Mitä tutkin tänään? Kolme kulmaa oppimiseen ja vuorovaikutukseen
Karoliina Inha: Lasten käsitykset vieraan kielen oppimisesta ovat jääneet marginaaliin
Kun alakoululaiset valitsevat lukujärjestykseensä ensimmäisen vieraan kielen (tai vaihtoehtoisesti toisen kotimaisen), englanti on selvä ykkönen. Valtakunnallisesti yli 90 prosenttia suomenkielisistä peruskoululaisista aloittaa kielenopiskelun englannin kielestä. Kyseessä on A1-kieli ja opetus alkaa ensimmäiseltä luokalta.
Englannin valta-asema avaa varhaista kielenoppimista tutkivalle Karoliina Inhalle kiinnostavia tutkimuskulmia.
Inha tutkii lasten omia käsityksiä englannin oppimisesta ja kielen merkityksestä. Lapset kuulevat englantia kaikkialla ja toisaalta oppivat koulussa ”kouluenglantia”.
Onko niiden välillä ristiriitaa?
”Hieman vanhempien nuorten kuulee usein toteavan, etteivät kouluenglanti ja koulun ulkopuolella käytetty kieli aivan kohtaa. Sama on todettu myös nuorten näkemyksiä selvittävissä tutkimuksissa. Vähemmän on tietoa siitä, missä vaiheessa tämä ristiriita alkaa kehittyä ja näyttäytyykö se lapsilla, jotka ovat aivan koulupolkunsa alkupuolella”, sanoo Inha.
Juuri lasten näkökulma kielenoppimisen kiinnostaa tutkijaa.
”Perinteisesti vieraan kielen oppimisen tutkimuksissa on keskitytty selvittämään aikuisten näkökulmia kieltenoppimiseen."
"Erityisen paljon tutkijoita on kiinnostanut lasten saavuttama kielitaito formaalissa kieltenopetuksessa. Lasten käsitykset ovat jääneet marginaaliin, eikä heidän asiantuntijuuttansa omassa elämässään ole arvotettu kovin korkealle”, Inha sanoo.
Tulossa tietoa englannin kielen arvosta lasten arjessa
Karoliina Inha tekee parhaillaan väitöskirjatutkimustaan Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa Jyväskylän yliopistossa. Siinä hän on seurannut samoja oppilaita peruskoulun 1. luokalta 3. luokalle.
Tutkimus tuo ajallaan lasten näkökulmaa siihen, millainen merkitys englannin kielellä on arjessa.
Inha sanoo, että lapset ja nuoret myös aktiivisesti muokkaavat suomalaista kielimaisemaa. Arkipuheissaan he ovat monikielisiä ja yhdistelevät kieliä. Mediassa puhutaan kielten sekoittamisesta, jota puidaan usein kielteisessä mielessä, Inha arvioi.
Miten tutkijana näet ilmiön (kielten sekoittamisen)?
”Pidän ajatusta kielten sekoittamisesta vähän pölyttyneenä käsityksenä kielestä."
"Se, että lapset puhuvat monikielisesti, on vain luonteva seuraus lasten kieliympäristöjen monipuolistumisesta. Eri kieliä käytetään ja yhdistellään tilanteen mukaan. Joskus vaikka englanninkielinen sana nyt vain tuntuu sopivimmalta, eikä siinä ole mitään väärää tai eriskummallista. Koulussa ja elämän mittaan opitaan, minkälainen kielenkäyttö on kuhunkin tilanteeseen sopivinta”, sanoo Inha.
Mitä teit tutkimuksesi hyväksi juuri tänään?
”Tänään tein kerätystä aineistosta analyysiä siitä, miten lapset suhteuttavat koulun ulkopuolella kohtaamaansa ja oppimaansa englantia koulussa tapahtuvaan oppimiseen. Lapset eivät kuvanneet ristiriitaa koulussa ja koulun ulkopuolella opitun välillä, vaan pikemmin käsittelivät näitä toisiaan täydentävinä ympäristöinä – toisin kuin teini-ikäiset aiemmissa tutkimuksissa. Lapset kuvaavat kielenoppimistaan monipuolisesti ja pohdiskellen eli perusteita lapsilähtöisemmälle tutkimukselle on”, kuvailee Inha.
Lyhyesti: Karoliina Inha |
|
| Kuka | FM, väitöskirjatutkija, Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa Jyväskylän yliopistossa |
| Tutkii | Lasten käsityksiä varhaisesta kielenoppimista |
| Rahoitus | Tutkimusta on osittain rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto |
Heini Törnqvist: Koiran tunteiden tulkitseminen vaatii myös mittauksia
Moni koiranomistaja ja eläinammattilainen hyötyy tiedosta, jota tutkijatohtori Heini Törnqvist kollegoineen saa selville tutkimuksissaan.
