Sairaalasolubiologin koulutus

Koulutuksen suorittaminen

Sairaalasolubiologin koulutus voidaan suorittaa Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden tohtoriohjelmassa osana solu- ja molekyylibiologian alan jatkotutkintoa (filosofian tohtorin tai filosofian lisensiaatin tutkinto). Vaihtoehtoisesti aikaisemmin sairaalasolubiologiaan liittyvältä erikoisalalta FT- tai FL-tutkinnon suorittaneet voivat saada sairaalasolubiologin pätevyyden suorittamalla pätevyyteen vaadittavan 50 op erillisen opintokokonaisuuden (CMBJATSSB, Sairaalasolubiologin opintokokonaisuus). Lisäohjeita alla kohdassa koulutukseen hakeutuminen.

Tällä sivulla julkaistaan sairaalasolubiologikoulutuksen pätevyyslautakunnan keväällä 2023 valmistelema opas koulutettaville ja ohjaajille.
 

Pätevöityvän sairaalasolubiologin opas

Tämä opas on tarkoitettu koulutettaville, kouluttajille ja sidosryhmille. Oppaaseen on koottu koulutuksen runko ja periaatteet, joiden avulla pyritään siihen, että koulutus olisi samansisältöistä ja vaatimukset yhtenäisiä eri koulutuspaikoissa.
 

Johdanto

Sairaalasolubiologi on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilön nimike ( asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/1994).

Sairaalafyysikon, sairaalageneetikon, sairaalakemistin, sairaalamikrobiologin ja sairaalasolubiologin nimikesuojaukseen johtavaksi koulutukseksi hyväksytään FM- korkeakoulututkinnon jälkeen suoritetut pätevöitymisopinnot. Tässä oppaassa kuvataan sairaalasolubiologin pätevöitymiskoulutus. Tässä oppaassa käytetään termiä pätevöitymiskoulutus, koska sairaaloiden luonnontieteellistä ammattikoulutusta suoritetaan jatkotutkintoon (FT tai Fil. Lis.) tähtäävänä koulutuksena eikä korkeakoululaissa tarkoitettuna erikoistumiskoulutuksena. Sairaalasolubiologin pätevöitymiskoulutusta järjestää Jyväskylän yliopisto.

Sairaalasolubiologit toimivat sairaaloissa tai yksityisillä palveluntuottajilla erilaisissa asiantuntijatehtävissä, useimmiten patologian laboratoriossa. Tehtävänkuva vaihtelee laboratorion koon, menetelmävalikoiman ja sovitun tehtävänjaon mukaan.

Sairaalasolubiologi on patologian menetelmien tekninen ja laadullinen asiantuntija, joka seuraa monipuolisesti alan kehitystä. Työssään hän voi mm:

• suunnitella uusia diagnostisia tutkimuksia ja menetelmiä sekä validoida ja verifioida niitä yhdessä asiantuntijalääkärin kanssa
• määrittää erilaisia diagnostisten näytteiden biomerkkiaineita
• selvittää erilaisia laboratorioteknisiä ongelmatilanteita yhdessä muiden ammattihenkilöiden kanssa
• koekäyttää ja sisäänajaa laboratoriolaitteita
• järjestää laitteiden huoltoja ja tarvittaessa korjauksia
• osallistua sisäisen ja ulkoisen laadunvalvonnan järjestämiseen ja toimia yksikön laatuvastaavana
• koordinoida ja suorittaa työpisteiden ja toimintojen auditointeja
• laatia ja ylläpitää työ- ja toimintaohjeita
• suunnitella laite- ja materiaalihankintoja ja tarjouspyyntöjä
• olla yhteyshenkilö laboratorioprosessien ja diagnostisen työn välillä
• konsultoida, neuvoa ja ohjeistaa sairaalan ja ulkopuolisten terveydenhuollon yksiköiden ammattihenkilöitä sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoita omaan alaansa liittyvissä kysymyksissä
• toimia asiantuntijana kemikaaliturvallisuuteen liittyvissä asioissa
• toimia asiantuntijana laboratorion jätteiden käsittelyssä ja hävittämisessä
• kouluttaa ja perehdyttää laboratoriohenkilökuntaa tutkimusmenetelmien ja -laitteiden käytössä
• osallistua opetus-, tutkimus- ja kehitystyöhön
   

