Naiset valmentajina
Sisällysluettelo
Hankekuvaus
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja Suomen Valmentajat ry ovat yhdessä käynnistäneet tutkimushankkeen, joka selvittää naisten kokemuksia sukupuolten välisestä tasa-arvosta urheiluvalmennuksessa. Tutkimus selvittää niitä tekijöitä, jotka edistävät tai estävät naisten osallistumista valmennustoimintaan. Tutkimuksessa arvioidaan Suomen Valmentajien johtaman Valmentaa kuin nainen -hankkeen toimenpiteiden vaikutusta valmentavien naisten urapoluilla. Lisäksi tutkimus kattaa monia eri näkökulmia liittyen urheiluvalmennukseen, kuten työolot, koulutus, urakehityksen mahdollisuudet ja tasavertainen kohtelu valmentajana.
Tutkimushankkeen avulla pyritään kehittämään tulevaisuuden urheiluvalmennusta ja valmentavien naisten asemaa urheilussa. Tutkimustulokset auttavat kehittämään strategioita, jotka tukevat valmentajien toimimista urheilussa ja mahdollistavat valmentajana kehittymisen.
Hankkeen tutkimustuloksia on julkaistu!
Naiset valmentajina -hankkeen tutkimustuloksia löydät alla olevasta PDF-liitetiedostosta.
Julkaisussa on raportoitu kyselytutkimuksen määrällisen aineiston tuloksia. Tulokset on jaettu viiteen eri osaan, joissa käsitellään Suomessa valmentavien naisten profiilia, tämänhetkistä valmentajatoimintaa, koulutusprofiilia, valmentajien kokemaa tasa-arvoa sekä Suomen Valmentajien organisoiman Valmentaa kuin nainen –hankkeen vaikuttavuutta.
Naiset valmentajina -hanke järjestää seminaarin Historica-rakennuksessa, Seminaarinmäellä Jyväskylässä 16.5.2024 kello 11-15. Seminaarin aluksi kello 11-12.15 on lounas ja 12.15-15.00 seminaarin virallinen osuus. Voit ilmoittautua myös pelkästään seminaarin viralliseen osuuteen. Seminaarin ohjelma on julkaistu ja pääset tarkastelemaan sitä alta löytyvästä liitetiedostosta.
Hankkeen tutkimuskyselyn vastausaika päättyi 7.12.2023 ja vastauksia saatiin yhteensä 375! Kyselyn lopussa vastaajilla oli mahdollisuus ilmoittautua vapaaehtoisiksi syventävään haastatteluun. Kaikista vastaajista yhteensä huikeat 35 % eli 131 henkilöä ilmoittautui vapaaehtoisiksi haastateltaviksi. Vapaaehtoisten suuri osuus kuvaa, että Suomessa valmentajina toimivilla/toimineilla naisilla on valtavasti halukkuutta tuoda esiin ajatuksia ja kokemuksia sukupuolten välisestä tasa-arvosta urheiluvalmennuksessa!
Vastausten kerääminen aloitettiin 9.10.2023, kun uutinen Naiset valmentajina -hankkeesta sekä tutkimuskyselyn linkki jaettiin Suomen Valmentajien e-lehden mukana. Hieman myöhemmin 2.11.2023 uutinen hankkeesta julkaistiin myös Jyväskylän yliopiston nettisivuilla. Tämän jälkeen tutkimuskutsu esiintyi useampaan otteeseen liikuntatieteellisen tiedekunnan sosiaalisen median kanavissa.
Hanketiimin ja Suomen Valmentajien toimesta tutkimuskutsun levittämistä toteutettiin myös kontaktoimalla sähköpostitse mm. Suomen Olympiakomiteaa, Suomen Paralympiakomiteaa, Suomen Ammattivalmentajat SAVALia, suomalaisia lajiliittoja, urheiluakatemioita, ammattikorkeakouluja, urheiluopistoja, liikunnan aluejärjestöjä ja urheiluseuroja. Kontaktoituja tahoja kehotettiin jakamaan tutkimuskutsua omassa toimintaympäristössään valmentajina toimiville/toimineille naisille sekä muille valmentajaverkostoille. Tutkimuskustua jaettiin aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa sekä eri tahoilta saatujen valmentajavinkkien perusteella. Suuri kiitos myös siis kaikille tutkimuskutsua ja valmentajavinkkejä jakaneille!