Törnqvist tutkii koiran ja ihmisen vuorovaikutusta – käytännössä sitä, miten osapuolet havaitsevat ja tulkitsevat toistensa käyttäytymistä, tunteita ja aikomuksia.
Tarkoitus on parantaa jokapäiväisiä kohtaamisia ja osapuolten hyvinvointia. Suomalaisilla on arvioiden mukaan noin 800 000 koiraa, joten kysyntää tiedolle on.
Tutkimustieto osoittaa, millä tavoin koirat sekä ihmiset prosessoivat toistensa sosiaalisia vihjeitä ja millaisista tekijöistä vuorovaikutuksen sujuvuus rakentuu”, sanoo Törnqvist.
Törnqvist innostui tutkimusaiheestaan 15 vuotta sitten, kun koirien kognitiivisista prosesseista tiedettiin kovin vähän verrattuna ihmisiin. Tietoa on yhä vähän. Koiralta ei voi kysyä, vaan sen ajattelua voidaan arvioida vain käyttäytymisen tai erilaisten mittausmenetelmien avulla.
Suomessa lajien välisen vuorovaikutuksen tutkiminen on vielä vähäistä, toisin on tilanne maailmalla. Törnqvist on mukana akatemiatutkija Miiamaaria Kujalan tutkimusryhmässä, jossa aihetta tutkitaan monitieteisesti.
”Ihmiset saattavat tulkita koiran viestejä liian ihmismäisesti”
Koirien kognitiivisia prosesseja tutkitaan samanlaisin menetelmin kuin ihmistenkin – koirille sopiviksi sovellettuina.
Juuri onnistumista tutkimusmenetelmien soveltamisessa Törnqvist pitääkin yhtenä tärkeimmistä saavutuksista omalla tutkijanurallaan. Se on avannut täysin uusia näkymiä koirien kognitioon.
Katseenseurantamenetelmän avulla saadaan selville esimerkiksi, mihin koira kohdistaa huomionsa lajitoverin kasvoissa. Koiran autonomisen hermoston toimintaa tutkitaan mittaamalla sykevälivaihtelua. Siihen vaikuttavat koiran aktiivisuus ja tunnetilat. Aivosähkökäyrän (EEG) mittaamisella voidaan selvittää, miten koira prosessoi erilaisia ärsykkeitä. Tutkijat myös videoivat ja arvioivat koirien käyttäytymistä.
Tutkimuksin on esimerkiksi osoitettu, että koiran ja ihmisen sykkeet yhdenmukaistuvat vuorovaikutustilanteissa. Mistä se kertoo?
Koiran ja omistajan hermoston reaktiot voivat mukautua osittain toisiinsa vuorovaikutuksen aikana. Ilmiö heijastaa samoja kiintymystä tukevia mekanismeja, joita nähdään myös ihmisten välisissä suhteissa.”
Kiteyttäen: mitkä ovat koirien ja ihmisten vahvuudet toistensa tunteiden tai aikomusten tunnistamisessa?
”Koirat ja aikuiset ihmiset lukevat toistensa eleitä ja ilmeitä yleensä hyvin. Suurimmat puutteet liittyvät siihen, että ihmiset saattavat tulkita koiran viestejä liian ihmismäisesti.”
Mitä teit tutkimuksesi hyväksi juuri tänään?
”Tällä hetkellä minulla on työn alla artikkeli rauhoittavan lääkeaineen vaikutuksista koirien kognitioon. Lääkeainetta käytetään eläinlääkärikäyntien yhteydessä lieventämään ahdistuneisuutta ja ääniarkuuden hoitoon. Sen vaikutuksia koirien käytökseen on tutkittu esimerkiksi koirien omistajille suunnatuilla kyselyillä, mutta lääkkeen vaikutuksia esimerkiksi havainnointiin ei ole aiemmin tutkittu.”
Lyhyesti: Heini Törnqvist |
|
| Kuka | Tutkijatohtori, psykologian laitoksella Jyväskylän yliopistossa |
| Tutkii | Koirien ja ihmisten välistä vuorovaikutusta, erityisesti kognitiivisia prosesseja, sosiaalista kognitiota sekä tunteiden tunnistamista |
| Kuuluu | Ihmisen ja koiran vuorovaikutus -tutkimusryhmään |
Auli Lehtinen: Tekoälyn aikakaudella opettajilta vaaditaan kriittistä ajattelua
Generatiivisen tekoälyn tutkiminen on parhaillaan suosittua. Samalla kasvaa tarve kriittisyyttä ja eettisyyttä korostaville lähestymistavoille.
