Mitä tutkin tänään? Tekoäly louhii tietoa ja muovaa tutkimuskohdetta
Minna Koivula: Miten mediatalojen bisnesmallit sopeutuvat tekoälymurrokseen?
Tekoälyn kehittyminen laittaa mediatalot sopeuttamaan toimintaansa monella tavalla. Muutoksia on luvassa myös perusasiaan – siihen miten ihmiset jatkossa kuluttavat uutisensa.
Kun ihmiset yhä useammin etsivät tietoja ajankohtaisista asioista generatiivisten hakukoneiden avulla, moni käynti uutismedian sivuilla voi jäädä käymättä.
Tutkijatohtori Minna Koivula Jyväskylän yliopistosta tutkii, miten mediatalot sopeuttavat taloutensa ja journalismin ennakoituun muutokseen.
”Bisnesmalleihin liittyvien kysymysten lisäksi generatiivisen haun yleistyminen herättää kysymyksiä myös esimerkiksi journalistisesta autonomiasta sekä uutistuotannon eettisistä ulottuvuuksista”, sanoo Koivula, joka on mukana pian alkavassa Pohjoismaisessa yhteistyötutkimuksessa.
Pohjoismaisen uutissisällön näkyvyyttä on tutkittava
Erityisen tärkeää on ennakoida tekoälyn vaikutuksia tiedonhankintaan pienillä kielialueilla kuten Suomessa.
Pienillä kielialueilla ajankohtaisen tiedon saaminen generatiiviselta tekoälyltä voi myös olla haastavaa. Siksi tutkimushankkeessa auditoidaan kielimalleja sekä pohjoismaisen uutissisällön näkyvyyttä niissä”, Koivula kertoo.
Generatiivisen tekoälyn käyttö voi hämärtää tiedon alkuperää ja samaan aikaan johtaa myös väärän tiedon leviämiseen. Olennaista on siis tutkia myös, heikentyykö paikallisesti tuotettu tieto algoritmien ohjauksessa, Koivula sanoo.
Miten tekoäly muuttaa toimitusten organisaatiokulttuuria?
Minna Koivula tutkii tekoälyn vaikutuksia mediataloihin myös toiselta kantilta. Meneillään olevassa tutkimuksessa hän on syventynyt toimittajien ajatuksiin siitä, millaisessa roolissa tekoäly toimituksissa nähdään.
Koivula hakee vastauksia kahteen kysymykseen: Nähdäänkö generatiivinen tekoäly journalismin laatua parantavana työkaluna? Ymmärretäänkö, että tekoäly viestivänä työkaluna voi muovata myös ihmisten välisiä suhteita?
Tulokset viittaavat siihen, että suomalaisten toimitusten pitäisi kiinnittää enemmän huomiota tekoälyn organisaatiokulttuuria muuttaviin vaikutuksiin."
"Se muuttaa ihmisten välisiä suhteita ja organisaatiokulttuuria. Nyt keskitytään liiaksi siihen, mitä tekoäly työkaluna voi antaa journalismille”, Koivula sanoo.
Hän sanoo, että toimituksessa ihmisten väliset suhteet voivat muuttua, jos esimerkiksi palautetta tai ideointiapua pyydetään tekoälyltä eikä kollegalta – jälkimmäinen vaatii luottamusta kollegaan.
Mitä teit tutkimuksesi hyväksi juuri tänään?
”Tänään työstin analyysitekstiä viestivän tekoälyn roolista suomalaisissa toimituksissa. Tarkoituksena on kirjoittaa akateemista artikkelia kevyempi teksti, joka tavoittaisi tutkijoiden lisäksi myös media-alalla työskentelevät, ja herättelisi toimituksia pohtimaan tekoälyn vaikutuksia nykyistä laajemmin”, kuvailee Minna Koivula.
Lyhyesti: Minna Koivula |
|
| Kuka | tutkijatohtori, Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella |
| Tutkii | journalistisen työn muutosta digitalisaation näkökulmasta |
| Kuuluu | CoCoDigi-tutkimusryhmään, jossa tutkitaan viestintää ja vuorovaikutusta, verkostoja ja tiedonjakamista digitaalisilla alustoilla työkontekstissa |
| Mukana | (Re)Capturing AI -tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan generatiivisen hakukoneiden vaikutuksia mediaympäristöihin ja demokratiaan, johtaa Toimittajasta pomoksi: Johtajaksi kasvaminen media-alalla -hanketta ja on mukana GET:ORG - Generatiiviset teknologiat ja viestinnällinen organisoituminen -hankkeessa |
Risto Turunen: Tekstinlouhinta tuottaa demokratian historiasta aivan uutta tietoa
Demokratia on ollut ihmistieteiden tutkimusten klassikkoaihe antiikin ajoista nykyaikaan. Aiheesta on edelleen ammennettavissa uutta tietoa, sanoo tutkijatohtori Risto Turunen Jyväskylän yliopistosta.
