4. Aineistohaun suunnittelu

Kun kirjallisuuskatsaustyyppi ja -menetelmät on päätetty, aihe ja päätutkimuskysymys tarkentuneet, ja aineiston sisäänottokriteerit pohdittu, niin seuraavaksi suunnitellaan, kuinka aineistohaut saadaan vastaamaan näitä valintoja. 

• Sisällytä hakusuunnitelma katsauksen tutkimussuunnitelmaan tai katsausprotokollaan.

Laadi hakusuunnitelma huolella, sillä se määrittää tutkimusaineistosi laadun. 

• Esimerkiksi, jos valitset tutkimuskysymystäsi vastaavat kuvaavat hakusanat väärin, myös aineistosi vääristyy. 
• Tai jos aiheesi on monitieteinen ja siitä tehty tutkimusta julkaistaan kahden eri tieteenalan lehdissä, jää aineistosi puutteelliseksi, jos haet sitä vain yhden tieteenalan lehdistä.

Tutkimusaineistosi laatu määrittää kirjallisuuskatsauksesi tulosten ja päätelmien luotettavuuden.

• Vääristyneen ja puutteellisen aineiston pohjalta tehty synteesi ja analyysi on sekin väistämättä vääristynyttä ja puutteellista.

Hyvä hakusuunnitelma on selkeä, perusteltu, tarpeeksi kattava sekä toistettavissa oleva.

• Jotta katsauksen lukija voi arvioida tutkimusaineiston laadun ja halutessaan toistaa haut, tulee toteutunut hakuprosessi raportoida lopullisessa katsausjulkaisussa mahdollisimman yksityiskohtaisesti. 

(Cooper et al. 2018, 1; Levay and Craven 2019; Snyder 2019)

Olennainen suunnittelua ohjaava kysymys on: tähdätäänkö aineistonhaussa tarkkuuteen vai kattavuuteen?

Kumpaan ensisijaisesti tähdätään, riippuu:

• katsauksen tavoitteista,
• katsaustyypistä ja -menetelmistä,
• tutkimuskysymyksestä,
• sekä käytettävissä olevista resursseista.

(Glanville 2019; Kugley et al. 2017)

Hakutulosten tarkkuus ja kattavuus ovat vastakkaisia tavoitteita:

• Tarkka haku ei ole kattava, vaan sen ulkopuolelle jää aina julkaistua tietoa, joka voi hyvinkin olla relevanttia aiheesi ja tutkimuskysymyksesi kannalta.
  • Tarkkuutta tavoitteleva aineistohaku tuottaa vähän hakutuloksia. 
• Kattava haku ei ole tarkka, vaan seassa on paljon aiheesi ja tutkimuskysymyksesi kannalta epärelevanttia aineistoa. Riski siihen, että relevanttia aineistoa jää hakutulosten ulkopuolelle, on kuitenkin pienempi.
  • Kattavuutta tavoitteleva aineistohaku tuottaa paljon hakutuloksia.
    • Systemaattiset katsaukset (mukaan lukien meta-analyysit) tavoittelevat kattavuutta. Hakutulosten määrä ei kuitenkaan välttämättä nouse korkeaksi, koska tarkat hakusanat sisältävä, kaavan avulla fokusoitu hakulause vähentää ei-relevantteja hakutuloksia ja siten myös hakutulosten kokonaismäärää. 
    • Poikkeuksen muodostavat laadulliset systemaattiset katsaukset, joissa hyödynnettävät hakusanat ovat usein väistämättä epätarkempia, epärelevanttien hakutulosten määrä korkeampi ja siten hakutulosten kokonaismääräkin korkeampi. (Cooper et al. 2018, 3–10) 
• Kun tarkkuus kasvaa, kattavuus kärsii; ja kun kattavuus kasvaa, tarkkuus kärsii.

(Booth et al. 2021; Kugley et al. 2017; White 2019, 57)

Kattavuutta / tarkkuutta voi säädellä esimerkiksi valittujen:

• hakumenetelmien,
• tiedonlähteiden määrän,
• hakusanojen ja hakulauseen,
• sekä tietokannoissa tehtävien kohdistusten ja rajausten

avulla.

