Matemaattisten tieteiden ja luonnontieteiden tohtoriohjelma

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tohtoriohjelma

Matemaattisten tieteiden ja luonnontieteiden tohtoriohjelma on Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutusohjelma. Ohjelmasta valmistuu filosofian ja tekniikan tohtoreita, joilla on erinomaiset edellytykset toimia vaativissa tieteellisissä tutkimus- ja opetustehtävissä sekä asiantuntija-, kehitys- ja johtotehtävissä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Tohtoriohjelman koulutus perustuu tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen, jota tehdään lukuisissa arvostetuissa kansainvälisissä tutkimusryhmissä. Jokainen tohtoriopiskelija työskentelee osana tutkimusryhmää.

Tohtoriohjelmaa johtaa tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani, professori Maija Nissinen. Tohtoriohjelmalla on myös johtoryhmä, jonka tehtävänä on mm. tukea tohtoriohjelman operatiivista johtamista sekä seurata ja edistää tohtorikoulutuksen laatua, toimintaa ja tuloksellisuutta.

Opintosuunnat

Bio- ja ympäristötieteiden opintosuunta kouluttaa asiantuntijoita, jotka ymmärtävät elämän monimuotoisuutta rakenne- ja solutasolta yksilöihin, yhteisöihin ja ekosysteemeihin saakka, ja jotka osaavat soveltaa tietoa yhteiskunnan keskeisien haasteiden ratkaisemiseksi.

Opintosuunnassa on mahdollisuus keskittyä esimerkiksi biologisen nanotieteen, evoluutiotutkimuksen tai luonnonvarojen kestävän käytön teemoihin ja kehittää syvällistä osaamista hyödyntämällä kokeellista tutkimusta, teoreettista ajattelua ja mallinnusta. Koulutuksen aikana tohtoriopiskelijat kehittävät kykyään tuottaa uutta tutkimustietoa, arvioida kriittisesti olemassa olevaa tutkimusta ja soveltaa menetelmiä, jotka vastaavat nopeasti muuttuvan tieteenalan tarpeisiin. Perustutkimus ja soveltava tutkimus kulkevat luontevasti rinnakkain.

Bio- ja ympäristötieteiden opintosuunnasta valmistutaan filosofian tohtoriksi (FT). Väitöskirjan lisäksi suoritetaan 30 op jatkokoulutuksen opintoja.

Bio- ja ympäristötieteiden opintosuunnasta vastaa Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimuksesta vastaava varajohtaja, professori Lotta-Riina Sundberg.

Lue lisää: Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimus

Sairaalasolubiologin koulutus on pätevöitymiskoulutus, joka voidaan suorittaa matemaattisten tieteiden ja luonnontieteen tohtoriohjelmassa sairaalasolubiologin opintosuunnassa. Vaihtoehtoisesti aikaisemmin sairaalasolubiologiaan liittyvältä erikoisalalta FT- tai FL-tutkinnon suorittaneet voivat saada sairaalasolubiologin pätevyyden suorittamalla pätevyyteen vaadittavan erillisen opintokokonaisuuden (50 op).

Sairaalasolubiologin opintosuunta kouluttaa asiantuntijoita patologian alan laboratoriomenetelmiin ja niiden hyödyntämiseen diagnostiikassa. Koulutus valmentaa sairaalasolubiologeja vastaamaan itsenäisesti omaan alaansa kuuluvista eri osa-alueista patologian laboratoriossa. Koulutus sisältää patologian alan kliinisen harjoittelun, teoreettisen koulutuksen ja pätevyyskuulustelun.

Sairaalasolubiologin opintosuunnasta valmistutaan filosofian tohtoriksi (FT). Väitöskirjan lisäksi suoritetaan 60 op jatkokoulutuksen opintoja.

Sairaalasolubiologin opintosuunnasta vastaa Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkimuksesta vastaava varajohtaja, professori Lotta-Riina Sundberg.