Tämä vaatii uusia tutkimusmenetelmiä ja luovia tutkimusasetelmia, hän sanoo.
Turunen tutkii demokratian historiaa ja käyttää tutkimustyössään uudenlaisia digitaalisia menetelmiä. Hän on käynyt digitoitujen parlamenttiaineistojen kimppuun tekstinlouhintamenetelmin. Käytännössä tämä tarkoittaa sekä yksinkertaista sanojen laskemista että tekstien muuntamista kielimallien avulla vektoreiksi, jolloin voidaan havaita eroja ja samankaltaisuuksia.
Näin Turunen etsii suurista keskusteluaineistoista säännönmukaisuuksia ja trendejä, jotka jäisivät helposti huomaamatta paljaalla ihmissilmällä. Tämän jälkeen hän selvittää lähilukemalla, mitä nämä havainnot historiallisesti merkitsevät.
Laitaoikeiston ja -vasemmiston demokratiapuheessa huomattavia yhtäläisyyksiä
Parhaillaan Turusen tutkimusten kohteena on esimerkiksi se, kuinka demokratiasta on puhuttu suomalaisissa, ruotsalaisissa ja saksalaisissa parlamenttikeskusteluissa 1990-luvulta eteenpäin.
Turunen sanoo, että datalähtöinen tarkastelu on nostanut esille sen, että ideologisesti samankaltaiset puolueet puhuvat demokratiasta varsin samankaltaisesti eri maissa– kuten esimerkiksi sosialidemokraatit Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa.
Samalla esiin nousee yllättävä piirre: laitaoikeiston ja laitavasemmiston demokratiapuheessa on huomattavia yhtäläisyyksiä."
"Samankaltaisuus ei johdu yhteisestä ideologiasta vaan siitä, että molemmat käyttävät demokratian käsitettä ennen kaikkea vastustajiensa arvosteluun”, jatkaa Turunen.
Demokratiasta on aina kamppailtu
Risto Turunen sanoo, että ihmisten ymmärrys demokratiasta on muuttunut koko ajan historian kulussa.
Demokratiasta on kamppailtu menneisyydessä, ja siitä tullaan taistelemaan myös tulevaisuudessa.”
Turunen kuuluu akatemiaprofessori Pasi Ihalaisen tutkimusryhmään. Ryhmä tuottaa pitkän aikavälin kattavia, vertailevia tulkintoja demokratian historiasta.
”Empiirinen aineistomme on poikkeuksellisen laaja. Lähestymistapamme tuottaa aivan uutta tietoa siitä, mitkä demokratialle annetut merkitykset ovat ylikansallisia ja mitkä tietyn maan erityispiirteitä.”
Tutkimusaineistoon kuuluu kymmenen eri parlamentin täysistuntokeskustelut 1800-luvulta alkaen sekä Euroopan parlamentin keskustelut vuosilta 1999–2026.
Mitä teit tutkimuksesi hyväksi juuri tänään?
”Tänään olen analysoinut isojen kielimallien avulla puhetta demokratiasta suomalaisissa, ruotsalaisissa ja saksalaisissa parlamenttikeskusteluissa 1990-luvulta eteenpäin. Isojen kielimallien avulla on mahdollista heijastaa kukin puheenvuoro yhteiseen semanttiseen avaruuteen ja visualisoida, mitkä puolueet muistuttavat eniten toisiaan demokratiapuheidensa perusteella”, Turunen kertoo.
Lyhyesti: Risto Turunen |
|
| Kuka | tutkijatohtori, Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella |
| Tutkii | demokratian historiaa erityisesti laskennallisin menetelmin |
| Kuuluu | akatemiaprofessori Pasi Ihalaisen tutkimusryhmään |
Dominic Saari: Ennakkovaroitusta alkavista disinformaatiokampanjoista?
Maailmassa eletään kiihtyvien informaatiopsykologisten operaatioiden aikaa.
Yksi viime vuosien kuuluisimmista informaatio-operaatioista, Venäjän operoima ”Doppelgänger” paljastui vuonna 2022. Operaatiossa käytettiin väärennössivustoja, bottiverkostoja ja tekoälyä, joilla pyrittiin muokkaamaan länsimaiden mielipideilmastoa – tavoitteena ensisijaisesti heikentää tukea Ukrainalle.
Sittemmin operaatioita on tullut muitakin. Doppelgänger ole päättynyt vieläkään, ja rinnalle on tullut muitakin: Matryoshka, Storm-1516, ja miljoonia valeuutisia vuodessa tuottava Portal Kombat.
