Kaikille avoin soihtukulkue valaisee kaupunkia itsenäisyyspäivänä

Kun itsenäisyyspäivän ilta pimenee Jyväskylässä, Seminaarinmäeltä lähtee liikkeelle hyvin perinteikäs kulkue soihtuineen. 

Ensimmäinen opiskelijoiden itsenäisyyspäivän soihtukulkue taivalsi kaupungin halki jo 1950-luvulla. Perinne on jatkunut tähän päivään saakka, ja sen järjestäminen on nyt opettajaopiskelijoiden vastuulla. 

Kulkue vie Seminaarinmäeltä Jyväskylän Vanhalle hautausmaalle, jossa osallistujat laskevat seppeleen sankarihaudoille. 

Kulkue on perinne monessa yliopistokaupungissa. Se syntyi tavaksi, jolla on muistettu sodassa kaatuneita opiskelijatovereita ja kunnioitettu Suomen itsenäisyyttä.

”Tapa omaksuttiin Helsingin ylioppilailta, jotka järjestivät ensimmäisen soihtukulkueen Mannerheimin kuolinvuonna 1951. Jyväskylässä ensimmäinen soihtukulkue järjestettiin vuonna 1956. Ennen soihtukulkuetta ylioppilaskunnalla oli tapana vierailla sankarihautausmaalla kaatuneiden muistopäivänä ja itsenäisyyspäivänä. Soihtukulkue oli luonteva jatko tuolle työlle”, kertoo palvelupäällikkö Pirjo Vuorinen Jyväskylän yliopiston avoimen tiedon keskuksesta.

Jyväskylässä kulkueesta vastasi aluksi Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunta, ja myöhemmin vastuu siirtyi Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksen (OKL) ensimmäisen vuoden opiskelijoille, fukseille. 

Kaikki ovat tervetulleita mukaan kulkueeseen

Soihtukulkue on kaikille kansalaisille avoin. Viime vuonna se kokosi lähes 150 henkilöä.

”Odotamme innolla soihtukulkuetta, sillä useimmat meistä ovat kotoisin muualta kuin Jyväskylästä ja kulkue on meille siis se ensimmäinen. Innolla odotamme, että pääsemme näkemään kättemme jäljen”, kertoo OKL:n fuksitoimikunnan puheenjohtaja Roosa Ukkola.

Ukkola ja toimikunnan varapuheenjohtaja Julia Nukarinen pitävät kulkueen päätteeksi puheet sankarihaudalla. Siellä esiintyy myös Musica-kuoro. 

"Suomen itsenäisyys on aina perustunut vahvaan sitoutumiseen rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksiin. Näiden arvojen puolustaminen on velvollisuutemme myös maailmanlaajuisesti”, kertoo Ukkola.

Ukkola toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi mukaan kulkueeseen juhlistamaan Suomen itsenäisyyttä.

”Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Jos kaapista löytyy ylioppilaslakki, sen voi pistää päähän kulkueeseen, mutta ilman sitäkin saa tulla. Kulkueeseen osallistujat saavat soihdut kannettavakseen”, Ukkola sanoo.

Kuva: Opiskelijoiden soihtukulkueperinne alkoi 1950-luvulla, kuva on vuoden 1959 kulkueesta. Kuva: Jyväskylän yliopiston tiedemuseo/Olavi Porri