Punkillakin on paikka maailmassa – tutustu siihen Tutkijoiden yössä Jyväskylässä

Puutiainen eli puheissa yleisesti "punkki" on riesa ihmisille. Väitöskirjatutkija Saija Vuorenmaa ja projektisuunnitelija Elli Liimatainen ovat mukana perjantaina Tutkijoiden yössä Jyväskylässä näyttämässä, miltä näyttää puutiaisen paikka toisesta näkökulmasta eli luonnon ekosysteemissä.
Saija Vuorenmaa ja Elli Liimatainen
Elli Liimatainen (vas.) ja Saija Vuorenmaa kertovat puutiaisista ja muista maaperän eliöistä ”Metsän salainen alamaailma” -ohjelmassa, johon voit tutustua Tutkijoiden yössä Ylistönrinteellä bio- ja ympäristötieteiden laitoksella.
Julkaistu
21.9.2026

Teksti: Anni Parviainen | Kuvat: Petteri Kivimäki

Puutiainen eli kansankielellä punkki on keskusteluissa lähes aina superpahiksen asemassa. Kun punkki on mainittu, mieleen tulevat taudit, punkkipihdit ja lahkeiden syynääminen. Biologi ja väitöskirjatutkija Saija Vuorenmaa Jyväskylän yliopistosta kuitenkin pyytää hetkeksi unohtamaan ihmisen näkökulman. 

Vuorenmaa katsoo punkkia osana luontoa eikä vain ihmisen riesana. Siellä punkki ei ole kesän pilaaja. 

Luonnon kannalta puutiainen on aivan tavallinen osa lajien kirjoa”, muistuttaa Vuorenmaa. 

Hän on tutkijakollegoineen mukana perjantaina Tutkijoiden yössä Jyväskylässä näyttämässä, miltä näyttää punkin paikka luonnon ekosysteemissä. 

Loisilla on luonnossa toimiva strategia 

Ihmistä houkuttaa ajatus, että punkit katoaisivat maapallolta. Liimatainen ja Vuorenmaa pohtivat, että silloin toki voisi käydä niin, että punkkien välittämät taudit vähenisivät. Luonnossa voisi liikkua kepeämmällä mielellä. 

Ekosysteemin mittakaavassa tilanne on kuitenkin mutkikkaampi. 

Loisena eläminen on luonnossa ikivanha ja toimiva strategia, ja puutiaisellakin on oma paikkansa lajien verkostossa", Vuorenmaa muistuttaa. 

"Vaikka puutiainen ei ole millekään saalistajalle korvaamaton ravinnonlähde, silläkin on paikkansa ja itseisarvonsa osana luontoa", Liimatainen sanoo.

Punkkien häviäminen voisi myös tuoda luonnossa yllättäviäkin seurauksia, joita emme osaa ennakoida, sanoo Vuorenmaa. 

Saija Vuorenmaa 008
Punkki reagoi lämpötilan ja kosteuden muutoksiin, ja sen menestys riippuu pitkälti siitä, miten punkin isäntäeläimet kuten pikkunisäkkäät, linnut ja sorkkaeläimet voivat.

Älä anna punkin pilata luontosuhdettasi  

Pelon ei kuitenkaan kannata antaa nakertaa omaa luontosuhdetta, muistuttaa biologi ja projektisuunnittelija Elli Liimatainen Jyväskylän yliopistosta. Hän työskentelee projektisuunnittelijana lasten luontosuhdetta vahvistavassa Evoluutiopajat-tiedekasvatusprojektissa.   

Kun asianmukainen pukeutuminen ja punkkitarkastus tulevat rutiiniksi, metsään voi astua levollisin mielin." 

Vuorenmaa tiivistää osuvasti: tietä ylittäessä kannattaa aina katsoa molempiin suuntiin autojen varalta, mutta liikenteen vuoksi ei jätetä tietä ylittämättä.

"Metsän tarjoamat hyödyt terveydelle ja hyvinvoinnille ovat nimittäin huomattavasti mahdollisia riskejä suuremmat”, sanoo Liimatainen.

Ohjelmaa Jyväskylän yliopiston kampuksilla ja Jamkissa

Kiehtovaan eliömaailmaan ja luonnon monimuotoisuuteen pääsee syventymään lisää Tutkijoiden yössä perjantaina 25. syyskuuta. Puutiaisiin ja muihin maaperän eliöihin tutustutaan ”Metsän salainen alamaailma” -ohjelmassa, joka on Ylistönrinteellä bio- ja ympäristötieteiden laitoksella. 

Kaikkiaan Tutkijoiden yön monitieteinen ohjelma tarjoaa elämyksiä ja oivalluksia kaikenikäisille. Jyväskylän yliopiston ohjelmaa löytyy kaikilta kolmelta kampukselta: Ylistönrinteeltä, Mattilanniemestä ja Seminaarinmäeltä. Tarjolla on kaikkiaan 87 tutkijoiden virittämää tutustumis- tai toimintapistettä. Ohjemaa tarjoaa myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk pääkampuksellaan Rajakadulla. 

Yleisöllä on vapaa pääsy tapahtumaan.