Koulutukseen hakeutuminen

Sairaalasolubiologin pätevyyteen johtava koulutus on Jyväskylän yliopistossa osa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan bio- ja ympäristötieteiden tohtoriohjelman jatkokoulutusta. Koulutuksen voi suorittaa:

A: osana bio- ja ympäristötieteiden tohtoriohjelman jatkotutkintoa Jyväskylän yliopistossa

B: samaan aikaan jonkun muun yliopiston jatkotutkinnon kanssa

C: aikaisemmin suoritetun jatkotutkinnon jälkeen

Kaikissa näissä vaihtoehdoissa koulutukseen hyväksymisen edellytyksenä on soveltuva FM tutkinto solu- ja molekyylibiologian tai biokemian alalta tai vastaavat muualla hankitut taidot. Lisäksi koulutukseen hyväksymiseksi hakijalla on oltava sovittuna kliinisen harjoittelun koulutuspaikka patologian alan laboratoriossa yliopistollisessa sairaalassa, keskussairaalassa tai niihin liittyvissä liikelaitoksissa, tai muussa soveltuvassa laboratoriossa.

A: Sairaalasolubiologin pätevyyteen johtavaan koulutukseen osana Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen tohtoriohjelman jatkotutkintoa haetaan tohtoriohjelman vuosittaisina hakuaikoina (kaksi kertaa vuodessa). Katso hakuohjeet tohtorikoulutukseen.

B ja C: Mikäli suoritat jatko-opintoja jossain muussa suomalaisessa yliopistossa kuin Jyväskylän yliopistossa tai mikäli olet jo suorittanut alaan liittyvän FT tai FL tutkinnon, voit hakea erillistä opinto-oikeutta Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseltä tiedekunnalta sairaalasolubiologin pätevyyteen vaadittavan 50 op opintokokonaisuuden suorittamiseksi (CMBJATSSB, Sairaalasolubiologin opintokokonaisuus). Erillisen opinto-oikeuden hakemiseen ei ole asetettu hakuaikoja, vaan hakemuksen voi jättää milloin vain. Katso ohjeet erillisen opinto-oikeuden hakemiseen.

A-vaihtoehdossa hakemukseen on muiden vaadittujen hakuasiakirjojen lisäksi liitettävä:

• Suunnitelma kliinisestä harjoittelusta, johon sisältyy kliinisen harjoittelun ohjaajien nimet ja aikataulu harjoittelun järjestämisestä.
• Kliinisen harjoittelun ohjausryhmän jäsenten nimet. Suositus on, että kliinisen harjoittelun ohjaajia ovat harjoittelupaikan sairaalasolubiologi ja patologian ylilääkäri. Ohjausryhmään nimetään ohjaajien lisäksi ainakin yksi ulkopuolinen sairaalasolubiologi ja yksi tutkimusalan asiantuntija. Kliinisen harjoittelun ohjausryhmän jäsenet voivat kuulua myös tohtoriohjelman ohjausryhmään/seurantaryhmään.
• Kliinisen harjoittelun ohjaajien ja ohjausryhmän jäsenten suostumukset allekirjoituksilla.

B- vaihtoehdossa hakuasiakirjoihin on liitettävä

• erillisen opinto-oikeuden hakulomake
• todistus jatko-opinto-oikeudesta
• tutkimussuunnitelma (josta selvää, miten jatkotutkinnon aihe liittyy patologian alaan)
• suunnitelma kliinisestä harjoittelusta, johon sisältyy kliinisen harjoittelun ohjaajien nimet ja aikataulu harjoittelun järjestämisestä.
• kliinisen harjoittelun ohjausryhmän jäsenten nimet. Suositus on, että kliinisen harjoittelun ohjaajia ovat harjoittelupaikan sairaalasolubiologi ja patologian ylilääkäri. ohjausryhmään nimetään ohjaajien lisäksi ainakin yksi ulkopuolinen sairaalasolubiologi ja yksi tutkimusalan asiantuntija. Kliinisen harjoittelun ohjausryhmän jäsenet voivat kuulua myös tohtoriohjelman ohjausryhmään
• kliinisen harjoittelun ohjaajien ja ohjausryhmän jäsenten suostumukset allekirjoituksilla
• suunnitelma ja aikataulu sairaalasolubiologin pätevyyteen vaadittavien opintojen suorittamiseksi

