Ajankohtaista humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa

Uponnut kaupunki on nuorena kuolleen säveltäjälupaus Heikki Suolahden keskeneräiseksi jäänyt baletti, jonka alkuperäinen partituurikäsikirjoitus löydettiin Suomalaisen musiikkikampuksen arkistoista vuonna 2017.

Johan Kalmanlehto tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten tietokonepelaaminen tuottaa digitaalista identiteettiä.

Miten pukeutui 1500-luvun prinsessa Katariina Jagellonica? Miksi peruukki oli tärkeä 1700-luvun säätyläismiehelle? Miten aluspaitana käytetystä T-paidasta tuli päällysvaate 1960-luvulla?

Yksityiset palvelut koetaan helppokäyttöisiksi ja ne vastaavat julkisia palveluja paremmin lisääntyneisiin palvelutarpeisiin. Niiden käytössä on kuitenkin havaittavissa sosioekonomisia eroja.

Nykytaiteen teosten tarkastelu ja tulkinta, taideprojekteihin osallistuminen tai taiteen tekeminen tarjoavat haastavan mutta leikillisen oppimisen ympäristön.

Suomessa ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä riskiuutisointi oli vähäisempää kuin Ruotsissa

Ilmastonmuutokseen vastaaminen vaatii suuria muutoksia maailman ruokajärjestelmiltä.

Juuri julkaistun raportin mukaan suuri osa kuntapäättäjistä ja kansanedustajista on kohdannut vihapuhetta luottamus- tai virkatehtäviensä takia. Kaksi kolmesta päättäjästä myös arvioi vihapuheen lisääntyneen viime vuosina.

Jyväskylän yliopiston humanistiset tieteet arvioitiin sijoille 201-250 maailman parhaimpien yliopistojen joukossa.

Uusi kyselytutkimus käynnistää seurannan siitä, miten vanhushoivatyön digitalisaatio etenee.

Päihdehoidon perinteiset hoito-ohjelmat eivät välttämättä sovellu naisille, koska ne on suunniteltu vastaamaan miesten tarpeisiin.

Suomalainen ruokajärjestelmä ei ole kestävä, mutta sen voi muuttaa sellaiseksi.