Lue lisää: Sairaalasolubiologin koulutus

Kemian opintosuunta tarjoaa mahdollisuuden kouluttautua kemian huippuosaajaksi ja saavuttaa valmiudet työskennellä monenlaisissa kemian alan työtehtävissä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Koulutuksen keskiössä ovat aktiivinen oppija, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, sekä opiskelijan ajattelun, itseohjautuvuuden ja ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen.

Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa kemian alan ammattilaisia, jotka ovat valmiita edistämään tieteen ja teknologian kehitystä sekä osallistumaan niin paikallisten kuin globaalien haasteiden ratkaisemiseen. Koulutuksen aikana tohtoriopiskelijat laajentavat tietämystään kemiasta, perehtyvät syvällisesti väitöskirjaan johtavaan tutkimusaiheeseen ja kehittävät yleisiä työelämätaitoja. Väitöskirjatutkimuksen aihe liittyy yhteen tai useampaan laitoksen neljästä painoalasta: funktionaaliset molekyylit ja materiaalit, kemiallinen nanotiede, kiertotalous ja kemian opetuksen tutkimus.

Kemian opintosuunnasta valmistutaan filosofian tohtoriksi (FT). Väitöskirjan lisäksi suoritetaan 30 op jatkokoulutuksen opintoja.

Kemian opintosuunnasta vastaa kemian laitoksen tutkimuksesta vastaava varajohtaja, professori Heikki Tuononen.

Lue lisää: Kemian laitoksen tutkimus

Fysiikan opintosuunta tarjoaa väylän kasvaa kansainvälisen tason fysiikan huippuosaajaksi, jolla on valmiudet ratkaista monimutkaisia haasteita niin perustutkimuksen parissa kuin teknologian ja yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Koulutuksen aikana tohtoriopiskelijat laajentavat ymmärrystään fysiikan perusilmiöistä, oppivat hallitsemaan modernit kokeelliset tai teoreettiset tutkimusmenetelmät ja syventyvät väitöskirjatyön kautta oman alansa eturintamaan. Koulutus kehittää lisäksi vaativassa asiantuntijatyössä tarvittavia analyyttisia taitoja, kriittistä ajattelua ja viestintävalmiuksia. Väitöskirjatutkimuksen mahdollisia aloja ovat mm. materiaalifysiikka ja nanotiede, kvanttiteknologia, ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, hiukkasfysiikka ja kosmologia sekä fysiikan opetuksen tutkimus.

Fysiikan opintosuunnasta valmistutaan filosofian tohtoriksi (FT). Väitöskirjan lisäksi suoritetaan 40 op jatkokoulutuksen opintoja.

Fysiikan opintosuunnasta vastaa fysiikan laitoksen tutkimuksesta vastaava varajohtaja, professori Juha Muhonen.

Lue lisää: Fysiikan laitoksen tutkimus

Matematiikan opintosuunnassa syvennytään kansainväliseen huippututkimukseen ja oman tutkimusalan ydinkysymyksiin esimerkiksi geometriassa, analyysissa tai todennäköisyysteoriassa.

Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa tutkimuksen ammattilaisia, asiantuntijoita ja monipuolisia osaajia yhteiskunnan tarpeisiin. Tohtorin asiantuntijuus rakentuu väitöstutkimuksen, jatko-opintojaksojen sekä yliopisto- ja tiedeyhteisössä toimimisen kautta. Käytännössä väitöskirjatutkija tekee väitöstutkimusta osana tutkimusryhmää sekä esimerkiksi osallistuu seminaareihin ja kansainvälisiin konferensseihin. Laitoksen päätutkimusalat ovat geometria ja analyysi, todennäköisyysteoria sekä tilastotiede. Tutkimuksemme sijoitus Shanghai Global Math List -vertailussa on kansainvälisesti erinomainen ja Suomen ja pohjoismaiden kärkeä.

Matematiikan opintosuunnasta valmistutaan filosofian tohtoriksi (FT). Väitöskirjan lisäksi suoritetaan 40 op jatkokoulutuksen opintoja.