C-vaihtoehdossa hakuasiakirjoihin on liitettävä

• erillisen opinto-oikeuden hakulomake
• todistus FT tai FL tutkinnosta
• selvitys miten väitöskirja/lisensiaatin tutkielma liittyy patologian alaan tai vaihtoehtoisesti, tutkimussuunnitelma vähintään lisensiaatin tutkielman tasoisesta tutkimustoiminnasta patologian alalla
• erillinen hakemus kliinisen harjoittelun ajan lyhentämisestä, mikäli väitöskirja/lisensiaatin tutkielma liittyy patologian alaan
• suunnitelma kliinisestä harjoittelusta, johon sisältyy kliinisen harjoittelun ohjaajien nimet ja aikataulu harjoittelun järjestämisestä.
• kliinisen harjoittelun ohjausryhmän jäsenten nimet. Suositus on, että kliinisen harjoittelun ohjaajia ovat harjoittelupaikan sairaalasolubiologi ja patologian ylilääkäri. ohjausryhmään nimetään ohjaajien lisäksi ainakin yksi ulkopuolinen sairaalasolubiologi ja yksi tutkimusalan asiantuntija. Kliinisen harjoittelun ohjausryhmän jäsenet voivat kuulua myös tohtoriohjelman ohjausryhmään.
• kliinisen harjoittelun ohjaajien ja ohjausryhmän jäsenten suostumukset allekirjoituksilla
• suunnitelma ja aikataulu sairaalasolubiologin pätevyyteen vaadittavien opintojen suorittamiseksi

Opinto-oikeuden myöntää kaikissa tapauksissa Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tiedekunta pyytää hakemuksiin lausunnon sairaalasolubiologikoulutuksen pätevyyslautakunnalta.

Sairaalasolubiologikoulutuksen pätevyyslautakunta on Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan nimittämä asiantuntija-elin, jonka tehtävänä on koordinoida sairaalasolubiologin pätevyyteen johtavaa koulutusta. Lautakunta arvioi onko hakijalla sopivat pohjatiedot koulutukseen hakeutumiseen, arvioi kliinisen koulutuksen koulutussuunnitelman, hyväksyy kliinisen koulutuksen koulutuspäiväkirjan, valmistelee pätevyyskuulustelun yleiset kysymykset ja antaa lausunnon tiedekunnalle, onko koulutettava suorittanut kaikki pätevyyteen vaadittavat opinnon. Lautakunnan puheenjohtajana toimiin Jyväskylän yliopiston bio- ja ympräristötieteen laitoksen professori. Lautakunnassa on vähintään yksi lääkärijäsen ja sairaalasolubiologeja.
 

Opintojen kulku

Sairaalasolubiologin pätevyyteen vaadittaviin opintosuorituksiin kuuluvat:

1. Väitöskirja tai lisensiaatin tutkielma sairaalasolubiologin tehtäviin liittyvältä alalta ja siihen liittyvät yliopiston vaatimat jatko-opinnot
2. Teoreettisia opintoja patologian alalta
3. Sairaalasolubiologin pätevyyskuulustelu
4. 2-4 vuoden kliininen harjoittelu
    

Väitöskirja ja vaaditut opinnot

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden tohtoriohjelman pakollisiin opintoihin kuuluvat seuraavat suoritukset. Jos teet tohtoriopinnot johonkin muuhun yliopistoon, tarkista tutkinnon opintovaatimukset omasta yliopistostasi.

Väitöskirja

Jyväskylän yliopiston väitöskirjavaatimukset

Lisensiaatintutkimus

Sairaalasolubiologin pätevöitymisopintoihin voidaan hyväksyä väitöskirjan sijaan alaan liittyvä lisensiaatin tutkielma. Keskustele lisensiaatin tutkielman vaatimuksista oman ohjaajasi kanssa.

Opintovaatimukset

Jyväskylän yliopiston opintovaatimukset väitöskirjan lisäksi
 

Pakolliset sairaalasolubiologin teoreettiset opinnot

Sairaalasolubiologin pätevöitymiseen vaaditaan seuraavat teoreettiset opinnot patologian alalta. 