Aiemmissa selvityksissä raportoitu naisten osuus valmentajista Suomessa
Kansainvälisen Olympiakomitean raportoimia naisten osuuksia valmentajista eri vuosien Olympialaisissa
Lähteet:
-
Blomqvist, M., Häyrinen, M. & Hämäläinen, K. Valmentajakysely (2009). (2012). KIHUn julkaisusarja, nro 31. ISBN 978-952-5676-52-5. Jyväskylä. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2012_blo_valmentaja_sel55_11011.pdf.
-
Blomqvist, M. & Hämäläinen, K. (2015). Valmentajien seurantakysely 2013. KIHUn julkaisusarja, nro 49. ISBN 978-952-5676-76-1. Jyväskylä. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2015_blo_valmentaji_sel74_71298.pdf.
-
Blomqvist, M., Mononen, K. ja Hämäläinen, K. (2020). Valmentajakysely 2019. KIHUn julkaisusarja, nro 71. ISBN 978-952-7290-12-5, ISSN 2489-8317. Jyväskylä. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2020_blo_valmentaja_sel99_53976.pdf.
-
Blomqvist, M., Mononen, K. ja Hämäläinen, K. (2020). Valmentajakysely 2019 – päätoimiset valmentajat. KIHUn julkaisusarja, nro 75. ISBN 978-952-7290-18-7, ISSN 2489-8317. Jyväskylä. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2020_blo_valmentaja_sel91_88172.pdf.
- Kansainvälinen Olympiakomitea (International Olympic Committee). Infograafi: #WomanCoach Forging pathways for women coaches. Internetsivusto. Viitattu 22.8.2023. https://olympics.com/ioc/female-coaches.
- Suomen Valmentajat ry. (2002). Valmentaminen ammattina Suomessa. Suomen Valmentajat ry.
- Created with BioRender.com.
Huippu-urheilukulttuuri on sukupuolittunut tutkimuksen sekä valmentajien kokemusten perusteella
Lähteet:
- Levi, H., Wadey, R., Bunsell, T., Day, M., Hays, K., & Lampard, P. (2022). Women in a man's world: Coaching women in elite sport. Journal of applied sport psychology, ahead-of-print(ahead-of-print), 1-27. https://doi.org/10.1080/10413200.2022.2051643.
- Schinke, R., & Moore, Z. E. (2011). Culturally Informed Sport Psychology: Introduction to the Special Issue. Journal of clinical sport psychology, 5(4), 283-294. https://doi.org/10.1123/jcsp.5.4.283.
- Created with BioRender.com.
Valtion valmentaja-apurahojen sukupuolijakauma
Lähteet:
- Suomen Olympiakomitean vuosikertomus 2020. 7.14 Lukuja tasa-arvon toteutumisesta Olympiakomitean toiminnassa, s. 72. https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2021/05/9f7b92ca-olympiakomitea-vuosikertomus-2020.pdf.
- Suomen Olympiakomitean vuosikertomus 2021. 8.15 Lukuja tasa-arvon toteutumisesta Olympiakomitean toiminnassa, s. 83. https://www.olympiakomitea.fi/uploads/sites/1/2022/05/3951feb9-liite-1-olympiakomitea-vuosikertomus_2021_kevatkokoukseen-31.5.2022-saavutettava.pdf.
- Suomen Olympiakomitean vuosikertomus 2022. 9.14 Lukuja tasa-arvon toteutumisesta Olympiakomitean toiminnassa, s. 81. https://www.olympiakomitea.fi/uploads/sites/1/2023/05/34029c3f-liite-1.-olympiakomitean-vuosikertomus-2022-hallituksen-esitys-vuosikokoukselle-.pdf.