Matematiikan opintosuunnasta vastaa matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tutkimuksesta vastaava varajohtaja, professori Mikko Parviainen.

Lue lisää: Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tutkimus

Tilastotieteen ja datatieteen opintosuunnassa syvennytään kansainväliseen huippututkimukseen ja oman tutkimusalan ydinkysymyksiin. Tarkemmasta aiheesta riippuen tilasto- ja datatieteen tutkimus voi sisältää sekä teoreettista että sovelluslähtöistä tutkimusta.

Tilastotieteen ja datatieteen opintosuunnasta valmistutaan filosofian tohtoriksi (FT) tai tekniikan tohtoriksi (TkT). Väitöskirjan lisäksi suoritetaan 40 op jatkokoulutuksen opintoja.

Tilastotieteen ja datatieteen opintosuunnasta vastaa matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tutkimuksesta vastaava varajohtaja, professori Mikko Parviainen.

Lue lisää: Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tutkimus

Tohtorin tutkinto koostuu jatko-opinnoista ja väitöskirjasta

Jatko-opinnot

Tohtorin tutkintoon sisältyy opintosuunnasta riippuen 30-60 opintopistettä jatkokoulutuksen opintoja. Opintojen sisällöstä, osaamistavoitteista ja suoritustavoista kerrotaan opetussuunnitelmassa.

Jokainen tohtoriopiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka perustuu tohtoriohjelman opetussuunnitelmaan sekä opiskelijan omiin ura- ja työllistymistavoitteisiin.

Tohtorin tutkinnon voi suorittaa kokopäiväisesti työskennellen 3-4 vuodessa.

Tohtoriohjelman opetussuunnitelma 2026-2028

Väitöskirja

Väitöskirja laaditaan opiskelijan tekemän tutkimustyön ja tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta. Tutkimustyö tehdään jossakin tiedekunnan tutkimusryhmistä, aiheesta joka liittyy ryhmässä tehtävän tutkimuksen aihepiiriin.

Jos olet kiinnostunut aloittamaan opinnot Matemaattisten tieteiden ja luonnontieteiden tohtoriohjelmassa, ota yhteyttä sinua kiinnostavan tutkimusryhmän vetäjään ja kysy mahdollisuudesta saada ohjausta väitöskirjatutkimukseen.

Väitöskirjavaatimukset Jyväskylän yliopistossa

Tutustu tiedekunnassa tehtävään tutkimukseen

fysiikan tutkimusta kiihdytinlaboratoriossa

Rahoitus

Rahoitussuunnitelman laatiminen on olennainen osa tohtoriopintojen suunnittelua. Päätoiminen tohtoriopiskelija tarvitsee rahoitusta omiin elinkustannuksiinsa sekä mahdollisesti tutkimuksesta aiheutuviin kuluihin.

Tyypillisimpiä rahoitusmuotoja ovat väitöskirjatutkijan työsuhde ja säätiöiden henkilökohtaiset apurahat. Oman ohjaajan kanssa voi keskustella erilaisista vaihtoehdoistaa rahoittaa väitöskirjatutkimus.

Lisätietoa tohtoriopintojen rahoituksesta

Hae tohtorikoulutukseen

Voit hakea opiskeluoikeutta Matemaattisten tieteiden ja luonnontieteiden tohtoriohjelmaan kaksi kertaa vuodessa avoinna olevan haun kautta. Tutustu hakuohjeisiin huolella ja ala laatia hakemusta hyvissä ajoin.

Voit hakeutua tohtoriopintoihin myös hakemalla avoimeksi ilmoitettuja väitöskirjatutkijan työsuhteita. Tällöin opiskeluoikeutta haetaan sen jälkeen, kun sinut on valittu työsuhteeseen.

Hae opiskeluoikeutta: Hakuohjeet

Kaksi henkilöä poseeraa lumisessa maisemassa.

Koulutus Opintopolussa