Siikakalakantojen seurantamenetelmät

Syyskutuisen muikun keväällä kuoriutuvien kuoriutuvien poikasten määrät vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen. Perättäisinäkin vuosina järven kokonaispoikasmäärässä voi olla jopa satakertainen ero. Tämä vaihtelu johtuu muikun korkeasta hedelmällisyydestä, lyhytikäisille kaloille ominaisesta suuresta kutukantojen vaihtelusta ja lopulta korkeasta ja vaihtelevasta pohjalla hautoutuvien munien sekä kuoriutuneiden poikasten kuolleisuudesta. Muikun pyynti-ikään selvinneen vuosiluokan kokoa voidaan arvioida ennakkoon kutukannan koon ja sen tuottaman munamäärän, poikasmäärän sekä poikasten kesän aikaisen kasvunopeuden perusteella. Kalastettavan vuosiluokan suuruus syksyllä voidaan määrittää kaikuluotauksilla ja tarkkailemalla vuosiluokan esiintymistä syksyn ja talven nuottakalastuksen yksikkösaaliissa.

Julkaistu

16.2.2024

POIKASMÄÄRÄT

Poikasnäytteet kerätään ranta-alueelta kolmelta syvyysvyöhykkeeltä (vyöhykkeet 1-3) ja lisäksi ulappa-alueelta yli 2 metrin ja yli 4 metrin syvyisestä vedestä (vyöhykkeet 4 ja 5). Matalimmasta vyöhykkeestä näytteitä otetaan putkihaavilla, jota työnnetään kahlaamalla rantavedessä. Vyöhykkeen 2, 3 ja 4 näytteet kerätään vesisuihkumoottorilla varustetulla veneellä (Faster I, II ja III), jonka keulaan on asennettu Bongo-haavipari. Näytteenottopaikat (15-35 kpl) arvotaan satunnaisesti ympäri tutkimusaluetta/järveä. Kultakin näytteenottopaikalta otetaan kaikkiaan 10 näytettä, joista 4 kpl vyöhykkeestä 1, 2 kpl vyöhykkeestä 2, 2 kpl vyöhykkeestä 3 ja 2 kpl vyöhykkeestä 4. Jokaisen näytteen tilavuus määritetään haavin suulle kiinnitetyllä virtausmittarilla. Putkihaavinäytteen keskimääräinen koko on noin 1 m3 ja bongohaavinäytteen noin 100 m3. Poikaset säilötään maastossa alkoholi-formaliiniliuokseen. Laboratoriossa poikasten laji määritetään ja määrä lasketaan muutaman kuukauden kuluessa. Näytekohtaisen poikasmäärän ja näytetilavuuden perusteella lasketaan poikasten tiheys (kpl/100m3) kussakin näytteessä. Kuoriutuneiden poikasten kokonaismäärä ja tiheys (kpl/ha) järvessä lasketaan vyöhykkeittäin.

Kuoriutuneiden poikasten määrä voidaan arvioida heti jäänlähtöä seuraavina 1-2 viikkona. Poikasten ensimmäisten elinviikkojen aikana tapahtuu kuitenkin vielä suurta ja epäennustettavaa kuolleisuutta. Kaikilla järvillä ei pystytä toteuttamaan kahta näytteenottokierrosta, vaan joudutaan tyytymään vastakuoriutuneiden poikasten määrän arvioimiseen yhden näytteenottokerran perusteella.

Ks. sivun alaosassa video poikasnäytteenotosta

ENSIMMÄISEN KESÄN KASVU

Parvikaloille tyypillisesti muikun kasvu on kalatiheyden säätelemää. Tiheän kannan aikana kalojen kasvu on hitaampaa kuin harvan kannan aikana. Tätä vuosiluokan tiheyden ja kasvunopeuden välistä riippuvuutta voidaan käyttää apuna määritettäessä vuosiluokan runsautta syksyllä ensimmäisen kasvukauden jälkeen. Menetelmä edellyttää kuitenkin noin 5-10 vuoden seurantajaksoa ennen järvikohtaisen tiheysriippuvuuden osoittamista. Syyskalastuksesta kootaan satunnaisesti poimittuja saalisnäytteitä, joista mitataan kesänvanhojen kalojen pituus ja paino. Tämä seurantamenetelmä antaa siis mahdollisuuden vuosiluokan runsauden karkeaan arvioimiseen ennen talvikalastuskauden alkua.

VUOSILUOKAN RUNSAUDEN ARVOINTI SYKSYLLÄ

Poikasnäytteenoton ja kasvunopeuden määrityksen lisäksi voidaan kaikuluotaamalla ja koetroolauksella määrittää kannan koko syksyllä ennen kalastuskauden alkua. Näistä menetelmistä koetroolaus on selvästi harvemmin käytetty menetelmä. Kaikuluotaus on tehokkaampi ja edullisempi menetelmä, mutta soveltuu vain yli 5-8 metrin syvyisessä vedessä käytettäväksi. Kaikuluotauslinjat ajetaan systemaattisesti ympäri järveä noin viikon mittaisen luotausjakson aikana elokuun lopulla. Kaikuluotauksen yhteydessä on lisäksi esimerkiksi troolaamalla otettava näytteitä kalayhteisön koostumuksen määrittämiseksi. Inarilla kaikuluotaus on korvattu syksyn koetroolauksilla.