Ekologinen malli esteistä ja edistävistä tekijöistä valmentajina toimivien tai valmentajiksi pyrkivien naisten uralla
Lähteet:
- LaVoi, N. M., & Dutove, J. K. (2012). Barriers and supports for female coaches: An ecological model. Sports coaching review, 1(1), 17-37. https://doi.org/10.1080/21640629.2012.695891.
- Levi, H., Wadey, R., Bunsell, T., Day, M., Hays, K., & Lampard, P. (2022). Women in a man's world: Coaching women in elite sport. Journal of applied sport psychology, ahead-of-print(ahead-of-print), 1-27. https://doi.org/10.1080/10413200.2022.2051643.
- Created with BioRender.com.
Sukupuolimikroagressiot huippu-urheilussa
Lähteet:
- Norman, L., & Simpson, R. (2022). Gendered microaggressions towards the "only" women coaches in high-performance sport. Sports coaching review, ahead-of-print(ahead-of-print), 1-21. https://doi.org/10.1080/21640629.2021.2021031.
- Created with BioRender.com.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kuuluvat urheiluun ja valmennukseen
Lähteet:
Huippuvalmentajien kehittämisverkostot - urakehitystä tukemassa
Lähteet:
- Lefebvre, J. S., Bloom, G. A., & Duncan, L. R. (2021). A qualitative examination of the developmental networks of elite sport coaches. Sport, exercise, and performance psychology, 10(2), 310-326. https://doi.org/10.1037/spy0000254.
- Created with BioRender.com.
Mentorointiohjelman hyötyjä valmentaville naisille urakehityksen näkökulmasta ekologisen mallin eri tasoilla
Lähteet
- Banwell, J., Kerr, G., & Stirling, A. (2021). Benefits of a female coach mentorship programme on women coaches' development: An ecological perspective. Sports coaching review, 10(1), 61-83. https://doi.org/10.1080/21640629.2020.1764266.
- Created with BioRender.com.
Suomen Valmentajien johtamaa Valmentaa kuin nainen -hanketta on toteutettu menestyksekkäästi Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella vuosina 2013–2019 joukkuepalloilulajien, 2020–2021 kamppailulajien ja 2022–2023 mailapelien kanssa. Hankkeen tavoitteena on ollut saada lisää naisia valmentajiksi ja tukea jo valmennuksen parissa toimivia naisia. Erityisenä painopisteenä on ollut kannustaa ja tukea naisia tarttumaan vaativampiin valmennustehtäviin. Konkreettisina toimenpiteinä tavoitteiden edistämiseksi on muun muassa annettu koulutustukea lajiliittojen valmentajakoulutuksiin, koulutettu mentoreita ja organisoitu mentorointiryhmiä, järjestetty alueellisia- ja verkostotapaamisia.
Lue Valmentaa kuin nainen hankkeesta lisää ja hyödynnä hankkeen julkaisemaa valmennuksen tasa-arvon työkalua täältä: www.valmentaakuinnainen.fi.
Naiset valmentajina -hankkeessa tehtiin kesän ja syksyn 2023 aikana yhteenvetoraportti Valmentaa kuin nainen -hankkeen kymmenvuotisen taipaleen vaikuttavuudesta valmentajien tasa-arvon edistämiseen palloilu- ja kamppailulajeissa. Raportti julkaistaan alkuvuoden 2024 aikana. Alla oleva raporttiin sisältyvä infograafi havainnollistaa Valmentaa kuin nainen -hankekokonaisuuden parhaita toimia kymmenen vuoden aikana.
Naiset valmentajina hankkeessa tehty arviointityö: Valmentaa kuin nainen -hankkeen vaikuttavuus valmentajien tasa-arvoon
Suomen Valmentajien johtaman Valmentaa kuin nainen -hankkeen kymmenvuotisen taipaleen yhteenvetoraportti on laadittu Jyväskylän yliopiston Naiset valmentajina -hankkeen toimesta yhteistyössä Suomen Valmentajien kanssa. Raportissa arvioidaan hankkeen vaikuttavuutta valmentajien tasa-arvoon palloilu- ja kamppailulajeissa.
Siirry raporttiin tästä linkistä: https://www.suomenvalmentajat.fi/site/assets/files/7681/vkn10vuotta_yhteenveto.pdf