• CMBJ1001 Histologian kuulustelu (3 op).Tämä on histologian kertauskuulustelu, joka suositellaan suoritettavaksi opintojen alkuvaiheessa. Materiaali perustuu patologian laboratoriossa käsiteltävään näytemateriaaliin ja kuulustelu suoritetaan virtuaalimikroskopia-sovelluksen avulla. Suositeltava oppikirja/käsikirja: An Atlas of Histology. ShuXing Zhang. Springer 1999, ISBN: 9780387949543 or similar.
• CMBJ1002 Molekyylipatologian kuulustelu (3 op). Tentti tai oppimispäiväkirja soveltuvasta uusimmasta materiaalista esimerkiksi: Diagnostic Molecular Pathology:A Guide to Applied Molecular Testing Edited by: Coleman and Tsongalis Academic Press, 2023.ISBN: 9780128228241
• CMBJ1003 Yleispatologia (6 op).Tentti tai oppimispäiväkirja yleispatologian alalta. Materiaali: Robbins & Cotran Pathologic Basis of Disease, 10th Edition, Kumar, Abbas ja Aster, Elsevier 2020. ISBN 978-0-323-53113-9 , vol 1
• CMBJ1004 Elinpatologia (6 op). Tentti tai oppimispäiväkirja valikoiduista elimistä oppikirjan 2 nidoksesta.(noin 600 sivua) Robbins & Cotran Pathologic Basis of Disease, 10th Edition, Kumar, Abbas ja Aster, Elsevier 2020. ISBN 978-0-323-53113-9
   

Sairaalasolubiologin pätevyyskuulustelu

Pätevöityvä sairaalasolubiologi osoittaa ammatillisen osaamisensa kliinisen koulutuksen loppuvaiheessa (suositellaan viimeisenä kliinisen harjoittelun vuonna) pätevyyskuulustelulla.

• CMBJ1005 Sairaalasolubiologin pätevyyskuulustelu (12 op). Tentti perustuu kliiniseen harjoitteluun ja kirjallisuuteen. Tenttiin voi osallistua koulutuksen loppuvaiheessa. Tentti täytyy suorittaa arvosanalla 3/5, mikä vastaa 75 % annettavista pisteistä. Tentti suositellaan suoritettavaksi kahdessa osassa, joista toinen osa perustuu kirjallisuuteen ja toinen osa testaa kliinisen harjoittelun aikana opittuja asioita. Kummankin osatentin kesto on neljä tuntia ja ne voidaan suorittaa omalla työpaikalla valvonnan alaisena tai jonkun suomalaisen yliopiston eTENTTItiloissa (keston tällöon 3h 50 min). Tentaattorina toimii professori Jari Ylänne. Vastausten arviointiin osallistuvat sairaalasolubiologikoulutuksen pätevyyslautakunnan jäsenet. Kirjallisuudesta sovitaan tentaattorin kanssa. Kirjallisuuteen suositellaan sisällytettävän soveltuvin osin seuraavat kirjat:
  • Bancroft's Theory and Practice of Histological Techniques. Eighth Edition. S. Kim Suvarna, Christopher Layton, and John D. Bancroft. Elsevier 2019
  • Diagnostic Immunohistochemistry. Theranostic and genomic applications. Dabbs. Elsevier 2022
  • Syöpätaudit. Joensuu, Roberts, Teppo, and Tenhunen. Duodecim 2010, tai uudempi painos
     

Pakollinen kliininen harjoittelu ja koulutuspäiväkirja

• CMBJ1006 Patologian alan kliininen harjoittelu (20 op)

Tärkeä osa sairaalasolubiologin opintoja on kliininen harjoittelu. Pääsääntöisesti harjoittelu tehdään neljän vuoden aikana samalla kun tehdään väitöskirjaan tai lisensiaatin tutkielmaan liittyvää tutkimustyötä. Jos pätevöityvä on tehnyt aikaisemmin väitöskirjan patologiaan liittyvältä alalta, harjoittelu voidaan tehdä kahdessa vuodessa pätevyyslautakunnan luvalla.

Kliininen harjoittelu tehdään pätevyyslautakunnan hyväksymän kliinisen harjoittelun suunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa kliinisen harjoittelun ohjausryhmä tarkentaa suunnitelmaan. Kliinisestä harjoittelusta laaditaan koulutuspäiväkirja, johon kirjataan pätevöitymisen aikana suoritetut osa-alueet alla mainittujen otsikkojen mukaisesti. Malli koulutuspäiväkirjasta löytyy täältä.  Päiväkirjasta on ilmettävä suoritetut tehtävät, suorituspaikka, kouluttaja ja perehtymisen kesto kaikkien pätevöitymisosa-alueiden osalta.

