3. Kirjallisuuskatsauksen tutkimusaihe ja -kysymykset

Aloita etsimällä aiheestasi aiemmin tehtyjä kirjallisuuskatsauksia. 

• Tämä auttaa sinua hahmottamaan, onko aiheestasi ylipäätään tehty kirjallisuuskatsauksia vai onko tutkimuksessa tässä kohtaa aukko. 
• Katsauksiin tutustuminen auttaa sinua perustelemaan oman katsauksesi tarpeen ja kontribuution joko tiedontuotannon tai päätöksenteon tukemisen näkökulmasta. 
• Tutustuminen auttaa myös oman tutkimuksesi tavoitteiden ja menetelmien tarkentamisessa, tutkimusaiheen rajaamisessa ja tutkimuskysymysten muotoilussa. 
• Jos kirjallisuuskatsauksia aiheestasi löytyy, pohdi ovatko ne ajantasaisia. Tarkastele millaisia ne ovat laajuudeltaan, menetelmiltään, tavoitteiltaan ja millaista tutkimusaineistoa ne ovat hyödyntäneet.
• Saat samalla myös hyvän alustavan kuvan siitä, millaista tutkimusaineistoa aiheestasi on tarjolla sekä vinkkejä omaan hakustrategiaasi.

(Booth et al. 2021; Cooper et al. 2018, 6; Siddaway et al. 2019; Snyder 2019)

Julkaistuja kirjallisuuskatsauksia voit etsiä esimerkiksi tieteellisistä tietokannoista ja julkaisukohtaisista arkistoista.

Entä jos aiheesta on jo tehty ajantasainen kirjallisuuskatsaus?

• Muotoile tutkimuskysymyksesi eri tavalla.
• Valitse tutkimuksesi konteksti tai fokus eri tavalla.
• Tutki eri väestöryhmää.
• Valitse erilainen näkökulma aiheeseen.

(Booth et al. 2021)

Kun olet tutustunut aiempaan katsauskirjallisuuteen, tarkenna tutkimustavoitteesi ja rajaa tutkimusaiheesi. Tämä auttaa sinua päätutkimuskysymyksen muotoilemisessa. 

Päätutkimuskysymystä muotoillessasi, pohdi mitä valitsemasi kirjallisuuskatsaustyypin menetelmäohjeissa sanotaan tutkimuskysymyksistä. Tuleeko tutkimuskysymyksen olla:

• Tarkkaan rajattu ja kapea vai laaja?
• Ennalta lopulliseen muotoon määritelty vai voiko tutkimuskysymys elää ja muovautua aineistonhakuprosessin yhteydessä?
• Vapaasti määritelty vai tietyllä kaavalla jäsennelty?

(Booth 2016, 11)

Muista, että hyvä tutkimuskysymys on myös itseä kiinnostava ja merkityksellinen (Vilkka 2023), sekä toteutettavissa käytettävissä olevan ajan ja henkilöresurssien puitteissa (Booth et al. 2021; Siddaway et al. 2019)

Tiivistettynä, hyvä tutkimuskysymys täyttää niin kutsutun FINER-kriteeristön:

• Feasible – toteutettavissa oleva
• Interesting – mielenkiintoinen
• Novel – uusi
• Ethical – eettinen
• Relevant – relevantti

(Sambunjak et al. 2017)

Kirjallisuuskatsaukset ovat tutkimuskysymysvetoisia ja päätutkimuskysymyksesi ohjaa pitkälti katsausprosessin seuraavia työvaiheita. 

Päätutkimuskysymys määrittää:

• Mitä haluat saada selville ja miten,
• Millaista tutkimusaineistoa tarvitset,
• Mistä ja miten etsit tutkimusaineistoa,
• Mitkä ovat aineiston sisäänottokriteerit,
• Millaista tietoa poimit aineistosta synteesiä varten
• Kuinka analysoit aineistoasi
• Mitä lopputuloksia korostat katsausjulkaisussasi

(Booth et al. 2021; Brignardello-Petersen et al. 2025, 539)

Narratiivinen kirjallisuuskatsaus

Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen päätutkimuskysymys on tavallisesti laaja ja eksploratiivinen. Kysymys keskittyy esimerkiksi merkityksiin, asioiden välisiin suhteisiin, motiiveihin tai asenteisiin, ja se voi olla teoreettisesti ohjautunut.

Tutkimuskysymyksen jäsentelyyn ei käytetä erityistä kaavaa, vaan kysymys muodostetaan aiheen keskeisten käsitteiden ympärille, esimerkiksi:

• Mitä tutkitaan: ilmiö, käsite, tieteellinen ongelma tai debatti, teoria.
• Missä kontekstissa tutkitaan: aikakausi, tieteenala, maantieteellinen sijainti, tutkimustraditio.
• (Mikä ohjaa kysymyksenasettelua: teoria, luokittelu, käsite.)

Integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Integratiivisen kirjallisuuskatsauksen päätutkimuskysymys on fokusoitunut, jotta se mahdollistaa systemaattisen aineistonhaun, mutta ei kuitenkaan liian tarkka, jotta aineisto on tarpeeksi monipuolista ja näkökulmiltaan rikasta. Kysymystä ohjaa esimerkiksi havaittu puute olemassa olevassa tutkimuskirjallisuudessa, kuten tiettyä ilmiötä koskevan käsitteistön puutteellisuus, tai tarve kehittää uusia käytänteitä. (Lubbe et al. 2020, 311–12)

Integratiivisen kirjallisuuskatsauksen päätutkimuskysymys voidaan muodostaa kaavan avulla, esimerkiksi:

• SPIDER
  • Sample – Ketä tutkitaan?
  • Phenomenon of Interest – Mitä ilmiötä, käsitettä tai teoriaa tutkitaan?
  • Design – Millä menetelmillä tutkitaan, miten aineisto on kerätty (esim. haastattelut, kyselytutkimus)?
  • Evaluation – Mitä arvioidaan (esim. asenteet, kokemukset)?
  • Research type – Millaisia tutkimuksia etsitään (esim. laadullinen tai määrällinen)?
• PICOTS
  • Population/Patient/Problem – Ketä tai mitä katsauksessasi tutkitaan?
  • Intervention – Mitä interventiota haluat testata, arvioida tai tarkastella?
  • Comparison – Mihin vertaat valitsemaasi interventiota?
  • Outcome – Mitkä ovat interventioiden vaikutukset tai lopputulokset?
  • Timeframe – Millä aikavälillä tutkit interventiota? 
  • Setting – Mihin kontekstiin, ympäristöön tai fyysiseen paikkaan tutkimus sijoittuu? 

SPIDER ja PICOTS ovat akronyymeja, joiden jokainen kirjain edustaa yhtä tutkimuskysymyksen keskeistä elementtiä.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että kaavojen rooli integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa on avustaa fokusoituneen tutkimuskysymyksen muodostamisessa, ei sanella kysymystä. Kysymyksen ei siis tarvitse sisältää kaikkia kaavan elementtejä, vaan ainoastaan ne, jotka ovat tutkimusaiheen ja -tavoitteiden kannalta relevantteja.

Systemaattinen katsaus (Systematic Review), meta-analyysi

Systemaattisen katsauksen päätutkimuskysymys on ennalta määritetty, tarkkaan rajattu, selkeä ja tavallisesti kaavan avulla jäsennetty. (Levay & Craven 2019)

Systemaattisten katsausten tutkimuskysymykset voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin kategorioihin:

• Interventiot
  • Katsauksessa verrataan kahden tai useamman intervention lopputuloksia, kuten tehokkuutta ja turvallisuutta; tai tietyn intervention lopputuloksia suhteessa siihen, että ei tehdä lainkaan interventiota. 
    • Interventiolla tarkoitetaan esimerkiksi hoitomuotoa, menetelmää, tai politiikkalinjausta.
  • Esimerkki: Millaisia vaikutuksia päihteiden käyttöön ja työllistymiseen on Asunto ensin -mallilla verrattuna yömaja-/asuntolapohjaisiin lähestymistapoihin Suomessa pitkäaikaisasunnottomuutta kokevien henkilöiden keskuudessa?
• Diagnostiikka
  • Katsauksessa arvioidaan diagnostiikkatestin, -laitteen, tai -skaalan tarkkuutta tietyn sairauden havaitsemisessa.
    • Esimerkki: Kuinka tarkasti optinen koherenssitomografia (OCT) pystyy diagnosoimaan ja havaitsemaan glaukooman aikuisväestöllä? 
• Sairauden ennuste (prognoosi)
  • Katsauksessa ennustetaan esimerkiksi tietyn sairauden todennäköistä kulkua tai pyritään tunnistamaan tekijöitä, joiden perusteella tietyn taudin kulkua tai ennustetta voidaan arvioida.
    • Esimerkki: Mitkä ovat tärkeimmät tekijät, jotka ennustavat täyttä toipumista polven tekonivelleikkauksen jälkeen?
• Metodologia
  • Katsauksessa arvioidaan tutkimusasetelmia, -menetelmiä, prosesseja ja raportointitapoja.
    • Esimerkki: Mitkä ovat satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa käytetyt yleisimmät analyysimenetelmät, kun tutkitaan käyttäytymisterapian tehoa masennuksen hoidossa aikuisilla?
• Laadullinen
  • Katsaus pyrkii selvittämään esimerkiksi sitä, miten ihmiset kokevat tai hahmottavat tietyn intervention, tai miten tietty interventio toteutetaan. Tutkimusaineistoa kootaan tutkimuskirjallisuuden lisäksi myös esimerkiksi yksilö- tai kohderyhmähaastattelujen avulla.
    • Esimerkki: Miten oppilaat ja opettajat kokevat mukautuvan digitaalisen luetunymmärtämisen työkalun käytön ala-asteen historianopetuksessa?

