Luontojalanjälkilaskenta ohjaa kohti planetaarista hyvinvointia
Jyväskylän yliopisto on noussut luontojalanjäljen laskennan kansainväliseksi edelläkävijäksi toteuttamillaan luontojalanjälkiselvityksillä. Yliopiston monitieteisen Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin tutkijat ovat kehittäneet avoimia laskentamalleja ja -työkaluja, joita yritykset, kaupungit ja muut organisaatiot voivat hyödyntää omien luontovaikutustensa arvioimisessa.
Yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä muun muassa S-ryhmän, rakennusyhtiö SRV:n, Tampereen ja Espoon kaupunkien kanssa kehittäneet laskentaa ja samalla laskeneet kyseisten organisaatioiden arvoketjujen kautta ulkoistetun globaalin luontojalanjäljen.
Luontojalanjälki paljastaa vaikutukset ja ohjaa vastuullisuuteen
Luontojalanjälki on mittari, jonka avulla voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia ihmisten toiminnalla on muihin eliöihin ja ekosysteemeihin. Laskennan ytimessä on ymmärrys siitä, miten ja missä luontohaitat syntyvät. Laskennan perusteella voidaan asettaa tavoitteita ja suunnitella tietoon perustuen, miten haittoja voidaan vähentää. |
Monet organisaatiot ja yritykset ovat lähteneet mukaan yhteistutkimukseen ja kehittämiseen omasta aloitteestaan, sillä he haluavat ymmärtää omia vaikutuksiaan ja tehdä toiminnastaan vastuullisempaa.
”Kaikki yritykset ja muut organisaatiot ovat sekä riippuvaisia luonnosta että vaikuttavat siihen. Luontovaikutukset eivät rajoitu yritysten omiin paikallisiin toimintoihin, vaan vaikutuksia syntyy arvoketjuissa ympäri maailmaa”, kuvailee ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta, joka on myös Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin johtaja.
”Luontokadon torjunta ei ole enää pelkkä ympäristö- tai vastuullisuuskysymys, sillä nyt on jo selvää, että yritykset eivät voi hallita liiketoiminnalleen aiheutuvia luontoriskejä, jos ne eivät tunne omia luontovaikutuksiaan”, Kotiaho painottaa.
Organisaatiot heränneet muutokseen
Luontojalanjälkimittarin kehittäjien tavoitteena on, että luontojalanjälkilaskenta ja tunnistettujen haittojen pienentäminen vakiintuu osaksi yhteiskunnan rakenteita ja päätöksentekoa.
”Jotta laskentaa saadaan kehitettyä mahdollisimman tarkaksi, vaikuttavaksi ja eri toimialoja kattavaksi, tarvitaan tutkimukseen ja kehitykseen mukaan toimijoita esimerkiksi ruoka-, liikenne- ja energiasektorilta”, arvioi tutkija Sami El Geneidy, joka johtaa Jyväskylän yliopiston Luontojalanjälki-tutkimusryhmää.
Erityisesti pankkisektorilla on merkittäviä mahdollisuuksia rahoitusehtojen kautta vaikuttaa yhteiskunnassa laajasti ja sen vuoksi niiden tueksi luontoriskien arviointiin kehitettävillä työkaluilla voi olla huomattavaa vaikutusta luontokadon torjuntaan globaalisti.”
Ensimmäiset suomalaiset yritykset ovatkin jo aloittaneet luontojalanjälkensä seurannan, ja laskenta on tuonut mukanaan konkreettisia muutoksia. Toimintatapoja on tarkennettu, päätöksiä on ohjattu kestävämpään suuntaan ja vaikutuksia seurataan nyt sekä luonnon että liiketoiminnan kannattavuuden näkökulmasta.
”Olen huomannut, että ilmassa on positiivista pöhinää ja organisaatiot ovat viimein valmiita tekemään töitä muutoksen eteen. Silti tarvitaan entistä enemmän konkreettisia tekoja, ja rohkeat edelläkävijät näyttävät nyt suuntaa”, sanoo El Geneidy.
Työelämäprofessori Kaisa Mustajärvi vie kestävyystyötä eteenpäin
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen ja Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin yhteisen työelämäprofessori Kaisa Mustajärven tavoitteenaan on ympäristö- ja luontovaikutusten arvioinnin kehittäminen ja valtavirtaistaminen. Mustajärvi on evoluutioekologian tohtori ja Jyväskylän yliopiston alumni. Hän työskentelee Tampereen kaupungin ilmastopolitiikka ja ympäristönsuojeluyksikön kehityspäällikkönä, edistäen kaupungin ekologista kestävyyttä. Hänen tehtävänsä on tukea kaupungin eri toimialoja kaupungin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden mukaisessa toiminnassa.
”Työni keskiössä on kestävän kehityksen periaatteiden juurruttaminen kaupungin päätöksentekoon ja arkeen. Pyrin kehittämään ratkaisuja, jotka tukevat luonnon hyvinvointia ja kaupungin kestävää tulevaisuutta”, kertoo työelämäprofessori Kaisa Mustajärvi.
