Hyvinvoinnin paradigmat ja kestävyysmurroksen mahdollisuus

Hanke tarkastelee kestävyysmurroksen ja kestävän hyvinvointikäsityksen välisiä yhteyksiä (1) tutkimalla vallitsevien hyvinvointiparadigmojen ilmenemismuotoja nyky-yhteiskunnissa ja näiden vaikutusta syvän kestävyysmurroksen mahdollisuuksiin sekä (2) tarkastelemalla vaihtoehtoisen hyvinvointiparadigman, planetaarisen hyvinvoinnin, potentiaalia syvän kestävyysmurroksen edistäjänä ja yhteiskuntapolitiikan uudistajana.
Hyvinvoinnin paradigmat ja kestävyysmurroksen mahdollisuus

Sisällysluettelo

Hankkeen kesto
-
Tutkimuksen painoala
Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta
Tutkimusalue
JYU.Wisdom
Hyvinvointi, kestävyys ja sivistys
Osasto
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Tiedekunta
Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Rahoitus
Koneen Säätiö

Hankekuvaus

Hankkeemme tarkastelee vallitsevia hyvinvoinnin paradigmoja suomalaisessa yhteiskunnassa ja niiden yhteyttä kestävyysmurroksen mahdollisuuksiin:

1. tunnistaen vallitsevat hyvinvointiparadigmat sisältöineen

2. tarkastelemalla niiden yhteyttä kestävyysmurroksen mahdollisuuksiin

3. rakentaen vaihtoehtoisen planetaarisen hyvinvoinnin paradigman yhteiskuntateoreettisen viitekehyksen.

Kestävyysmurrostutkimus on painottunut sosioteknisiin ratkaisuihin, murrospolitiikkaan ja murroksen reiluuteen. Perustavanlaatuisempi kysymys kestävän hyvinvoinnin sisällöstä on jäänyt sivuosaan mutta on kriittisen tärkeä kestävyysmurrokselle: vauraat maat ovat rakentaneet hyvinvointia materiaalisen elintason kautta ja tuotannon kasvua perustellaan hyvinvointivaikutuksilla. Toisaalta murros voi heikentää joidenkin väestöryhmien hyvinvointia. Hyvinvoinnin lisäys yleisesti hyväksyttynä yhteiskuntien tavoitteena tarkoittaa, että hyvinvoinnin vallitsevilla paradigmoilla voi olla iso vaikutus siihen, millaista murrospolitiikkaa vastustetaan tai hyväksytään. Paradigmojen suhdetta kestävyysmurrokseen ei ole kuitenkaan juuri tutkittu empiirisesti tai hyvinvointikulmasta. Tartumme em. tutkimusaukkoon sosiaalitieteen, etnologian ja filosofian keinoin. 

Teoreettiset ankkurimme ovat järjestelmämurrosten vipupisteteoria ja planetaarinen hyvinvointi. WP1 tarkastelee yhteiskunnassamme vallitsevia hyvinvoinnin paradigmoja ja niiden yhteyksiä kestävyysmurroksen edistämiseen. WP2 ankkuroi hankkeen suomalaisen kestävyysmurroksen nykytilaan tarkastelemalla turpeen energiakäytön lopettamista ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hankkeita. WP3 tuottaa välineitä paradigmojen kriittiseen pohdintaan, vaihtoehtoisen hyvinvoinnin viitekehyksen (ihmishyvinvointi planetaarisen hyvinvoinnin osana), sekä etsii vaikutusväyliä paradigmojen muuttamiseen. Hankkeessa tuotettu tieto tukee syvän kestävyysmurroksen mahdollisuuksia sekä kestävää hyvinvointia koskevaa tutkimusta ja kriittistä yhteiskunnallista keskustelua.

Aiempia hankkeeseen liittyviä julkaisuja

Hirvilammi, T., & Kortetmäki, T. (2025). Eco-social policies for planetary well-being. In The Eco-Social Polity? (pp. 11-23). Teoksessa Domorenok, Graziano & Zimmermann (eds.) The Eco-Social Polity? Theoretical, Conceptual and Empirical issues. Policy Press.

Kortetmäki, T., Puurtinen, M., Salo, M., Aro, R., Baumeister, S., Duflot, R., . . . Kotiaho, J. S. (2021-11-02). Planetary well-being. Humanities & social sciences communications, 8(1), 1-8. https://doi.org/10.1057/s41599-021-00899-3  

Kortetmäki, T., Puurtinen, M., Salo, M., Cortés-Capano, G., Karkulehto, S., Kotiaho, J. S., Planetary well-being: Ontology and ethics. Teoksessa Elo, M. ym. (2024): Interdisciplinary perspectives to planetary well-being. Routledge.   

Kortetmäki, T., Timmermann, C., & Tribaldos, T. (2025). Just transition boundaries: Clarifying the meaning of just transition. Environmental Innovation and Societal Transitions, 55, 100957.

Raippalinna, L., Hämeenaho, P., Salmi, J., Ontological differences and the pursuit of planetary well-being. Teoksessa Elo, M. ym. (2024): Interdisciplinary perspectives to planetary well-being. Routledge. 

Lukkarinen, J. P., Salo, M., Faehnle, M., Saarikoski, H., Hyysalo, S., Auvinen, K., Lähteenoja, S., & Marttila, T. (2023). Citizen energy lost in sustainability transitions : Knowledge co-production in a complex governance context. Energy Research and Social Science, 96, Article 102932. https://doi.org/10.1016/j.erss.2022.102932

Möttönen, S., Salo, M., Litmanen, T., & Konttinen, E. (2023). Ympäristönsuojelulaki vuotaa : turvekiista tunnustuskamppailuna. Alue ja ympäristö, 52(1), 77-96. https://doi.org/10.30663/ay.115243

Möttönen, S., Salo, M., & Konttinen, E. (2022). Kansalaiset ympäristöhallinnan osapuolena : Keski-Suomen turvekiista esimerkkinä. Alue ja ympäristö, 51(1), 207-210. https://doi.org/10.30663/ay.115637

Husu, H.-M., & Salo, M. (2022). The formation of feed-in tariffs and the emergence of wind power in Finnish routine corporatism : favoring the economics of large-scale energy production. Environmental Politics, 31(3), 478-497. https://doi.org/10.1080/09644016.2021.1926774

Hanketiimi

Ulkoiset jäsenet

Linda Majander

Väitöskirjatutkija
Jyväskylän yliopisto