Konkretiaa luontohaittojen arviointiin ja hyvittämiseen

Eini Nieminen, tutkijatohtori 
Hanna Kalliolevo, tutkijatohtori 
Laura Pulkkinen, yliopistonopettaja 
Veera Vainio, projektitutkija 

Luontohaittojen vähentäminen ja monimuotoisuuden huomioiminen ovat luonnon ja ihmiskunnan kannalta välttämättömiä tavoitteita, mutta niitä yhdistää yksi puute – konkretian kaipuu. Miten luontohaittoja ja -hyötyjä lasketaan? Entä mihin haitan ja hyödyn aiheuttamista verrataan? 

• Tuoreet kurssit Luontojalanjälki haltuun ja Ekologisen kompensaation laskenta opastavat työkaluihin, joilla luontovaikutuksia voidaan käytännössä selvittää ja hallita. Kestävyysopinnot: työkaluja ja näkökulmia organisaatioiden vastuullisuuteen

Yksi uusien kurssienkin keskeisistä viesteistä on, että luontokadon pysäyttämiseen on jo olemassa työkalut. Enää tarvitaan tahtoa. Organisaatiot haluavat enenevissä määrin ymmärtää toimintansa vaikutuksia luontoon, mutta vasta harva on aloittanut luontohaittojen laskennan tai kompensoinnin.  

Luontojalanjäljen arviointi ja haittojen tosiasiallinen kompensointi tarjoavat siis organisaatioille tilaisuuden toimia suunnannäyttäjinä omilla toimialoillaan.

Mikä luontojalanjälki? Ja miksi?

Luontojalanjälki kuvaa organisaation toiminnan aiheuttamia luontohaittoja. Luontohaittaa aiheutuu, kun arvoketjun eri vaiheissa harjoitetaan maankäyttöä ja tuotetaan esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjä tai erilaisia saasteita. Luontojalanjälki auttaa hahmottamaan koko organisaation toiminnasta syntyviä kielteisiä vaikutuksia luonnolle ja seuraamaan organisaation kehitystä haittojen vähentämisessä.  

Mikäli yrityksen toiminta aiheuttaa luontojalanjäljen eli negatiivisia vaikutuksia luonnolle, se tarkoittaa, että jossain päin maailmaa luontoa tuhoutuu paikallisesti. Ekologinen kompensaatio on tapa laskea ja hyvittää paikalliset luontohaitat. Kompensaatio tarkoittaa sitä, että kaikki aiheutetut haitat hyvitetään tekemällä konkreettisia toimia, kuten suojelemalla ja ennallistamalla luontoa.

Luontohaittojen vähentäminen ja monimuotoisuuden huomioiminen ovat luonnon ja ihmiskunnan kannalta välttämättömiä tavoitteita, mutta niitä yhdistää yksi puute – konkretian kaipuu.

Luontohaittojen arviointi on luontotyön suunnittelun kulmakivi

Vastuullisuus edellyttää uskottavia luontotekoja ja luontohaittojen hyvittämistä. Näiden tueksi tarvitaan tieteellistä näyttöä. Jotta taloudellisesta toiminnasta voisi tulla aidosti vastuullista ja voisimme yhteiskuntina siirtyä kohti luontopositiivisuutta eli luonnon paranevaa ja elpyvää tilaa, on otettava vastuuta paitsi paikallisista myös piiloon jäävistä luontohaitoista, jotka leviävät ympäri maapalloa organisaatioiden arvoketjuissa.  

Arvoketju kuvaa raaka-aineen matkaa tuotteeksi, ja tätä matkaa tarkastelemalla voidaan tunnistaa, mikä mahdollistaa oman organisaation toiminnan arjen näkyvien toimintojen ulkopuolella. Mistä päin maapalloa valmistettavien tuotteiden raaka-aineet tulevat? Paljonko toiminta näissä paikoissa kiihdyttää luontokatoa? Ja miten tämä kaikki vaikuttaa luonnon globaaliin tilaan?

Luontojalanjäljen arviointi on ensimmäinen askel luontohaittojen välttämiseksi ja vähentämiseksi. Arvioinnin avulla on mahdollista tunnistaa merkittävimmät luontohaitan aiheuttajat organisaation toiminnassa. Tällöin resursseja pystytään ohjaamaan vaikuttavimpiin luontotekoihin. Arviointi auttaa myös hahmottamaan organisaation yhteiskunnallisena toimijana, jonka vaikutuksilla ympäristöön ja ihmisiin on muitakin kuin taloudellisia seurauksia.

 Luontokadon pysäyttäminen vaatii nyt ja tulevaisuudessa aiheutettavien haittojen täysimääräistä hyvittämistä.  

Ekologisella kompensaatiolla hidastetaan luontokatoa käytännössä

Vain harvoin huolellisellakaan suunnittelulla voidaan välttää tai vähentää kaikkea luontohaittaa. Siksi luontokadon pysäyttäminen vaatii nyt ja tulevaisuudessa aiheutettavien haittojen täysimääräistä hyvittämistä.  

Luontopositiivisuuden tavoittelu vaatii lisäksi menneisyydessä aiheutettujen haittojen vähintään osittaista korjaamista. Ekologinen kompensaatio on keino mitata ja hyvittää esimerkiksi tuotantolaitosten rakentamisen tai raaka-aineiden tuotantoalueiden perustamisen aiheuttamia paikallisia ja alueellisia luontohaittoja. Tämä taas pienentää organisaation luontojalanjälkeä ja hidastaa luontokatoa.

Avainasemassa ekologisen kompensaation suunnittelussa, päätöksenteossa ja toteutuksessa on kompensaatiolaskenta, johon kevään toinen uutuuskurssi pureutuu. Vain laskemalla voidaan saada selville toiminnan aiheuttaman luontohaitan määrä sekä sen hyvittämiseen vaadittava pinta-ala ja toimenpiteet.

Kompensaatiolaskenta auttaa hahmottamaan, minkä kokoinen on ihmisen vaikutus luontoon, ja mistä luontokato paikallisesti syntyy. Parhaassa tapauksessa laskennan avulla voidaan ohjata hankkeiden rakentamista alueille, joilla ne haittaavat luontoa vähemmän, ja tehdä näkyväksi luontoviisaiden suunnitteluratkaisujen edut.

Vastuu luontohaittojen vähentämisestä kuuluu meille kaikille.  

Meistä jokainen voi muuttaa maailmaa

Ympäristön tilaan myönteisesti vaikuttavien tekojen voima kasvaa, kun niitä tekevät paitsi yksi, myös tuhannet muut. Kuluttajat voivat vaatia organisaatioilta ja päättäjiltä sellaisia kouriintuntuvia tekoja luonnon hyväksi kuin luontojalanjäljen laskenta ja haittojen ekologinen kompensointi.  

Jokainen voi myös pienentää omaa jalanjälkeään tekemällä arjessa fiksuja kulutusvalintoja. Kuluttajia ovat myös organisaatiot – niiden hankinnat muovaavat markkinoita ja ohjaavat arvoketjuissa syntyviä vaikutuksia. Siksi vastuu luontohaittojen vähentämisestä kuuluu meille kaikille.