Opettajasi avoimessa, Marja Seilonen: Tiedäthän, että olet satakieli
Karhea maiskahdus ”dsrak”, varoitus korkea ”hiit”. Laulu voimakkaita vihellyksiä ja rätinöitä. Laulu on kovaääninen ja kuuluu hiljaisina kesäöinä kauas. (LuontoPortti).
Nykykäsityksen mukaan yksi kieli, kuten suomi, sisältää useita tilanteisia kieliä ja kielen eri varieteetteja: tietylle alueelle, aikakaudelle, erikoisalalle, ryhmälle tai yksilölle ominaisia kielenkäyttötapoja. Kieltä käytetään eri tilanteissa eri tavoin riippuen esimerkiksi siitä, missä ollaan ja miksi, keitä tilanteessa on mukana, kenelle viesti kohdistetaan, mikä aihe on, mitä puheella tai kirjoituksella tavoitellaan.
Kuka olen: Marja Seilonen, suomen kielen ja S2:n yliopistonopettaja
Mitä teen avoimessa: opetan, ohjaan, kehitän ja suunnittelen
Työssäni on mahtavaa: keskustelut, kohtaamiset, erehdykset ja oivallukset
Vapaa-ajallani: metsässä, rannoilla ja vaaran päällä
Pohdin: Älä varasta kieltäni, tekoäly!
Terveiset opiskelijoille: Ihastu kieliin ja tule mukaan
Suomen kieli on useita kieliä
Viestimme kuin satakieli: kun pitää varoittaa todellisesta vaarasta, varoitus voi olla korkea ja kovaääninen sekä vähäsanainen, mutta muuten arkisissa jutusteluissa voimme seurasta riippuen valita tyyliksi vaikka niitä rätinöitä ja lätinöitä.
Suomen kieli on siis itsessään useita kieliä, joita alamme oppia sen mukaan, millaisissa kaikissa eri tilanteissa olemme elämässämme mukana. Kielen oppiminen on jatkuvaa ja taukoamatonta ja prosessina päättymätön.
Kielen tilanteisen vaihtelun havainnoimalla oppiminen koskee kaikkia kielenkäyttäjiä. Myös kieltä toisena tai vieraana kielenä käyttävien on oleellista päästä osallistumaan monenlaisiin todellisen elämän kielellisiin tilanteisiin. Opetuksessa voikin lähtökohtana pitää sitä, että kieltä ei opiskella eri tilanteita varten vaan itse tilanteissa ja tilanteista. Simulaatio ja kuivaharjoittelu on usein tarpeen, mutta se ei korvaa autenttisia kohtaamisia, joissa kielellä toimitaan, tehdään tekoja ja tullaan osaksi yhteisöä.
Suomen kieli on siis itsessään useita kieliä, joita alamme oppia sen mukaan, millaisissa kaikissa eri tilanteissa olemme elämässämme mukana. Kielen oppiminen on jatkuvaa ja taukoamatonta ja prosessina päättymätön.
Huikeaa kielellistä pääomaa
Jokainen meistä on monikielinen, satakieli. Kun omakielinen ilmaisu jo sinänsä on vaihtelevaa, tullaan huikeaan kielelliseen pääomaan, kun otetaan huomioon myös kaikki muut yksilön osaamat kielet ja niiden sisältämät varieteetit. Tämä resurssi on vielä osittain esimerkiksi kielenopetuksessa hyödyntämätöntä.
Satakielen kielenkäyttöön voi monikielinen hyvinkin samastua: Alun vienot vihellykset voimistuvat huilumaisiksi, sitten seuraa iskevää näppäilyä. Säe loppuu voimakkaaseen rätinään. Yksilön laulu koostuu keskimäärin 12 erilaisesta laulutyypistä eli teemasta, mutta monipuolisimmilla satakielikoirailla on jopa 23 eri teemaa. Nämä teemat toistuvat yleensä tietyssä järjestyksessä, joten laulu ei ole satunnaista improvisointia. (Kaartinen, Suomen Luonto 2024).
Myös kieltä toisena tai vieraana kielenä käyttävien on oleellista päästä osallistumaan monenlaisiin todellisen elämän kielellisiin tilanteisiin.
