Vuoden 2025 tiedehelmet esitellään Nobel-illassa
Nobel-palkinnot sähköistävät tieteen maailmaa syksyn tullen joka vuosi. Jyväskylän yliopiston perinteisiin kuuluu tilaisuus, jossa yliopiston asiantuntijat esittelevät vuoden palkitut tiedeaiheet. He kertovat, millaista merkitystä palkitulla tutkimuslöydöllä tai saavutuksella on ollut tieteen kentällä – ja miten työ näkyy jokapäiväisessä elämässämme.
Illan juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä. Avaussanat tilaisuudessa lausuu Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala ja päätössanat Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen johtaja Lotta-Riina Sundberg. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä esiintyjille illan aikana.
Viisi Nobel-palkittua aihetta esittelyssä
Lääketieteen palkinto myönnettiin tänä vuonna Mary E. Brunkowille, Fred Ramsdellille ja Shimon Sakaguchille. Kolmikko on selvittänyt immuunijärjestelmän itsesäätelyä. Tutkijat löysivät immuunijärjestelmää säätävät säätelijä-T-solut. Löydös toi merkittävää uutta tietoa immuunijärjestelmän toiminnasta, ja sen myötä voidaan kehittää uudenlaisia hoitoja syöpiä ja autoimmuunisairauksia vastaan.
Kemian Nobel-palkinto myönnettiin Susumu Kitagawalle, Richard Robsonille ja Omar M. Yaghille. Tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisia metalliorgaanisia runkorakenteita, joiden läpi kaasut ja muut kemikaalit pääsevät virtaamaan. Rakenteita voidaan hyödyntää esimerkiksi käyttää esimerkiksi veden keräämisessä aavikon ilmasta, hiilidioksidin talteenotossa ja myrkyllisten kaasujen varastoinnissa.
Fysiikan Nobel-palkinnon voittivat John Clarke, Michel H. Devoret ja John M. Martinis. Tutkijat ovat onnistuneet osoittamaan kvanttifysiikan toimintaa atomiskaalaa suuremmissa rakenteissa. Kolmikko on osoittanut kokein esimerkiksi kvanttimekaanisen tunneloinnin ja kvantisoitujen energiatasojen toiminnan sähköpiireissä. Tulosten perusteella kehitetään seuraavan sukupolven kvanttiteknologiaa. Muun muassa Suomessa kehitettävien kvanttitietokoneiden toimintaperiaate perustuu heidän tutkimukseensa.
Kirjallisuuden Nobel-palkinnon voitti unkarilainen kirjailija, käsikirjoittaja László Krasznahorkai. Useilla kirjallisuuspalkinnoilla palkittua Krasznahorkaita on kuvattu myös tärkeimmäksi eurooppalaiseksi nykykirjailijaksi. Häneltä on käännetty suomeksi teokset Saatanatango ja Vastarinnan melankolia.
Taloustieteen Nobeliksi kutsuttu, Ruotsin keskuspankin jakama taloustieteen palkinto myönnettiin tänä vuonna Joel Mokyrille, Philippe Aghionille ja Peter Howittille. Palkitut ovat selvittäneet innovaatioiden vaikutusta talouskasvuun. Mokyr on tutkinut teknologisen kehityksen vaikutuksia talouskasvuun. Aghion ja Howitt ovat tutkineet luovan tuhon vaikutuksia talouteen.
Asiantuntijat Jyväskylän yliopistosta
Tänä vuonna palkintojen merkitystä taustoittavat immuunisolujen merkitystä syövän ennaltaehkäisyssä tutkiva Tiina Jokela, metalliorgaanisia verkkorakenteita tutkiva Manu Lahtinen, kvantti-ilmiöitä tutkiva Tero Heikkilä, monikielisyyttä ja osallistavia menetelmiä tutkiva Petteri Laihonen sekä rahoitussektoria ja vakauspolitiikkaa tutkiva Mika Nieminen Jyväskylän yliopistosta.
Tiina Jokela
Jokela työskentelee tutkimusjohtajana Jyväskylän yliopistossa ja Keski-Suomen biopankissa. Hän tutkii verinäytteistä löytyviä merkkiaineita, jotka voivat viitata syövän kehittymiseen sekä immuunisolujen merkitystä syövän ennaltaehkäisyssä.
Manu Lahtinen
Lahtinen työskentelee apulaisprofessorina Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella. Hän tutkii molekulaarisia kapselirakenteita ja verkkomaisia huokosrakenteita eli metalliorgaanisia verkkorakenteita (MOF). Niitä voidaan soveltaa muun muassa hiilidioksidin talteenotossa, jätevesien puhdistuksessa, vihreän vedyn tuotannossa ja varastoinnissa sekä kiertotalouden jäte- ja sivuvirtojen talteenottoprosesseissa.
Tero Heikkilä
Heikkilä työskentelee teoreettisen fysiikan professorina Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella sekä Nanotiedekeskuksessa. Hän johtaa ensi vuonna työnsä aloittavaa Kvanttimateriaalien huippuyksikköä. Heikkilä tutkii erilaisia kvantti-ilmiöitä pienissä elektronisysteemeissä.
Petteri Laihonen
Laihonen on Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (Solki) varajohtaja ja yliopistonlehtori. Hänen tutkimuksensa liittyvät monikielisyyden tutkimukseen sekä osallistuviin menetelmiin. Laihonen on tutkinut muun muassa unkarilaisia kielivähemmistöjä Slovakiassa, Romaniassa ja Ukrainassa, sekä kaksikielistä romaniyhteisöä Itä-Unkarissa.
Mika Nieminen
työskentelee yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän tutkii makrotalouteen liittyviä teemoja, kuten rahoitussektorin vaikutusta ulkomaankauppaan ja makrovakauspolitiikan vaikutusta pankkien ja yritysten toimintaan.
Nobel-ilta järjestetään Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä Tietoniekka-tilassa (Seminaarinkatu 15) tiistaina 9.12. klo 18.00-19.30. Tilaisuutta voit seurata myös suorassa verkkolähetyksessä Jyväskylän yliopiston verkkosivuilla sekä Yle Areenassa. Tilaisuuden päätteeksi illan yleisölle on kahvitarjoilu Tietoniekassa.