1. Työturvallisuus

• kemikaalit
• suojautuminen näytteenkäsittelyssä (tuorenäytteet)
• viilto- ja pistohaavat
• paloturvallisuus
• työturvallisuusriskien hallinta
• työturvallisuusilmoitukset

2. Tutkimusvalikoima ja tutkimusohjeet

3. Histologia

a. Laatuun vaikuttavat tekijät ja riskienhallinta laboratorioprosesseissa

b. Näytteiden vastaanotto

• Näytteen kelpoisuusvaatimukset

c. Pikanäytelaboratorio

• Laitteet; käyttö, ongelmatilanteiden ratkaisu, huoltojen järjestäminen
• Jäädytysmenetelmät
• Pikaleikevärjäykset
• Päivittäinen laadunvalvonta

d. Dissektio

• Ohjeet
• Kudosvärit
• Laatuun vaikuttavat tekijät
• Eri näytetyypit
• Näytteiden makrokuvaus

e. Kudosprosessointi

• Prosessi ja eri näytetyypit
• Laitteet; käyttö, ongelmatilanteiden ratkaisu, huoltojen järjestäminen

f. Valu

• Laitteet; käyttö, ongelmatilanteiden ratkaisu, huoltojen järjestäminen
• Valuorientaatio eri näytteillä

g. Mikrotomia

• Laitteet; käyttö, ongelmatilanteiden ratkaisu, huoltojen järjestäminen
• Näytteiden leikkaaminen
• Leikkeiden käsittely eri tutkimuksiin

h. Histologiset värjäykset

• Laitteet; käyttö, ongelmatilanteiden ratkaisu, huoltojen järjestäminen
• Liuosten valmistus
• Käsi-ja konevärjäykset: suoritus ja validointikäytännöt
• Päivittäinen laadunvalvonta

i. Digipatologia

• Työnkulku
• Laitteet
• Tallennusjärjestelmät
• Skannauksen laadunvalvonta
• Kuva-analyysit ja keinoäly

4. Sytologia

a. näytteenvalmistusmenetelmöt

• nestepapa
• perinteiset

b. Värjäykset

• Värjäysten tutkiminen
• Päivittäinen laadunvalvonta
• Validointi ja verifiointi

5. Diagnostiikka

• Eri elinten histopatologiaa patologin kanssa tarkasteltuna
• Neuropatologia (Ei pakollinen tai mahdollisesti toisessa patologian laboratoriossa suoritettava osa-alue)
• Konsultaatiotoiminta
• Meeting-toiminta

6. Immunohistokemia

• Laboratorioprosessi
• Laitteet; käyttö, ongelmatilanteiden ratkaisu, huoltojen järjestäminen
• Immunohistokemian menetelmät
• Immunofluoresenssimenetelmät
• In situ hybridisaatio-menetelmät
• Värjäysten tutkiminen
• Päivittäinen laadunvalvonta
• Validointi ja verifiointi

7. Molekyylipatologia

• DNA/ RNA eristys
• PCR
• NGS
• nestebiopsia

8. Obduktio

• ruumiinavaukseen tutustuminen
• vainajan vastaanotto, säilytys ja luovutus

9. Laatujärjestelmän ylläpito

a. Toimintakäsikirja

b. Kokouskäytännöt ja tiedottaminen

c. Dokumenttien laatiminen, päivitys ja säilytys

d. Poikkeamien tunnistaminen, raportointi ja käsittely

e. Jatkuva kehittäminen

f. Sisäinen laadunvalvonta

• päivittäinen laadunvalvonta
• valmiste-erien testaus
• uusintatarkastukset
• trendiseuranta

g. Ulkoinen laadunvalvonta

• laboratorioiden väliset vertailut
• laadunvalvontaorganisaatioiden järjestämät kierrokset

h. Sisäiset auditoinnit

i. Ulkoiset auditoinnit

j. Prosessikuvaukset

k. Standardit SFS EN ISO 9001 ja 15189 uusimmat painokset

10. Eettiset ohjeet ja potilasturvallisuus

• Sairaalan eettiset ohjeet
• Potilasturvallisuusilmoitukset
• Tietoturvaohjeet ja-koulutukset

11. Sairaalan tietojärjestelmät

a. Käytössä olevat potilastietojärjestelmät

• Pyyntöjen ja vastausten kulku

b. Käytössä olevat dokumenttienhallinnan, laadunhallinnan, laitehallinnan ja riskienhallinnan järjestelmätb.