Dominic Saari tutkii, miten valtiot havaitsevat erilaisia informaatio-operaatioita:
Kun Ruotsissa poltettiin Koraaneja mielenosoituksissa vuonna 2023, Ruotsin psykologisen puolustuksen virasto varoitti käynnissä olevasta informaatio-operaatiosta.”
”Päättäjille ja kansalaisille annetussa tiedonannossa varoitettiin, että ulkovallat, etupäässä Venäjä, yrittävät käyttää tilaisuutta hyväksi jakamalla disinformaatiota. Operaation tavoitteena oli maalata kuva Ruotsista islamofobisena maana sekä yhteiskunnan jakolinjojen syventäminen", Saari sanoo.
Voisiko alkavaa operaatiota havaita jo aiemmin?
Informaatiovaikuttamisessa Euroopan maat vaikuttavat tyytyvän puolustajan rooliin – ne lähinnä reagoivat niihin kohdistuviin uhkiin, sanoo Dominic Saari.
Mutta, voisiko alkavasta tai tulollaan olevasta disinformaatiokampanjasta saada aikaan ennakkovaroitusta päätöksentekijöille? Sitä Saari selvittää parhaillaan väitöskirjatutkimuksessaan. Keskeinen osa tätä on ajankohtaisen tilannekuvan luominen.
Ketkä osallistuvat tilannekuvan luomiseen?
”Nopeasti voisi ajatella, että tilannekuvaa loisivat vain ja ainoastaan viranomaiset. Informaatioympäristössä on valtava määrä toimijoita ja viranomaisilla on usein varsin vajanaiset resurssit. Disinformaatiokampanjoita havaitsevat myös media ja erinäiset kansalaisjärjestöt. Erityisen isossa roolissa ovat CheckFirstin kaltaiset yksityiset yritykset, joilla on kapasiteettia ja osaamista vastaavien kampanjoiden havaitsemiseen.”
Saari sanoo, että tilannekuvan luomisessa tarvitaan tietoa siitä, miten vastustaja tyypillisesti toimii.
Informaatio-operaatioiden tutkiminen tärkeää
Informaatiopsykologisten operaatioiden tahti on kiihtynyt kymmenessä vuodessa. Tietoisesti tai tahattomasti levitetyn väärän tiedon, dis- ja misinformaation, tunnistavat suureksi uhaksi niin Maailman talousfoorumi WEF kuin Yhdistyneet kansakunnat YK.
Vaalien supervuonna 2024 peräti 80 prosentissa vaaleista koettiin vaalihäirintää, usein valheellisten narratiivien muodossa”, Saari sanoo.
Saari muistuttaa, että informaatio-operaatioita järjestävien tahojen näkökulmasta kyse ei ole vain vaalitulosten ohjaamisesta, vaan myös polarisaation ja epäluottamuksen lisäämisestä kohteena olevassa yhteiskunnassa.
Mitä teit tutkimuksesi hyväksi juuri tänään?
”Selvitin, miten tutkimuksessa on käsitelty tiedustelun ja informaatiovaikuttamisen välistä suhdetta. Ongelma on kyllä tiedostettu, mutta ratkaisuja tai keinoja ei olla vielä löydetty. Näyttää siltä, että informaatiovaikuttaminen ja muut hybridivaikuttamisen keinot keskeisesti haastavat perinteistä tapaa tiedustella. Osassa Euroopan maissa, kuten Suomessa, on vielä jokseenkin epäselvää kenen vastuulla tämmöisten operaatioiden havaitseminen ja torjuminen on.”
Koska informaatio-operaatioilla saadaan pahimmillaan paljon epäjärjestystä ja epävarmuutta aikaan, Saari toivoo, että yhä suurempi joukko alkaisi tutkia niiden havaitsemista ja torjumista. Tällä hetkellä teema kiinnostaa viranomaisia etenkin Ruotsissa ja Ranskassa sekä Euroopan unionin ulkoasiainhallinnossa, hän arvioi.
Lyhyesti: Dominic Saari |
|
| Kuka | yliopistonopettaja, väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa |
| Tutkii | informaatiovaikuttamisen tiedustelua |
| Kuuluu | CCSI-tutkimusryhmässä, jossa tutkitaan muuttuvaa turvallisuusympäristöä digitaalisessa maailmassa. Tutkimuskohteina ovat informaatiopsykologinen vaikuttaminen, kognitiivinen turvallisuus ja strateginen tiedustelu |
| Mukana | Kognitiivinen turvallisuus – kokemukset ja valmius puolustautua -hankkeessa (MATINE) |
