Jyväskylän yliopiston vuosikertomus 2025
Korkealaatuisella ja kansainvälisesti arvostetulla koulutuksella ja tutkimuksella luomme ihmiselle osaamista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia läpi koko elinkaaren, aina varhaiskasvatuksesta ikääntymiseen asti. Vaikutamme yhteiskunnan hyvinvointiin ihmisten osaamisen ja hyvinvoinnin kautta.
Korkeakoulukonsernin rakentaminen käyntiin
Vuoden 2025 alussa Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän kaupunki päättivät Jyväskylän ammattikorkeakoulun omistuspohjan laajentamista koskevan selvitystyön käynnistämisestä ja solmivat asiaa koskevan aiesopimuksen. 22.12.2025 allekirjoitettiin kauppakirja, jolla Jyväskylän kaupunki, Jämsän kaupunki ja Äänekosken Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä myivät Jyväskylän yliopistolle yhteensä 97 kappaletta Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n osaketta. Kaupan täytäntöönpano tapahtui tammikuussa 2026.
Yliopiston ja ammattikorkeakoulun konserniyhteistyön odotetaan vahvistavan Jyväskylän korkeakoulujen vetovoimaa, parantavan edellytyksiä yritysyhteistyössä toteutettavaan TKI-toimintaan sekä tuovan kustannustehokkaampia ratkaisuja esimerkiksi palveluiden ja infrastruktuurien kehittämiseen.
Vuosi 2025 oli tutkimuksen osalta jälleen menestyksekäs. Vertaisarvioitujen ja vertaisarvioimattomien julkaisujen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, ja yliopiston julkaisujen kokonaismäärä pysyi vakiintuneella noin 3500:n vuositasolla.
Yliopiston taso kilpaillussa tutkimusrahoituksessa säilyi myös hyvänä. Yliopisto onnistui kasvattamaan kilpaillun tutkimusrahoituksen hakijapohjaa sekä EU:n eri rahoitusinstrumenttien laajempaa hyödyntämistä, jotka osaltaan selittävät kilpaillun tutkimusrahoituksen tason hyvää tasoa. Lisäksi yliopisto menestyi hyvin myös kotimaisen päärahoittajan Suomen Akatemian rahoitushauissa sekä Business Finlandin uudessa tutkimukseen suunnatussa Näytönpaikka-haussa.
Tutkintojen kokonaismäärä kasvoi ja tutkintoja valmistui yhteensä 3497. Kasvua tapahtui kaikilla tutkintoasteilla.
Ylempien korkeakoulututkintojen osalta lähestyttiin tavoitetasoa ja tavoiteajassa valmistuminen parani hieman.
Alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä kasvoi, mutta tavoitetason saavuttaminen vaatii vielä lisätoimia. Tavoiteajassa valmistumisessa tapahtui hienoista laskua aiempiin vuosiin verrattuna.
Jatkuvan oppimisen osalta yliopiston avoimen korkeakoulutuksen kansallinen asema säilyi vahvana, vaikka opintopistemäärissä tapahtuikin pientä laskua edelliseen vuoteen verrattuna.
Yliopisto jatkoi aktiivista yhteistyötä eurooppalaisessa FORTHEM-yliopistoallianssissa valmistautuen seuraavan hankekauden hakuun allianssiyhteistyötä koordinoivan yliopiston roolissa.
Sidosryhmätoiminnassa painottuivat uudet kumppanuussopimukset, joita tehtiin mm. Metsä Groupin, Valmetin ja Elomaticin kanssa.
Tutkimustietoa tehtiin tunnetuksi suurelle yleisölle lapsista ikääntyneisiin erilaisissa Tiedettä kaikille -tapahtumissa, jotka saavuttivat yhteensä 44 600-henkisen yleisön. Yhteistyökumppanien Keskisuomalainen ja Yle Areena välityksellä tiedeohjelma sai valtakunnallista näkyvyyttä. Yliopisto järjesti paikalliset Tieteen päivät osana valtakunnallista ohjelmaa, Tutkijoiden yön sekä Jyväskylän Kesän keskusteluohjelman. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta vietti 60-vuotisjuhlavuotta tarjoten läpi vuoden monipuolista ohjelmaa eri kohderyhmille.
Yliopiston tavoitteena on olla hiilinegatiivinen ja luontopositiivinen organisaatio vuoteen 2030 mennessä. Yliopisto on sitoutunut vähentämään mitattavissa olevia ilmasto- ja luontohaittojaan vähintään 60 % vuoden 2019 tasosta ja hyvittämään jäljelle jääneet yliopiston kompensaatiovastuulla olevat haittansa vuoteen 2030 mennessä.