• Narratiivisissa katsauksissa tutkijalla on paljon vapauksia siinä, kuinka säätelee hakujen tarkkuutta ja kattavuutta. Pääasia on, että tekemänsä valinnat raportoi ja perustelee.
• Meta-analyyseissa sekä systemaattisissa katsauksissa aineistonhaun tarkkuutta kasvattaa tarkka hakulause, keskittyminen empiirisiin alkuperäistutkimuksiin, sekä haut tieteenalakohtaisista tietokannoista. Kattavuutta puolestaan kasvatetaan esimerkiksi hyödyntämällä täydentäviä hakumenetelmiä sekä välttämällä hauissa kieli- ja julkaisuaikarajauksia. 
• Integratiivisissa ja scoping-katsauksissa kattavuutta lisää laaja hakulause, useiden hakumenetelmien hyödyntäminen sekä monentyyppisten tutkimusten sisällyttäminen aineistoon.

Valitsemasi katsaustyyppi ja -menetelmät määrittävät, kuinka joustava katsausprosessi – ja aineistonhaku sen osana – on.

Esimerkiksi narratiivisen kirjallisuuskatsauksen prosessi on tavallisesti hyvin joustava. 

• Katsauksen tavoitteet ja kysymykset voivat muuttua ja muovautua työvaiheiden edetessä, samoin aineistohaut. (Levay & Craven 2019)
• Aineistohaun suunnittelun lisäksi hakujen toteuttaminen voi olla iteratiivista, eli hakuja voidaan tehdä useita, esimerkiksi yhdestä aiheeseen liittyvästä aspektista kerrallaan, tai aina uusia hakuja sitä mukaa, kun aiheesta opitaan uutta. (Booth 2016; Glanville 2019) 
• Jos katsauksesi ja aineistonhakusi elää prosessin aikana, on tärkeää, että dokumentoit kaikki tekemäsi muutokset ja raportoit sekä perustelet ne varsinaisessa katsausjulkaisussasi. Tämä tuo systemaattisuutta – eli läpinäkyvyyttä, varmennettavuutta ja toistettavuutta – katsaukseesi. (Booth 2016; Peters et al. 2021)

Sen sijaan etenkin systemaattiset katsaukset (meta-analyysit mukaan lukien) noudattavat ennalta määrättyä työnkulkua, ennalta määrätyssä järjestyksessä. 

• Aineistonhaku on yksi työvaihe, jonka päätyttyä siirrytään seuraavaan työvaiheeseen.
• Formaaleissa menetelmäohjeissa edellytetään tyypillisesti niin kutsuttua Big Bang -hakua (Booth et al. 2021), jonka tavoitteena on tuottaa kattava, vääristymätön ja puolueeton tutkimusaineisto. 
  • Aineistonhakua ohjaa tällöin "yksi haku, yksi tulos" -periaate (single query, single output), jonka mukaisesti tutkijan tehtävänä on luoda mahdollisimman tarkka, strukturoitu ja fokusoitunut tutkimuskysymys; tutkimuskysymystä mahdollisimman tarkkaan vastaava hakulause; ja sitten hakea hakulauseella kaikki mahdollinen sisäänottokriteerit täyttävä aineisto tarkkaan valituista tietokannoista, arkistoista ja muilta alustoilta. Tarvittaessa tietokantahakua vielä täydennetään täydentävin hakumenetelmin.  
  • Aineistonhaku pitää alusta alkaen suunnitella niin hyvin, että sen jälkeen, kun suunnitellut aineistohaut on toteutettu, ei ole enää tarvetta palata hakuihin myöhemmissä työvaiheissa. (Levay & Craven 2019) 

Luonnollisesti Big Bang -tyyppistä hakua voi hyödyntää missä tahansa kirjallisuuskatsaustyypissä. 

Suunnitelma kuvaa sitä, kuinka katsauksen tutkimusaineisto aiotaan käytännössä hakea. 

Suunnitelman keskeiset osat ovat:

1. Hakumenetelmät
2. Tiedonlähteet
3. Hakustrategia
4. Aineistonhallinta

Näistä löydät lisää tietoa alta.

Aineistohaun suunnittelu on iteratiivista (Gionfriddo et al. 2024), eli suunnitelmaa muokataan, täydennetään ja parannellaan vaiheittain:

1. Suunnitelman ensimmäinen versio

• Ensimmäisen version laatimisen apuna voi hyödyntää esimerkiksi: 
  • Aiemmin toteutettuja kirjallisuuskatsauksia ja etenkin niiden aineistohakuun liittyviä valintoja.
  • Aiheeseen liittyviä tutkimusjulkaisuja, etsimällä niiden otsikoista ja tiivistelmistä lupaavia hakusanoja.