• Kirjaaminen
• Laboratorion työnkulun seuraaminen
• Hakutoiminnot/ Tilastot
• Järjestelmän rajapinnat laitteisiin ja muihin järjestelmiin
• Laboratoriotietojärjestelmän kehittäminen

12 .Sairaalan hankintamenettelyt

• kilpailutus
• suorahankinta
• palveluhankinta
• Hankintaesitysten valmistelu
• Markkinatutkimus
• Koekäyttöprosessi
• Tarjouspyynnön valmistelu
• Tarjousten hyväksyminen
• Hankintapäätöksen valmistelu
• Hankintaan liittyvät sopimukset
• Pienhankinnat, kansalliset hankinnat, EU hankinnat
• Hankintamenettelyt
• Hankintaprosessi

13. Lait ja asetukset

• Sosiaali- ja terveydenhuolto- lainsäädäntö ja Sosiaalipalveluiden ja –etuuksien lainsäädäntö (viimeisimmät painokset)
• Laki (2.2.2001/101, 8.2.2019/202) ja asetus (16.5.2019/662) ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä
• Biopankkilaki (688/2012)
• Lääkinnällisiä laitteita koskeva asetus MDR (EU 2017/745)

In vitro diagnostiikka (IVD) -asetus In Vitro Diagnostic Regulation (IVDR) (EU) 2017/746

14. Laboratoriovierailut, tieteelliset kokoukset

15. Laboratoriohenkilökunnan kouluttaminen/ koulutusten järjestäminen
 

Osaamisen arviointi

Lisensiaatti-/tohtorikoulutus

Aiemmin tehty tohtori- tai lisensiaattikoulutus voidaan sisällyttää pätevöitymisopintoihin pätevyyslautakunnan harkinnan mukaisesti. Tohtorikoulutuksen ohjausryhmä/seurantaryhmä määräytyy yliopiston ja opinnäytetyön aiheen mukaan ja on erillinen kliinisen koulutuksen ohjausryhmästä, mutta voi sisältää osin samoja henkilöitä. Tohtorikoulutuksen ohjausryhmän/seurantaryhmän kokoontumiset ja tutkinto tehdään yliopiston ohjeistuksen mukaisesti.
 

Kliininen koulutus

Kliinisen koulutuksen ohjausryhmän kokoontumiset

Kliinisen koulutuksen ohjausryhmä hyväksytetään pätevyyslautakunnalla koulutukseen hakeuduttaessa. Muutoksista on ilmoitettava pätevyyslautakunnalle. Kliinisen koulutuksen ohjausryhmä muodostuu koulutuksesta vastuussa olevista sairaalasolubiologista, patologian erikoislääkäristä ja tukiryhmän jäsenenä toimivasta sairaalasolubiologista.

Kliinisen koulutuksen ohjausryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran koulutuksen alkaessa ja sen jälkeen vähintään kerran vuodessa. Kokoukset ovat osa opintokokonaisuutta. Kokouksista lähetetään muistio prof. Jari Ylänteelle. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään opintosuunnitelma. Suunnitelmassa pitää olla otsikoiden lisäksi aikataulu, kouluttaja, mahdollinen koulutuspaikka, jos tehdään muualla kuin omassa työpaikassa. Seuraavissa kokouksissa käydään läpi opintosuunnitelman toteutumista. Tarvittaessa voidaan käsitellä myös tuen tarvetta eri opintokokonaisuuksissa ja suunnitella mahdollisia opintomatkoja eri laboratorioihin. Ennen pätevyyden hakemista Kliinisen koulutuksen ohjausryhmä hyväksyy koulutuspäiväkirjan ja vahvistaa sen allekirjoituksillaan.
 

Pätevöityminen

Pätevöitymisen aikana perehdytään osaamistavoitteet ja koulutuspäiväkirjan laatiminen-kappaleessa kuvattuihin sairaalasolubiologin osaamisalueisiin.

