan tiedon paikkansapitävyyttä", sanoo viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aho Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Tutkimuksen mukaan suurin osa nuorista suhtautuu tietoon varovaisesti, mutta pieni joukko toimii toisin.
”Osa nuorista on niin sanotusti “huolettomia”: heille koettu hyöty menee luotettavuuden edelle, ja tieto jaetaan, jos se tuntuu sopivan oman sosiaalisen median keskusteluihin, Luoma-aho kuvailee.
Jyväskylässä käynnistyy ainutlaatuinen disinformaatiotutkimus
Nuorten kyvystä tunnistaa virheellistä tietoa tiedetään vasta yllättävän vähän. Tilanteeseen tuo muutoksen helmikuussa yhdeksässä Jyväskylän yläkoulussa käynnistynyt tutkimus.
Tutkimuksessa selvitetään, miten nuoret onnistuvat tunnistamaan epäluotettavalle tiedolle tyypillisiä piirteitä: puolueellisuutta, asiantuntijuuden puutetta, heikkoa argumentointia tai sen puuttumista kokonaan.
Hankkeessa nuoret vastaavat kysymyksiin, tunnistavat kuva-teksti -kokonaisuuksia ja katsovat lyhytvideoita. Lisäksi osa osallistujista osallistuu laboratoriotutkimuksiin, jossa käytössä on aivotutkimuksen ja silmänliikkeiden mittaamisen menetelmät.
”Selvitämme, miten nuoret tunnistavat epäluotettavan tiedon piirteitä ja miksi osa onnistuu tässä paremmin kuin toiset”, kertoo hankkeen johtaja, professori Miika Marttunen Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta.
Tutkimme myös argumentointitaitojen, tunneälyn, tieteellisen maailmankuvan ja tekoälyn vaikutusta disinformaation tunnistamiseen.”
Tuloksia voidaan soveltaa kansainvälisesti ja niiden avulla voidaan kehittää nuorten kriittistä medialukutaitoa.
Tiedon arviointi on vaikeaa – myös aikuisille
Jyväskylän uusi tutkimus osuus ytimeen, sillä etenkin yläkoululaisten taidoista tiedetään vasta vähän.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sekä kuudesluokkalaisilla että lukiolaisilla on vaikeuksia tunnistaa verkkolähteiden puolueellisuutta. Myös tuore pohjoismainen selvitys paljasti, että joka viidennellä 9–15-vuotiaalla on haasteita erottaa valheellinen tieto totuudesta.
”Tiedon luotettavuuden arvioiminen on vaativa taito kaikenikäisille. Disinformaation tuottajien motiivit eivät aina ole näkyvissä, mikä tekee arvioinnista ja myös tutkimisesta entistä haastavampaa, Marttunen muistuttaa.
Kolme taitoa, jotka suojaavat nuoria disinformaatiolta
Hyvä uutinen on se, että nuorten taitoja voidaan vahvistaa. Tutkimuksissa on todettu, että tietyt taidot auttavat tunnistamaan harhaanjohtavaa tietoa. Marttunen neuvoo kiinnittämään huomion seuraaviin:
- Lukutaito – heikkenevä luetun ymmärtäminen altistaa harhaanjohtaville sisällöille.
-
Kriittinen ajattelu –tiedon kyseenalaistamisen ja argumentoinnin taidot ovat keskeisiä – mutta ne kehittyvät hitaasti.
”Kriittinen ajattelu on vaativa kognitiivinen taito, jonka kehittäminen vaatii aikaa ja harjoittelua. Se sopii erinomaisesti osaksi monen oppiaineen opetusta. Sitä voidaan harjoitella esimerkiksi äidinkielen, historian, yhteiskuntaopin ja terveystiedon tunneilla.”
-
Tunneäly – se auttaa näkemään tunnepitoisen sisällön taakse.
”Tunneälykäs henkilö tunnistaa omat tunteensa ja pystyy säätelemään niitä. Se auttaa arvioimaan tietoa järkiperäisesti sen sijaan, että toimisi tunnepohjalta.”