2. Ensimmäisen version testaus

• Varaa eteesi yksi tai useampi tutkimusartikkeli ("siemenartikkeli"), joka on varmasti relevantti tutkimuskysymyksesi kannalta ja vastaa sisäänottokriteereitäsi.
  • Artikkelin etsimisessä voit käyttää apuna esimerkiksi Google Scholaria tai tekoälypohjaista Keeniousia. Molemmissa on mahdollista tehdä hakuja luonnollisella kielellä, eli sinun ei tarvitse vielä tietää, mitkä ovat tutkimusaihettasi täsmällisimmin kuvaavat hakusanat.
  • Tee testihaku yhdessä tai kahdessa valitsemassasi tietokannassa, valitsemallasi hakulauseella.
    • Onko siemenartikkeli hakutulosten joukossa? Miksi, miksi ei?
      • Tavallisimmat syyt sille, että tutkimusartikkeli ei ole hakutulosten joukossa ovat:
        • Siemenartikkelin otsikossa, tiivistelmässä ja/tai asiasanoissa käytetään eri termejä kuin laatimassasi hakulauseessa.
        • Artikkelin viitetietoja ei ylipäätään ole testaamassasi tietokannassa.
        • Artikkeli ei täysin täyttänytkään sisäänottokriteereitäsi. Olet esimerkiksi päättänyt sisällyttää aineistoon ainoastaan vuoden 2016 jälkeen julkaistut artikkelit ja rajannut tietokannan hakutulokset julkaisuajan mukaan, mutta tarkemmin katsottuna siemenartikkeli on julkaistu vuonna 2015.
    • Tutki myös saamiasi hakutuloksia kokonaisuudessaan: onko tulosten seassa muita relevantteja, sisäänottokriteerit täyttäviä artikkeleja? Kuinka paljon seassa on epärelevantteja hakutuloksia?

3. Suunnitelman toinen versio testitulosten perusteella

• Muokkaa hakusanoja ja tietokantavalintoja niin, että relevanttien hakutulosten määrä kasvaa.
• Jos tietokantahaut tuovat vain vähän relevantteja hakutuloksia, mutta tiedät, että aiheesta on tehty ja julkaistu tutkimusta, niin lisää suunnitelmaan tietokantahakujen lisäksi täydentäviä hakumenetelmiä.

…Testaamista ja suunnitelman hiomista jatketaan, kunnes suunnitelman avulla on mahdollista koota katsauksen tavoitteita, päätutkimuskysymystä ja sisäänottokriteereitä vastaava tutkimusaineisto.

Kun hakusuunnitelma on valmis, aineistohaut toteutetaan suunnitelman mukaisesti ja toteutus raportoidaan katsauksessa.

• Tee valinnat tavoitteidesi, katsaustyypin ja menetelmäohjeistuksen mukaan.

Haut tieteellisistä tietokannoista

• Aineiston haku yhdestä tai useammasta tieteellisestä tietokannasta on käytännössä lähes kaikkien kirjallisuuskatsaustyyppien kulmakivi (Levay & Craven 2019). 

• Tavallisesti ensisijalla on tieteenalakohtaiset tieteelliset tietokannat, joita voidaan täydentää hauilla monitieteisistä tieteellisistä tietokannoista. Lue lisää oppaan osiosta 5. Haku tieteellisistä tietokannoista.

Täydentävät menetelmät

• Täydentävät menetelmät kasvattavat hakutulosten kattavuutta ja mahdollistavat sellaisten julkaisutyyppien sisällyttämisen aineistoon, joita kaikki tieteelliset tietokannat eivät pysty tarjoamaan. 

Täydentäviä hakuja suunnitellessa kannattaa pohtia:

• Mitkä niistä soveltuvat kirjallisuuskatsaustyyppiisi ja -menetelmiisi?
• Mikä niiden hyöty ja lisäarvo on?
• Onko hyöty niin suuri, että kasvava työmäärä on sen arvoista?
• Kuinka dokumentoit ja raportoit täydentävät haut?