MUNATIHEYDEN JA HEDELMÖITYSASTEEN SEURANTA

Kutukannan kokoa voidaan arvioidaan mätimunien määrän ja naaraskalojen keskimääräisen fekunditeetin perusteella. Munanäytteet kerätään munankeräinmenetelmällä (Karjalainen ym. 2019, Karjalainen ym. 2021). Munankeräimet lasketaan syksyllä ennen kudun alkamista ja nostetaan ennen jäiden tuloa. Munanäytteitä kerätään rantanäytealueilta eri puolilta järveä eri syvyysvyöhykkeistä. Munanäytteet käsitellään laboratoriossa (laskeminen, hedelmöitysaste ja mittaukset) ja
näytealojen munatiheyksiin (kpl m-2) perustuen tutkimusjärvelle lasketaan arvio syksyllä hedelmöittyneiden munien määrästä syvyysvyöhykkeittäin sekä munien hedelmöitysaste.

MUIKKUSAALISTIETOJEN KERÄÄMINEN

Kalastuskauden jälkeen voidaan muikun saalistietojen perusteella arvioida kannan ja vuosiluokan runsaus kalastuskauden alussa. Laskentamenetelmä edellyttää kuitenkin sitä, että kalastus on riittävän voimakasta. Yleensä luotettava tieto saadaan vain järviltä, joissa on jatkuvaa ammattikalastusta ja joissa kalastuksesta johtuen kalatiheys vähenee kauden aikana selvästi. Laskenta voidaan tehdä saalistilastoihin perustuvilla menetelmillä (esim. saaliin vähenemä ja populaatioanalyysi).

KALASTUSKIRJANPITO

Kalastuskirjanpitäjiksi pyritään saamaan verkkokalastajia sekä säännöllisesti kalastavat nuottakunnat ja kaikki troolaajat koko tutkimusalueelta. Kirjanpitoon tallennetaan pyyntiponnistus ja lajeittain (muikusta erikseen alle yksivuotiaat ja vanhemmat) kalastuspäivittäin. Tiedot tallennetaan jo käytössä oleville lomakkeille. Tiedoista lasketaan kalakannan suhteellista runsautta kuvaava yksikkösaalis (esim. nuottapyynnissä kg/apaja ja troolauksessa kg/vetoala/vetotunti). Tämän lisäksi kysytään kaikilta talvinuottakalastusta harjoittavilta nuottakunnilta LUKE:n saalistilastoinnin yhteydessä tieto muikun kokonaissaaliista talvinuottakauden lopulla. Kannan koon määrittämisen luotettavuuteen vaikuttaa olennaisesti se, kuinka tehokkaasti ja muuttumattomasti kalastus kohdistuu koko järven tai tutkittavan alueen muikkukantaan koko pyyntikauden ajan. Muikkujen siirtyminen kalastettavien ja kalastamattomien alueiden välillä voi vaikeuttaa olennaisesti yksikkösaaliin käyttöä kannan tilan luotettavassa seurannassa. Osalla järvistä (mm. Oulujärvi) toimii verkkokalastuksen kirjanpitoverkosto, joka voi korvata tai täydentää ammattikalastajien kirjanpitotietoa.

KALANÄYTTEET SAALIISTA POPULAATION VUOSILUOKKARAKENTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI

Nuottakunnilta ja trooleilta haetaan kalastuskauden aikana säännöllisesti saalisnäytteet muikkukannan ikärakenteen selvittämiseksi. Saaliista otetaan noin neljän kilon satunnainen näyte, joka säilötään pakastamalla. Kaloista määritetään ikä, paino, pituus, sukukypsyys ja joissakin tapauksissa kasvu määritetään takautuvasti suomun kasvuvyöhykkeiden leveyden perusteella.

KALASTUSTIEDUSTELU

Koko järven alueelle kohdennettava kalastustiedustelu ehdotetaan toteutettavaksi viiden vuoden välein. Tiedustelulla selvitetään muikun kokonaissaalis (ammatti- ja vapaa-ajankalastus). Tässä yhteydessä on mahdollista liittää tiedusteluun myös muuta kalastusta ja kalastoa koskevia kysymyksiä. kalastustiedustelua ei ole sisällytetty kustannusarvioon. Useilla järvillä kalastus- ja saalistiedustelu sisältyy erillisiin velvoiteseurantoihin.

KUTUKANNAN KOKO

Syksyllä juuri ennen muikun kutua tai kutupyynnistä otetaan saalisnäytteet kutukannan ikärakenteen ja naaraiden hedelmällisyyden määrittämiseksi. Syksyn kutukannan suuruus ja muikkupopulaation hedelmällisyys arvioidaan kaikuluotauksen, syyskalastuksen yksikkösaaliin tai talvinuottakauden saalistietojen pohjalta.

MUIDEN LAJIEN KANNAT

Muikun saalistietojen keruun yhteydessä kerätään tietoa myös ahvenen, siian sekä petokalojen (taimen, järvilohi, kuha) kannoista. Tietoa saadaan kalastuskirjanpidon ja -tiedustelun kautta sekä petokalaistutusten osalta TE-keskuksista.