(Brignardello-Petersen et al. 2025, 536–37; Sambunjak et al. 2017)

Tavallisesti käytetty kaava systemaattisen katsauksen tutkimuskysymyksen jäsentämiseen on 

PICO:

• Population/Patient/Problem – Ketä tai mitä katsauksessasi tutkitaan?
• Intervention – Mitä interventiota haluat testata, arvioida tai tarkastella?
• Comparisons – Mihin vertaat valitsemaasi interventiota?
• Outcomes – Mitkä ovat interventioiden vaikutukset tai lopputulokset?

PICO on akronyymi, jonka jokainen kirjain edustaa yhtä tutkimuskysymyksen keskeistä elementtiä. Yhdessä elementit kertovat selkeästi ja täsmällisesti mitä aiot systemaattisessa katsauksessasi tutkia. (Sambunjak et al. 2017)

PICO soveltuu interventioihin keskittyviin katsauksiin. Myös muille systemaattisten katsausten kysymyskategorioille on kehitetty omat kaavansa, kuten SPICE ja ECLIPSE. 

Scoping-katsaus (Scoping Review)

Systemaattiseen katsaukseen verrattuna scoping-katsauksen päätutkimuskysymys on laaja, eikä niin tarkkaan rajattu. (Munn et al. 2018; Peters et al. 2021; Tricco at el. 2018) Scoping-katsauksen kysymyksen laajuutta voi kuitenkin säädellä esimerkiksi tarkentamalla tutkittavaa käsitettä tai rajaamalla tutkimuksen kohteena olevaa väestöryhmää tai kontekstia. (Levac et al. 2010)

Esimerkiksi:

• Laaja tutkimuskysymys: Mitä olemassa oleva tutkimustieto kertoo digitaalisten palveluiden tuottamisesta ja hyödyntämisestä sosiaalityössä?
• Tarkennettu tutkimuskysymys: Mitä olemassa oleva tutkimustieto kertoo mobiilipalveluiden tuottamisesta ja hyödyntämisestä aikuissosiaalityössä Pohjoismaissa?

Tutkimuskysymyksen tarkentaminen auttaa sisäänottokriteerien ja hakustrategian suunnittelussa sekä olennaisen tiedon poimimisessa tutkimusaineistosta, mutta samalla on muistettava, että kartoittavan tutkimuksen tavoitteena on tuottaa mahdollisimman kattava kuvaus tiettyä aihetta koskevasta olemassa olevasta tiedosta.

Scoping-katsauksen päätutkimuskysymys jäsennetään tavallisesti PCC-kaavaa hyödyntäen. (Aromataris et al. 2024)

PCC:

• Population / Participants – Mitä ihmisryhmää tutkimuksesi koskee?
• Concept – Mikä on tutkimuksen keskeinen käsite?
• Context – Mikä on tutkimuksen konteksti?

PCC on akronyymi, jonka jokainen kirjain edustaa yhtä tutkimuskysymyksen keskeistä elementtiä. 

Huomaa: kaavasta ja siten myös päätutkimuskysymyksestä voidaan jättää pois elementtejä, jotka eivät ole relevantteja tutkimusaiheen tai -tavoitteiden suhteen.

Teoria ei välttämättä ole keskeisessä roolissa kaikkein käytännönläheisimmissä systemaattisissa katsauksissa ja meta-analyyseissa, mutta monessa muussa katsaustyypissä sillä on paikkansa. 

Kirjallisuuskatsauksesi voi suhtautua teoriaan eri tavoin:

• Teorialähtöinen katsaus
  • Tutkimuskysymyksesi rakentuu tietyn teoreettisen tai käsitteellisen viitekehyksen pohjalta.
• Teoriaa testaava katsaus
  • Tutkimuskysymyksesi tarkastelee, miten olemassa oleva tutkimustieto tukee tai haastaa tiettyä teoriaa.
• Teoriaa kehittävä katsaus
  • Tavoitteenasi on kehittää uutta tai täydentää olemassa olevaa teoreettista tai käsitteellistä viitekehystä hyödyntämällä aiempaa tutkimustietoa.

(Booth et al. 2021; Gough et al. 2012; Siddaway et al. 2019)

Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymys määrittää tutkimusaineiston keskeisimmät sisäänottokriteerit, sillä valitun aineiston avulla täytyy voida vastata tutkimuskysymykseen. (Brignardello-Petersen et al. 2025, 539)