Some ei anna aikaa ajatella – siksi tarvitaan myös nopeaa tunnistamista
Pelkkä kriittinen ajattelu ei riitä, sillä sosiaalinen media houkuttelee reagoimaan nopeasti.
”On käytännössä mahdotonta arvioida jokaisen somepostauksen luotettavuutta kriittisen ajattelun tarkkuudella. Siksi on tärkeää oppia ohittamaan nopeasti ne sisällöt, jotka herättävät epäilyksen”, Marttunen sanoo.
Tämä “nopean ohituksen taito” on tärkeä vastapaino vaativalle kriittiselle ajattelulle, joka vaatii paljon kognitiivista prosessoimista.
Viranomaistiedon haaste: miten tavoittaa nuoret?
Samalla kun väärä tieto leviää vauhdilla, oikean tiedon perille saaminen nuorille on entistä haastavampaa.
Vilma Luoma-ahon johtamassa hankkeessa tutkitaan nuorten ja viranomaisten informaatiohaavoittuvuuksia puolustusviranomaisten kanssa. Tavoitteena on parantaa varautumista tilanteisiin, joissa viranomaisviestintää esimerkiksi häiritään tai kaapataan.
Hankkeen tuloksia käsitellään seminaarissa 8.4.
”Vaikka tulevaisuudessa tekoälyn avulla kaikkien viestintää on helpompi kaapata, tiedetään jo, että tietyt seikat altistavat kaappauksille. Esimerkiksi organisaatioiden epäselvät ohjeet tai täysin ihmisten omien kokemusten vastainen viestintä kaapataan todennäköisemmin kuin selkeä ja kokemuksien kanssa resonoiva”, kertoo Luoma-aho.
Sosiaalinen markkinointi voi auttaa viranomaisviestintää onnistumaan
Terveysviestintää tutkiva yliopistonlehtori Heini Taiminen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta korostaa, että nuorten tavoittaminen vaatii pitkäjänteistä ja strategista otetta viestinnässä.
Nuorille suunnattuja viestejä kannattaa muotoilla heidän arkeensa kiinnittyviksi.
Nuorille viestiessä tärkeää on empatia: ymmärrys siitä, mitä nuoret parhaillaan käyvät läpi. Viestien ei tule moralisoida tai tuomita. Nuoret arvostavat tunnetta omasta päätäntävallasta, Taiminen sanoo.
Lisäksi tutkimusten mukaan nuoria motivoi usein erityisesti konkreettisten ja lyhyen aikavälin hyötyjen esiin tuominen.
”Nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä, joten sama viesti ei toimi kaikille. On usein järkevää tehdä kohderyhmälle hieman erilaisia versioita viesteistä. Nuoret odottavat myös vuorovaikutteisuutta, Taiminen muistuttaa.
Nuorille on tärkeää opettaa eettisesti vastuullista tapaa suhtautua tietoon
Väärän tiedon tunnistaminen on yksi tulevaisuuden keskeisistä kansalaistaidoista. Jyväskylässä käynnistynyt tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten nuoria voidaan tukea paremmin.
Kriittisen ajattelun harjoittelu, tunneälyn vahvistaminen ja epäilyttävän tiedon nopea ohittaminen ovat taitoja, joiden avulla nuoret voivat navigoida yhä monimutkaisemman digitaalisen verkkoarjen läpi.
Professori Miika Marttunen painottaa, että on tärkeää opettaa kriittisen ajattelun ohella aktiivista ja eettisesti vastuullista suhtautumista kaikenlaiseen tietoon.
Tutkimuksemme lähtökohtana on ajatus siitä, että disinformaation tunnistamista edistää kriittinen ja vastuullinen suhde tietoa kohtaan."
"Tätä suhtautumistapaa pitäisi painottaa koulussa ja sen omaksumista edistää. Laajemmin kyse on episteemisestä toimijuudesta.”