Luonnon ehdoilla ja luonnon hyväksi
Kaisa Mustajärvi on tunnettu siitä, että hän katsoo luontoa ja kestävyyskysymyksiä kokonaisuuksina. Hän kuvaa työtään tehtäväksi luonnolle itselleen. Hänen asiakkaansa ei ole organisaatio tai kunta vaan luonnon ja ihmisten muodostama ekosysteemi, jonka yhteishyvinvointi on kaiken toiminnan lähtökohta.
”Minulle ilmastonmuutos ja luontokato ovat vain oireita paljon syvemmästä ongelmasta, joita ovat muun muassa ylikulutus ja se, ettei luonnon kantokykyä huomioida riittävästi päätöksenteossa. Päätöksenteon tavoitteena tulisi olla planetaarinen hyvinvointi, eli ihmisen ja luonnon yhteishyvinvointi”, sanoo Mustajärvi
Luontojalanjälki auttaa näkemään, mikä muuten jää piiloon
Mustajärvi on viime vuosien aikana syventynyt erityisesti luontojalanjäljen laskentaan ja sen kehittämiseen Tampereella. Hänen mukaansa luontojalanjälki on tärkeä väline, koska se paljastaa vaikutukset, joita ei voi nähdä pelkästään oman kunnan tai organisaation rajojen sisällä.
”Vaikutamme luontoon kaikkialla maailmassa niin ruuassa, rakentamisessa ja hankintaketjuissa. Luontojalanjälki tekee nämä vaikutukset näkyväksi tieteellisesti ja mitattavasti. Se antaa aivan uuden perspektiivin kestävyystyöhön, joka on pitkään painottunut liiaksi laadullisiin arvioihin”, painottaa Mustajärvi.
Tutkimustieto lähemmäs päätöksentekoa
Maailma muuttuu nopeasti, mutta luonnon muutokset näkyvät usein vasta vuosien viiveellä. Siksi päätöksenteon pohjana olevan tutkimustiedon pitäisi liikkua nykyistä nopeammin ja tavoittaa laajemmin ne, jotka tekevät ratkaisuja.
Tutkijoiden ja tiedon loppukäyttäjien välinen yhteistyö tarvitsee entistä tiiviimpiä ja avoimempia muotoja. Luontovaikutusten on tultava esiin tavalla, joka ohjaa konkreettisiin toimiin, ei vain raportointiin”, täsmentää Mustajärvi.
Mustajärvi haluaa tuoda monimutkaiset ympäristöilmiöt ymmärrettävään muotoon niin, että päätöksentekijät näkevät selkeästi, mistä vaikutukset syntyvät ja mihin ne johtavat. Tieto ei yksin kuitenkaan riitä, jos sitä ei hyödynnetä ajoissa.
”Me tiedämme jo paljon. Nyt olennaista on hyödyntää olemassa oleva tieto ajoissa ennen kuin ongelmat ehtivät kasvaa”, painottaa Mustajärvi.
Kohti kokonaisvaltaisempaa luontovaikutusten arviointia
Mustajärvi haluaa kehittää luontovaikutusten arviointia suuntaan, jossa huomioidaan europerustaisen laskennan lisäksi määräperusteinen laskenta, jolloin toimenpiteitä voidaan selkeämmin lähteä suunnittelemaan ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seurata aiempaa tarkemmin. Hänen mielestään menetelmän tulosten soveltamisesta ja seuraamisesta tulisi keskustella ajoissa ennen kuin niistä tulee organisaatioille pakollisia.
Lisäksi hän painottaa, että vaikutusketjut on nähtävä kokonaisuuksina, ei irrallisina palasina. Yhteisen kielen ja ymmärryksen vahvistaminen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin välillä on tässä keskeistä.
”Kestävyystyön eri näkökulmien esimerkiksi luonnon, ilmaston ja kiertotalouden eriytyminen ja siiloutuminen haastaa vaikuttavien ratkaisujen edistämistä ja löytymistä. Luontojalanjälki tarjoaa mahdollisuuden tarkastella asioita tuoreesti ja kokonaisvaltaisesti”, sanoo Mustajärvi.
Luontovaikutusten arvioinnin voi aloittaa helposti
Avoimia työkaluja ja ohjeistuksia on jo saatavilla, joten alkuun pääseminen ei vaadi täydellistä osaamista. Tämä madaltaa kynnystä tarttua toimeen ja lähteä selvittämään omia luontovaikutuksia.
Tärkeintä on aloittaa, sillä tekemättä jättäminen on ainoa todellinen riski", painottavatsekä El Geneidy että Mustajärvi.
Luontojalanjäljen laskennan kehitystä ovat rahoittaneet mm. S-ryhmä, Tampereen kaupunki, Nokia, Nordea, tulevaisuustalo Sitra sekä Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto BOOST for biodiversity offsets -hankkeessa. BIOVALENT-tietokannan kehitystyötä on lisäksi rahoittanut Ecobio Oy.