Kesällä 2025 valmistunut yliopiston vuoden 2024 toimintaa koskeva hiilijalanjälkilaskenta osoitti, että koko yliopiston hiilijalanjälki on pienentynyt noin 42 % vuoden 2019 tasosta. Suurimmat ilmastohaittakategoriat olivat sijoitukset, hankinnat sekä kiinteistöt ja energia.
Yliopistolla on hyvin vähän suoria päästöjä. Kokonaishiilijalanjälki laski edelleen vuonna 2024 ollen 20 687 tCO2ekv, kun se vuonna 2023 oli 21 786 tCO2ekv.
Yliopisto on sitoutunut edistämään yhdenvertaista ja tasa-arvoista toimintakulttuuria, korkeakoulutuksen saavutettavuutta sekä turvallista ja saavutettavaa tutkimus-, opetus-, opiskelu- ja työympäristöä. Vuonna 2025 yliopisto aloitti uuden yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja saavutettavuussuunnitelmansa toimeenpanon ja sosiaalisen kestävyyden ja vastuullisuuden kokonaisuutta koordinoiva asiantuntija aloitti työnsä.
Yliopiston liikevaihto tilikaudella oli 255 miljoonaa euroa, jossa oli nousua edelliseen vuoteen 4 prosenttia. Toiminnan kustannukset kasvoivat samoin 4 prosenttia. Liiketulos oli toiminnan kulujen jälkeen tappiollinen 2,8 M€.
Yliopiston saama valtionrahoitus nousi 8 miljoonaa euroa ja myös täydentävä rahoitus jatkoi nousuaan kasvaen 2 M€ edellisestä vuodesta. Täydentävän rahoituksen osuus liikevaihdosta on pysynyt viime vuodet melko samana. Kilpailtu tutkimusrahoitus kasvoi 47,8 miljoonaan euroon. Edellisestä tilikaudesta nousua oli 2,5 M€.
Suurimpia hankerahoittajia ovat edelleen Suomen Akatemia, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Euroopan komissio yhdessä muun EU-rahoituksen kanssa. Kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus oli yli puolet, 55 %, täydentävän rahoituksen kokonaisuudesta
Kokonaistulos nousi sijoitustoimintaan sisältyvän merkittävän realisoinnin tuloksena voitolliseksi 19,3 M€. Merkittävin vaikutus sijoitustoiminnan tulokseen tuli vakuutusmuotoisen sijoitussalkun myynnistä. Vakuutuskuoren kertaluonteinen realisointi oli sijoitustoiminnan tuloksesta 12,2 M€, jolloin muun sijoitustoiminnan osuus tuloksesta on 9,4M€, mikä on hyvin lähellä edellisen tilikauden tulosta (8,4 M€).
Kokonaistulos sijoitusvarallisuuden kanssa oli selvästi ylijäämäinen eli yliopiston tase vahvistui.
Yliopiston henkilöstökustannukset kasvoivat 6,9 M€ eli 4 % edelliseen vuoteen nähden. Henkilöstömäärän nousu näkyy palkkasummassa, samoin syksyllä 2024 aloitettu tohtorikoulutuksen pilottiohjelma näkyy nyt täysimääräisesti.
Yliopiston kaikista kustannuksista henkilöstökulut olivat edelleen 68,4 %. Tilaohjelma laski vuokrakuluja 1,2 M€, mutta suurimmissa muiden kulujen luokissa noustiin jälleen talouden sopeuttamisohjelmaa edeltävälle tai korkeammalle tasolle.
Yliopiston kuukausipalkkaisen henkilöstön henkilötyövuosien määrä kasvoi 3,3 %. Kuukausipalkkaisen henkilökunnan määrä oli yhteensä 2753 henkilötyövuotta. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrä oli yhteensä 1743 henkilötyövuotta (+5,2 %) ja muun henkilöstön määrä oli 916 henkilötyövuotta (−0,2 %). Normaalikoulun opetushenkilöstön määrä oli 94 henkilötyövuotta (+3,6 %). Kaikkien yliopiston henkilöstöryhmien yhteenlaskettu määrä vuonna 2025 oli 2852 henkilötyövuotta.
Kansainvälisen henkilökunnan osuus kuukausipalkkaisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuosista oli 21,3 %, kun vuonna 2024 vastaava osuus oli 20,0 %. Kansainvälisen henkilökunnan osuus koko henkilökunnan henkilötyövuosista oli 15,1 %. Yliopistossa työskenteli kuukausipalkkaisia työntekijöitä 77 maasta, Suomen lisäksi eniten Intiasta, Kiinasta ja Iranista.