(Levay and Jenny Craven 2019)

Täydentäviä hakuja voidaan tehdä esimerkiksi tieteellisillä hakukoneilla, kuten Google Scholar, tai vaikkapa jäljittämällä viitteitä eteen- ja/tai taaksepäin. Tästä lisää oppaan osiossa 6. Täydentävät menetelmät.

• Tee valinnat katsaustyypin, menetelmäohjeistuksen, tieteenalan konventioiden ja sisäänottokriteeriesi mukaan. 

Julkaisutyypit

Mitä tieteellisiä julkaisutyyppejä sisällytät aineistoon? 

• Tuleeko aineiston olla vertaisarvioitua? Esimerkiksi:
  • artikkelit (tieteellisissä lehdissä julkaistut, tieteellisissä kokoomateoksissa julkaistut),
  • kirjat,
  • väitöskirjat,
  • konferenssijulkaisuissa julkaistut konferenssipaperit.

Entä "harmaa kirjallisuus" (Grey Literature)? 

• Tavallisesti harmaalla kirjallisuudella viitataan julkaisuihin, jotka eivät ole vertaisarvioituja; joita ei ole julkaistu tavanomaisissa tieteellisissä julkaisukanavissa, kuten lehdet ja kirjat; ja joita on vaikeaa tai mahdotonta löytää tietokantahakujen avulla. (Randles and Finnegan 2023, 3)
• Sisällytätkö siis aineistoon materiaalia, jota ei löydy tieteellisistä tietokannoista? Esimerkiksi:
  • Arkistoista ja tallennusalustoilta löytyvät pre-printit,
  • konferenssien sivuilta ja erilaisilta tallennusalustoilta löytyvät konferenssipaperit,
  • meneillään olevan tutkimusprojektin verkkosivuilta löytyvät dokumentit.
• Entä voiko aineistossa olla myös selkeästi ei-tieteellistä materiaalia? Esimerkiksi: 
  • viranomaisten tuottamat selvitykset,
  • tutkimuslaitosten tuottamat raportit,
  • yhdistysten ja järjestöjen tuottamat dokumentit.

Tutkimustyypit

• Minkä tyyppisiä ja millä menetelmillä toteutettuja tutkimuksia sisällytät aineistoon? Esimerkiksi:
  • alkuperäistutkimukset
  • aiemmat kirjallisuuskatsaukset
  • empiiriset tutkimukset
  • laadulliset / määrälliset tutkimukset
  • satunnaistettu vertailukoe (RCT)
  • teoreettiset tutkimukset

Tietokantavalinnat

• Millä tieteenaloilla julkaistaan tutkimuskysymyksesi kannalta relevanttia tutkimusta? Mitkä tieteelliset tietokannat (tieteenalakohtaiset, monitieteiset) sisältävät näiden tieteenalojen tutkimusta?
• Mistä tietokannoista löytyy sisäänottokriteereitäsi vastaavaa aineistoa, esimerkiksi konferenssijulkaisuja, espanjankielistä tutkimusta, tai vaikkapa yli 25 vuotta sitten tieteellisissä lehdissä julkaistuja artikkeleita?
• Mitä tietokantoja menetelmäohjeistuksesi edellyttää tai suosittelee? 
• Onko tieteenalallasi konventioita tietokantavalintojen suhteen?
• Mitä tietokantoja pääset käyttämään esimerkiksi yliopiston kirjaston kautta?

Systemaattisissa (meta-analyysit mukaan lukien), integratiivisissa ja scoping-katsauksissa kannattaa pääasialliset aineistohaut tehdä tieteellisissä tietokannoissa, joissa on:

• Mahdollisuus hyödyntää Boolen operaattoreiden ja sulkeiden avulla rakennettuja, tarvittaessa pitkiäkin hakulauseita.
• Mahdollisuus kohdistaa hakusanoja eri hakukenttiin.
• Mahdollisuus tehdä fraasihakuja.
• Mahdollisuus toistaa haut samanlaisina ja saada täsmälleen samat hakutulokset ajasta ja paikasta riippumatta.