Kouluissa tekoälyn käyttöönotto avaa koko ajan uusia tutkimusaiheita. Tutkijatohtori Auli Lehtisen huomio on kasvatusalan digitalisaatiossa ja opettajankoulutuksessa. Parhaillaan Lehtinen tutkii muun muassa sitä, miten opettajaopiskelijat arvioivat generatiivista tekoälyä laatiessaan sen avulla tuntisuunnitelmia kestävyydestä.
Lehtinen tarkastelee tulevien opettajien kriittistä ajattelua. Tekoälyn käytössä se liittyy kykyyn hyödyntää omia taustatietoja, tarkistaa tietoja useista lähteistä ja ymmärtää kielimallien toimintaa. On tärkeää tunnistaa mekanismit, jotka voivat tuottaa väärää tietoa.
Laadukkaimpia tuntisuunnitelmia tekivät kriittisesti tekoälyä käyttävät opiskelijat, kiteyttää Lehtinen.
”Niitä tekivät ryhmät, jotka paneutuivat useammin oman tekstinsä uudelleenmuotoiluun ja tekoälyn tuottaman sisällön täydentämiseen muiden verkkolähteiden avulla”, kertoo Lehtinen tutkimuksesta, joka on parhaillaan vertaisarvioinnissa.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemmin: hakukonetta käyttäneet opiskelijat menestyivät paremmin tehtävässään ja tiedonhaun strategioissaan kuin generatiivista tekoälyä käyttäneet.
Koulumaailmassa yksi huoli liittyy ajattelun passivoitumiseen.
”Kouluissa joudutaan miettimään, mitä mahdollinen ajattelun laiskistuminen merkitsee kirjoittamiselle ja oppimiseen liittyvälle ponnistelulle. Kriittistä ajattelua tarvitaan myös sen arvioimiseen, miten teknologiaa käytetään pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti”, Lehtinen pohtii.
Opettajien täydennyskoulutukseen on panostettava
Opettajaopiskelijoiden kriittisen ajattelun tukeminen on erityisen tärkeää, koska digitalisaatio muuttaa kouluille asetettavia vaatimuksia ja opetusta. Teknologiat ja sosiaalisen median palvelut uudistuvat nopeasti. Se edellyttää opettajilta jatkuvaa seurantaa ja lisää työtä.
Viime aikoina Lehtinen on tarkastellut myös laajempaa kuvaa siitä, miten suomalainen koulu ja kriittinen mediakasvatus pystyvät torjumaan väärän tiedon ja vihamielisen informaatiovaikuttamisen uhkia. Tulossa on kirja, jossa Lehtinen on mukana kirjoittajana.
Kyse ei ole vain mediakasvatuksesta, vaan myös siitä, miten tasavertaisesti koulu ja kasvattajat kohtaavat lapset ja nuoret."
"Jos koulu epäonnistuu kohtaamisissa jo varhaisessa vaiheessa, seurauksena voi olla lasten ja nuorten passivoituminen ja vieraantuminen. Tämä taas voi tarjota kasvualustan pahantahtoiselle vaikuttamiselle”, hän sanoo.
Lehtinen korostaa tarvetta tukea opettajien täydennyskoulutusta ja kehittää sen saavutettavuutta.
Mitä teit tutkimuksesi hyväksi juuri tänään?
”Tänään tapasin tutkijakollegan ja tutkimusavustajan, ja kävimme yhdessä läpi yläkouluissa kerätyn havainnointiaineiston koodauksia, jotka liittyvät pedagogiseen toimintaan. Lisäksi pidin ohjaustapaamisen graduntekijän kanssa, kirjoitin hieman tutkimuspaperia ja tarkastin aineistolainausten englanninkielisiä käännöksiä.”
Lyhyesti: Auli Lehtinen |
|
| Kuka | Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopiston johtamassa Koulutuksen tulevaisuus (EDUCA) -lippulaivassa |
| Tutkii | Digitalisaatiota kasvatusalalla sekä opettajankoulutusta erityisesti kriittisen ajattelun ja vuorovaikutuksen näkökulmista |
| Mukana | Yksi kirjoittajista pian julkaistavassa kirjassa Kognitiivinen turvallisuus – ihmismieli vaikuttamisen kohteena (Gaudeamus) |
| Rahoitus | EDUCA-lippulaivaa rahoittaa Suomen Akatemia |
