Ikääntyvien ihmisten turvallisen liikkumisen edistäminen (PASSWORD)
Sisällysluettelo
Hankekuvaus
Tutkimuksen tausta ja tavoite
Riittävä liikkumiskyky on tärkeä osa ikääntyvän henkilön fyysistä toimintakykyä. Kyky liikkua itsenäisesti mahdollistaa ikääntyvälle henkilölle aktiivisen elämäntyylin ja takaa palveluiden saatavuuden. Ikääntymisen myötä liikkumiskyky voi heikentyä, jos sitä ei ylläpidetä. Turvallinen liikkuminen edellyttää riittävää fyysistä ja kognitiivista toimintakykyä. Fyysinen ja kognitiivinen toimintakyvyn heikentymisen vuoksi erityisesti fyysisen ja kognitiivisen tehtävän yhtäaikainen suorittaminen saattaa olla iäkkäille henkilöille haasteellista.
PASSWORD-tutkimuksessa selvitetään yhdistetyn fyysisen ja kognitiivisen harjoittelun vaikutuksia iäkkäiden, vähän tai enintään kohtalaisesti liikkuvien miesten ja naisten kävelynopeuteen, kaatumisiin ja toiminnanohjaukseen verrattuna pelkkään fyysiseen harjoitteluun.
Tutkimus tuottaa tärkeää tietoa iäkkäiden henkilöiden turvallisen liikkumisen edistämisestä. Saadut tulokset saattavat vaikuttaa ikääntyvän väestön toimintakykyä edistäviin suosituksiin.
Tutkimuksen toteutus
PASSWORD-tutkimus on satunnaistettu kontrolloitu koe, johon sisältyi 12 kuukauden kestoinen interventiojakso ja 12 kuukauden seurantajakso. Lisäksi toteutettiin ylimääräinen seuranta koronaviruspandemian alkuvaiheessa. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa ja Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuosina 2017–2020. Hankkeen pitkäaikaisseuranta jatkuu vuoteen 2029 asti.
Tutkimukseen rekrytoitiin yhteensä 314 jyväskyläläistä, kotona asuvaa, 70–85-vuotiasta miestä ja naista. Tutkimuksen osallistujat liikkuivat ennen tutkimuksen alkua terveytensä kannalta liian vähän. He olivat kuitenkin suhteellisen terveitä ja toimintakykyisiä, eli heillä ei ollut raskaan fyysisen harjoittelun vasta-aiheita.
Kaikki tutkimuksen osallistujat osallistuvat vuoden kestoiseen liikuntaohjelmaan, joka sisälsi kaksi ohjattua, ryhmämuotoista harjoituskertaa viikossa sekä kotiharjoitusohjelman. Harjoitusohjelma noudatti yli 65-vuotaiden liikuntasuositusta ja sisälsi lihaskuntoharjoittelua, kävelyharjoittelua, kestävyyskuntoa kohottavaa aktiivisuutta sekä tasapaino- ja liikkuvuusharjoittelua. LIIKU (N=159) osallistui vain liikuntaharjoitteluun. Puolet tutkittavista, LIIKUKO-ryhmä (N=155), osallistui lisäksi tietokonepohjaiseen kognitiiviseen harjoitteluun, jonka tavoitteena oli kehittää toiminnanohjausta.
Tutkimuksen osallistujat kävivät laboratoriomittauksissa ennen tutkimuksen alkua, harjoitusohjelman puolivälissä (6 kk) ja sen päättymisen jälkeen (12 kk). Laboratoriomittauksiin sisältyi mm. terveystarkastus ja verinäyte, kehonkoostumusmittaus ja erilaisia fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn testejä. Lisäksi tutkittavista kerättiin tietoa haastatteluin ja kyselyin, joilla selvitettiin mm. fyysistä aktiivisuutta ja elinpiiriä, fyysistä ja psykologista toimintakykyä, persoonallisuuden piirteitä ja kaatumisenpelkoa. Jokaisen laboratoriokäynnin jälkeen heidän fyysistä aktiivisuuttaan mitattiin kiihtyvyysanturilla viikon ajan. Lisäksi osallistujat täyttivät kaatumiskalenteria ja liikuntapäiväkirjaa koko intervention ajan ja kaatumiskalenteria vuoden ajan intervention päättymisen jälkeen. Tämän seurantajakson jälkeen toteutettiin vielä seurantakysely.
Tutkimuksen toteutus on kuvattu yksityiskohtaisesti avoimesti saatavilla olevissa julkaisuissa Sipilä ym. 2018 ja Sipilä ym. 2021.
Kuva 1. Tutkimuksen aikajana ja aineistonkeruumenetelmät
PASSWORD-tutkimukselle toteutetaan uusi seuranta-aineistonkeruu postikyselynä vuosien 2025-26 aikana. Tutkimuksen tietosuojailmoitus on päivitetty 6/2025.
PASSWORD BRAIN aivotutkimus
Tutkimuksen yhteydessä toteutetaan PASSWORD BRAIN -aivotutkimus, johon osallistui 40 satunnaisesti valittua henkilöä. Aivotutkimuksessa selvitetään harjoitusohjelmien vaikutuksia aivojen toimintaan mittaamalla aivomagneettikäyrä (MEG) motorisen ja kognitiivisen tehtävän aikana tutkimuksen alussa sekä kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluttua harjoittelun alkamisesta.
Tutkimustuloksia
PASSWORD-tutkimuksen aineistosta on julkaistu lukuisia kansainvälisiä vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita. Päätulokset liikunta- ja kognitiivisen harjoittelun vaikutuksista kävelynopeuteen ja toiminnanohjaukseen verrattuna pelkkään fyysiseen harjoitteluun on julkaistu artikkelissa Sipilä ym. 2021. Tähän osioon on koottu tiiviisti päätuloksia.
- Fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky paranivat ja fyysinen aktiivisuus lisääntyi intervention aikana.
- Yhdistetty liikunta- ja kognitiivinen harjoittelu paransi joitain toiminnanohjauksen osa-alueita enemmän kuin pelkkä liikuntaharjoittelu, mutta ei tuonut lisähyötyjä kävelykyyn, kaatumisten ennaltaehkäisyyn tai fyysiseen aktiivisuuteen.
- Tutkimuksen alussa arjen fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä parempaan kävelykykyyn ja alhaisempaan rasvaprosenttiin sekä pienempään sarkopenian eli lihaskadon riskiin.
- Sarkopenia tai monisairastavuus eivät estäneet harjoittelusta hyötymistä.
- Tutkimuksen osallistujat olivat varsin aktiivisia myös koronaviruspandemian alkuvaiheessa. Korkeampi mielen hyvinvointi oli yhteydessä suurempaan aktiivisuuteen pandemian alkuvaiheessa.