Lisäksi tietokannoissa tulisi mielellään olla:

• Mahdollisimman laaja (tietyn tieteenalan) julkaisujen ja julkaisutyyppien määrällinen, maantieteellinen ja ajallinen kattavuus
• Asiasanasto
• Mahdollisuus etsiä hakusanoja myös kokoteksteistä
• Mahdollisuus tehdä erilaisia rajauksia ja suodatuksia, esimerkiksi julkaisuajan mukaan

(Gusenbauer & Haddaway 2020)

Muut arkistot ja alustat

• Mistä arkistoista, alustoilta tai verkkosivuilta löydät valitsemiasi täydentäviä hakumenetelmiä sekä julkaisutyyppejä vastaavaa aineistoa? Entä julkaisematonta aineistoa? Esimerkiksi:
  • Tieteellisten lehtien arkistot / verkkosivut
  • Konferenssien verkkosivut
  • Yliopistojen julkaisuarkistot
  • Tutkimuslaitosten julkaisuarkistot
  • Viranomaisten julkaisuarkistot
  • Pre-print-arkistot ja alustat

Hakusanat

Hakusanat juonnetaan suoraan päätutkimuskysymyksestä.

• Narratiivisissa kirjallisuuskatsauksissa tutkimuskysymys pilkotaan keskeisiin käsitteisiin ja nämä käsitteet toimivat lähtökohtaisina käsite-elementteinä.

• Kaavalla luotujen tutkimuskysymysten kohdalla kaavan kirjaimet toimivat käsite-elementteinä.

• Seuraavaksi käsite-elementtejä täydennetään synonyymeilla, vaihtoehtoisilla käsitteillä ja asiasanoilla sekä sanojen vaihtoehtoisilla kirjoitustavoilla.
  • Asiasanojen valinnassa kannattaa huomioida valittujen tietokantojen omat asiasanastot; yleiset asiasanastot, kuten YSO; sekä tieteenalakohtaiset asiasanastot, MeSH ja FinMeSH.

• Hakusanat käännetään niille kielille, joilla ensisijaisesti halutaan hakutuloksia.

Hakusanojen määrittelystä tekee haastavaa se, että omasta mielestä loogisimmat tai asiasanastoista löytyvät termit eivät välttämättä ole samat, joita tutkimusjulkaisun kirjoittaja on käyttänyt otsikossa tai tiivistelmässä tai joita tietokannan asiasanoittaja on valinnut kuvaamaan tutkimusjulkaisua (Glanville 2019, 80). Erityisen haasteellisia ovat yhteiskuntatieteelliset ja humanistiset alat, joilla samasta asiasta voidaan käyttää useita eri käsitteitä ja termejä; tai joilla sama termi voi viitata useisiin eri käsitteisiin ja ilmiöihin.

Hakulauseet

• Käsite-elementit yhdistetään hakulauseeksi hyödyntämällä:
  • Boolen operaattoreita AND ja OR
    • Perusperiaate: käsite-elementit yhdistetään toisiinsa AND-operaattorilla; käsite-elementin sisällä vaihtoehtoiset hakusanat yhdistetään OR-operaattorilla.
    • Vältä NOT-operaattorin käyttöä, sillä se herkästi vääristää hakutuloksia (MacDonald et al. 2024).
  • Fraasimerkkejä
  • Katkaisumerkkejä
  • Jokerimerkkejä
  • Läheisyysoperaattoreita, kuten NEAR ja WITHIN
• Päätutkimuskysymyksessä voi olla elementtejä, jotka ovat tarpeettomia hakulauseessa tai jotka rajaavat hakutuloksia liikaa. Tällaiset elementit voi - ja kannattaa - jättää hakulauseesta pois. Esimerkiksi: 
  • Kuinka kasvatustieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa käsitellään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä perusopetuksessa? 
    • Jos aineistohaut tehtäisiin tietokannassa tai alustalla, joka sisältää pelkästään kasvatustieteen tutkimusta tai jos kasvatustieteellinen tutkimus halutaan seuloa aineistosta esiin käsin, kannattaa hakusanaelementti kasvatustiede jättää hakulauseesta pois.
      • Tällöin hakulause yhdistää vain elementit sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja perusopetus.

• Kuinka tehokasta kognitiivinen käyttäytymisterapia on verrattuna lääkitykseen ahdistuneisuusoireiden vähentämisessä aikuisilla, joilla on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö?
  • Jos ahdistuneisuushäiriön oireita ei ole kuvailtu tutkimusjulkaisujen otsikoissa, tiivistelmissä tai asiasanoissa selkeästi ja yhtenäisillä termeillä, voi O-elementin jättää pois, sillä se saattaisi vääristää hakutuloksia.
  • Tällöin hakulause yhdistää vain elementit P, P, I ja C.

