Opiskelijablogi: Apukeinoja kirjoitusprosessin aloittamiseen
Entuudestaan vieraat aiheet oppimistehtävien ja esseiden tehtävänannoissa aiheuttavat helposti tuskaisia ajatuksia. Toisinaan taas uudet aiheet saattavat herättää mielenkiintoa. Jälkimmäisestä tilanteesta on huomattavasti helpompi lähteä vastaamaan tehtävään, vaikka pohjatiedon määrä olisi kutakuinkin sama.
Lopulta kirjoittaminen on prosessi. Se pitää saada alkuun ja siitä eteenpäin. Lähes poikkeuksetta avoimen yliopiston opinnoissa opintojaksolla annettu aineisto ja opetus ovat kirjoittamisen perusta.
Olemme yliopistossa oppimissa uutta, joten ennen aineiston perehtymistä kovin monella ei voikaan olla aiheen tuntemusta.
Aiheet aineistosta, muoto ohjeiden mukaan
Kirjoittaminen kannattaa siis aloittaa perehtymällä aineistoon. Jos kurssilla on luentovideoita ja luentodioja, tykkään katsoa ne ensin, sillä niissä on saatettu selittää asioita suoraviivaisemmin kuin kirjassa.
Aineistoon perehtymisen jälkeen tiedän jo mistä on kyse, luen mahdolliset apukysymykset ja pohdin aihetta ennakkotietojeni pohjalta. Tämän jälkeen aloitan varsinaisen esseen työstämisen. Usein aloitan siitä, mikä tuntuu itselleni helpoimmalta, enkä välttämättä työstä esseetä järjestyksessä, jos sitä ei niin pyydetä tekemään. Alussa voi auttaa myös väliotsikoiden tai olennaisten teemojen hahmottelu.
Kirjoitusprosessia aloittaessa kannattaa tarkistaa tarvittavat muotoiluohjeet tekstin rakenteeseen. Käytän yleensä valmista pohjaa esseissä ja oppimistehtävissä, jossa rakenne, kansilehti ja sisällysluettelo on määritelty.
Monilla JYU avoimen kauppatieteiden opintojaksojen kurssialueilla tiedekunnan ohjeen mukainen mallipohja on tarjolla kaikille opiskelijoille. Lataa se vain koneellesi ja tiedät tekeväsi jo paljon asioita oikein. Valmis pohja auttaa myös hahmottamaan tieteellisen tekstin muotoa jo ennen kirjoittamista.
Pitkin tekstin työstämisvaihetta pyrin merkitsemään käyttämiäni lainauksia tekstiin ja lähteitä lähdeluetteloon. Lopuksi tarkistan vaadittavat muotoilut, kuten fontin koon ja tyylin sekä kappaleiden tasaukset. Sen lisäksi tarkistan kaikki viittaukset, jotta ne olisivat oikein, eikä mitään ole jäänyt välistä ja viimeistelen lähdeluettelon tarkistamalla, että jokaista mainitsemaani lähdettä on käytetty. Ihan viimeisenä päivitän sisällysluettelon ja muokkaan kansilehteen lopulliset tiedot.
On hyvä muistaa, että akateeminen kirjoittaminen on varsin tarkasti määriteltyä, vaikka omalle pohdinnallekin on siinä sijansa. Eli kannattaa toimia ohjeiden mukaan. Itse kurkistelen viittaamiseen ja lähdeluetteloon merkitsemiseen tarvittavia ohjeita jatkuvasti. Ehkä nekin vielä joskus tulevat selkärangasta.
Kirjoittamista, kääntämistä, kirjoittamista
Varsinainen kirjoittaminen on minulle lopulta yleensä suhteellisen helppoa, ellei aihe ole todella hankala – silloin asioiden sanoittamiseen ja selittämiseen saattaa kulua enemmän aikaa. Olen oppinut paljon kirjoittamisesta avoimessa opiskellessa: vuosi sitten olisin ehkä ollut toista mieltä esseiden kirjoittamisen helppoudesta. Kirjoittamalla kyllä oppii, myös kirjoittamista.
Opettajalta saatu palaute voi olla tärkeää tietoa siitä, mihin kannattaisi tekstissään keskittyä enemmän tai mihin olennaiseen ei itse kirjoittaessa ole kiinnittänyt huomiota. Sain esimerkiksi ihan ensimmäiseen esseeseeni apua opettajalta lause- ja kappaleviitteisiin, jotka olin ensin merkinnyt väärin ja sain sitten korjattua. Palaute on helpottanut minua etenkin viitteiden merkitsemisen kanssa.
Opettajilta voi myös kysyä opintojaksoilla vaikka viestillä, jos jokin asia mietityttää. Opiskellessa ei tarvitse olla yksin.
Englanninkielinen aineisto tuottaa minulle haasteita ja kirjoittaminen edistyy hitaasti, koska aikaa menee kääntämiseen ja asian sisäistämiseen. Opintojen edetessä englanninkielistä aineistoa tulee käyttöön yhä enemmän. Ajan kanssa kieli ja käsitteet tulevat varmasti tutuiksi, ja vieraankin kielen ymmärtäminen sujuvoituu ainakin jonkin verran.
Kirjoittamisen tueksi saa lisätietoa Jyväskylän yliopiston verkkosivuilta, Orientaatio jatkuvaan oppimiseen 2 -kurssilta sekä opiskelijaystäviltä. Viittaamiseen ja tyyliin liittyen löytyy myös paljon videoita, esimerkiksi monilla perusopintoihin kuuluvilla jaksoilla vastaan tuleva APA7-viittaamisen opastava YouTube-video.
Vinkit askel askeleelta akateemisen tekstin tekemiseen:
- Kirjoittaminen on prosessi, joka pitää aloittaa ja sitten edistää aktiivisesti. Monesti on helpointa aloittaa tehtävästä, joka on itselle selkein, kiinnostavin tai mieluisin. Näin saa tekemisen liikkeelle.
- Lue huolella kysymys tai tehtävänanto. Katso myös apukysymykset. Vastaa pyydettyyn tehtävään.
- Aloita kirjoittaminen tutustumalla kurssin aineistoon, kuten luentovideoihin ja -dioihin.
- Hahmottele väliotsikoita ja olennaisia teemoja, jotta kirjoittamisen eteneminen helpottuu. Kirjoittamisen alussa kannattaa vain kirjoittaa ja siistiä tekstiä sitten myöhemmin.
- Muista muoto! Jos kurssilla on valmis pohja esseille ja oppimistehtäville, sitä kannattaa käyttää rakenteen ja muotoilun tarkkuuden varmistamiseksi. Jos pohjaa ei ole, niin ohje muotoiluun löytyy varmasti tai sen saa pyytämällä opettajalta. Noudata sitä.
- Merkitse lainaukset ja lähteet kirjoittaessasi, ja pidä lähdeluettelo ajan tasalla koko prosessin ajan.
- Omalle pohdinnalle on sijansa akateemisessa kirjoittamisessa, mutta ohjeiden mukaisesti: aineistosta poimittu tieto ja omat ajatukset eivät saa sekoittua.
- Varaa aikaa kirjoittamiseen ja aineistoon tutustumiseen. Etenkin vieraskielisen tekstin parissa vierähtää helposti aikaa.
- Tarkista tekstin rakenne ja muotoiluohjeet, kuten fontti, tasaukset ja viittaukset, ennen työn viimeistelyä.
- Tukea on tarjolla. Hyödynnä opettajalta saatua palautetta tekstisi tarkentamiseen tai pyydä apua, jos sitä tarvitset.
