Harri Piitulainen

Harri Piitulainen

Professori
Yksikkö
Liikuntatieteellinen tiedekunta
Huonenumero
VIV 228
Matkapuhelin
+358405679225
Postiosoite
Rautpohjankatu 8a
Tieteenalat
315 Liikuntatiede

Esittely

Koulutus- ja työhistoriani

LitM biomekaniikasta, Jyväskylän yliopisto, Suomi, 2006

Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot (60 op), Jyväskylän yliopisto, 2009

LitT biomekaniikasta, Jyväskylän yliopisto, Suomi, 2006–2010

Tutkijatohtori, Aivotutkimusyksikkö, Aalto-yliopisto, Espoo, Suomi, 2010–2013

Akatemian tutkijatohtori, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos, Aalto-yliopisto, Espoo, Suomi, 2013–2016

Biomekaniikan asiantuntija, Liikelaboratorio, Helsingin yliopistollinen sairaala, Suomi, 2014–

Dosentti motorisen ohjauksen alalta, Jyväskylän yliopisto, 2015–

Akatemiatutkija, Aalto-yliopisto 2016–2019 ja Jyväskylän yliopisto 2019–2021

Apulaisprofessori liikunnan neurotutkimus, Jyväskylän yliopisto, 2019–2023

Vieraileva Professori, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos, Aalto-yliopisto, 2019–

Professori liikunnan neurotiede, Jyväskylän yliopisto, 2024–

Johdan Toiminnallista aivotutkimuslaboratoriota (FBL), joka on varustettu navigoidulla TMS-EEG: https://www.jyu.fi/fi/functional-brain-lab

Johdan Ihmisen Liikejärestelmän Neurotieteen (MOTOR) tutkimusryhmää: https://www.jyu.fi/fi/tutkimusryhmat/ihmisen-liikejarjestelman-neurotiede

Viimeaikaisia yhteistyötahojani

Aalto-yliopisto., Suomi | Helsingin yliopisto, Suomi | Itä-Suomen yliopisto, Suomi | Université Libre de Bruxelles, Belgia | Politecnico di Torino, Italia | Karolinen Instituutti, Ruotsi | KU Leuven, Belgia | Harvard Medical School, USA

Tutkimuskuvaus

Tutkimuskiinnostukseni
Taustani on biomekaniikassa, neurofysiologiassa ja aivokuvantamisessa. Olen laajasti kiinnostunut ihmisen tunto- ja liike järjestelmästä kokonaisuutena—aina aivoista lihaksiin saakka. Viime aikoina olen keskittynyt ihmisen liikeaistin (ts. proprioseptiikka) aivoperustasta ja roolista aivojen liikeohjauksessa, sekä mukautumisesta mm. ikääntymiseen ja erilaisiin liikehäiriöihin (mm. CP, aivohalvaus, Parkinsonin tauti). Johdan noin 10 jäsenen "Ihmisen Liikejärjestelmän Neurotieteen (MOTOR)" -tutkimusryhmääni. Tutkimme terveen ja sairaan ihmisen sensorimotorisen järjestelmän rakennetta ja toimintaa biomekaanisilla- ja aivokuvantamismenetelmillä.

Menetelmäni
Olen käyttänyt laajasti erilaisia biomekaanisia ja neurofysiologisia menetelmiä, kuten MEG, EEG, MRI, EMG ja TMS. MEG, magnetoenkefalografia | EEG, elektroenkefalografia | (f)MRI, magneettikuvaus | DWI, diffuusiokuvaus | TMS, transkraniaalinen magneetistimulaatio | wEEG, langaton EEG | wHD-EMG, langaton monikanava elektromyografia | 3D-liikeanalyysi | Jalkapohjan painemittaukset | Tasapaino | Tunto- ja liikeaistin stimulaatio | Sähköstimulaatio | IMU, inertiamittarit

Julkaisut