Pätevöityjän työtehtävät muuttuvat itsenäisemmiksi ja vastuut kasvavat osaamisen syventyessä työvaiheeseen / -tehtävään. Pätevöityminen tapahtuu joko osallistumalla rutiinitoimintaan tai suorittamalla sovittuja projekteja. Tavoitteena on luoda vahva ymmärrys laboratorion toiminnasta ja käytetyistä menetelmistä, joita perehtyjän on tarkoitus hallita asiantuntijatasolla pätevöitymisensä loputtua. Koulutuksesta vastaava sairaalasolubiologi voi joko itse vastata perehdytyksen toteutuksesta tai nimetä sopivat henkilöt tehtävään. Yleensä yhteistyö koulutuksesta vastaavan sairaalasolubiologin kanssa on päivittäistä. Poikkeuksena pätevöityjät, jotka ovat saaneet erikoistumispaikan laboratoriosta, jossa ei ole sairaalasolubiologia. Tällöin laboratoriossa työskentelevä, tukiryhmään nimetty patologi toimii lähimpänä ohjaajana. Pätevöityjällä on mahdollisuus olla yhteydessä koulutuksesta vastaavaan sairaalasolubiologiin sekä muihin tukiryhmän jäseniin aina, kun pätevöitymisessä nousee esiin kysymyksiä tai tarpeita lisäohjaukselle. Pätevöitymisen aikana on hyvä perehtyä myös muiden kuin pätevöitymislaboratorion käytäntöihin.

Vaadittava osaaminen

• tuntee työpisteen toiminnan ja siihen liittyvän teoriatiedon
• pystyy organisoimaan töitä työpisteessä ja kehittämään työpisteen toimintaa
• kykenee selvittämään ongelmia ja päättämään ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi tarvittavista toimenpiteistä
• kykenee työvaiheen ohjeiden luomiseen ja ylläpitoon

Kouluttaja ja pätevöityjä toteavat työpisteen eri osa-alueiden osaamisen kriteerien täyttymisen suunnitellun ajan tai projektin päättyessä. Osaamisen hyväksyy sekä koulutettava että kouluttaja joko paperiseen lomakkeeseen (voidaan kutsua esim. perehdytyslomakkeeksi) tai kirjaamiseen tarkoitettuun sähköiseen järjestelmään. Sähköisessä järjestelmässä ei tarvita allekirjoituksia, mutta hyväksyjä ja hyväksymispäivämäärä on kirjattava.

Koulutuksesta laaditaan koulutuspäiväkirja, johon kirjataan pätevöitymisen aikana suoritetut osa-alueet Osaamistavoitteet ja koulutuspäiväkirjan laatiminen-kappaleen mukaisesti.
 

Sairaalasolubiologin pätevyyskuulustelu

Pätevyyskuulustelu CMBJ1005 on kuvattu aiemmin sairaalasolubiologikoulutukseen vaadittavat teoreettiset opinnot -kappaleessa. Pätevyyslautakunta valmistelee tentin kliinisen osan kysymykset ja valitsee kysymysten tarkastajat. Suoritusmerkintään vaaditaan 75% pisteistä eli arvosana ⅗.
 

Pätevyyden hakeminen

Ennen pätevyyden hakemista kliinisen koulutuksen ohjausryhmä hyväksyy koulutuspäiväkirjan ja vahvistaa sen allekirjoituksillaan. Pätevyyslautakunta hyväksyy pätevöitymiskoulutuksen kokouksessaan. Yliopisto myöntää tutkintotodistuksen kaikkien opintosuoritusten kirjauduttua suoritetuiksi. Tämän jälkeen haetaan Valvirasta nimikesuojattu sairaalasolubiologin pätevyys ja ammattikortti. Valviraan toimitetaan virkatodistus tai jäljennös passista tai henkilökortista, yliopiston todistus erikoistumisopintojen suorittamisesta tai vaihtoehtoisesti pätevyyslautakunnan todistus sekä todistus tutkinnon perustana olevasta peruskoulutuksesta FK- tai FM-tutkinnosta ja FL- tai FT-tutkinnosta. Valvira pyytää, että kaikki liiteasiakirjat toimitetaan virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä hakemuksen käsittelyn nopeuttamiseksi. Valvira lupaa nettisivuillaan, että nimikesuojaushakemukset käsitellään 30 päivän kuluessa. Nimikesuojauksen rekisteröinti on maksullinen.
 

Hyödyllisiä linkkejä

Sairaalasolubiologi nimikesuojaus (tutkinto Suomesta) - Suomi.fi

Sairaalasolubiologit - Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto LoimuHakemus: terveydenhuollon ammattihenkilö (valvira.fi)

Malli koulutuspäiväkirjasta löytyy täältä