Hakusanojen kohdistus

• Kun teet hakulauseella haun tietokannasta, tietokanta etsii lauseesi sisältämiä hakusanoja tietokannan sisältämästä tiedosta. Tietokannan sisältämä tieto voi olla:
  • Julkaisujen viitetietoja, kuten artikkelin kirjoittaja, otsikko, julkaisukanava, julkaisuvuosi.
  • Muuta julkaisuun liittyvää tietoa, kuten artikkelin tiivistelmä, artikkelin kirjoittajan lisäämät avainsanat, julkaisun kokoteksti.
  • Tietokannan julkaisuun lisäämää tietoa, kuten tietokannan asiasanat.
• Voit itse päättää, mistä tiedosta tietokanta etsii hakusanojasi, eli kohdistaa hakusanojen etsimisen tiettyyn tietokenttään, kuten:
  • Otsikko
  • Tiivistelmä
  • Asiasanat
  • Otsikko, tiivistelmä, asiasanat
  • Kokoteksti
  • Käytettävissä olevat kohdistusvaihtoehdot vaihtelevat tietokannoittain.
• Kohdistuksilla voit säädellä hakutuloksen kattavuutta ja tarkkuutta.

Narratiivinen kirjallisuuskatsaus:

• Kunhan hakusanasi ovat tarpeeksi osuvia ja kussakin käsite-elementissä on tarpeeksi vaihtoehtoisia hakusanoja, koko hakulauseen voi kohdistaa otsikkoon, tiivistelmään ja asiasanoihin.
  • Jos hakusanojasi ei löydy näistä tietokentistä, on epätodennäköistä, että julkaisu on tutkimuskysymyksesi kannalta relevantti. (MacDonald et al. 2024)

Systemaattinen (mukaan lukien meta-analyysi), integratiivinen ja scoping-katsaus:

• Jos hakulauseesi sisältää sekä asiasanoja että vapaita hakusanoja, on asiasanat kohdistettava asiasanakenttään ja muut hakusanat kohdistettava valitsemaansa tietokenttään.
• Kohdistusvalinnat kannattaa harkita huolellisesti, testata sekä perustella.

Rajaukset / suodattimet

• Voit toteuttaa tiettyjä sisäänotto-/poissulkukriteereitäsi suoraan tietokannassa, jolloin epärelevantteja hakutuloksia ei jää niin paljon seulottavaksi. Esimerkiksi:
  • julkaisuaika,
  • julkaisukieli, 
  • julkaisutyyppi,
  • tutkimustyyppi.
• Todennäköisesti yksi sisäänottokriteerisi on, että julkaisusta on kokoteksti saatavilla. 
  • Monissa tietokannoissa on mahdollisuus rajata hakutulokset vain niihin, joista löytyy kokotekstit (Full Text). 
  • Älä kuitenkaan tee tätä rajausta tietokannassa, sillä sinulta jää tällöin hakutulosten ulkopuolelle paljon relevanttia aineistoa, josta ei ehkä löydy kokotekstiä suoraan tietokannasta, mutta LibKey-/SFX-linkkiä seuraamalla kokoteksti löytyy esimerkiksi jonkin toisen tietokannan tai julkaisijan kautta.
• Muista perustella sisäänottokriteerien kuvauksen yhteydessä, miksi rajaat aineistoasi. (Cooper et al. 2018, 7) (Randles and Finnegan 2023, 2). Esimerkiksi:
  • Tutkimusaiheenasi on koulukohtaiset tasa-arvosuunnitelmat suomalaisessa perusopetuksessa.
  • Määräys koulukohtaisista tasa-arvosuunnitelmista lisättiin Opetushallituksen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 21.10.2015.
  • Rajaat siis aineistosi vuoden 2016 – eli lisätyn määräyksen – jälkeen julkaistuun materiaaliin.
  • Toteutat julkaisuajan rajauksen suoraan tietokannoissa, joten lisäät sen hakustrategiaan.
• Systemaattiset katsaukset:
  • Joissain menetelmäohjeissa suositellaan, että tietokannoissa rajattaisiin hakutuloksia ainoastaan julkaisuajan perusteella ja muuten hakutulosten vastaavuus sisäänottokriteereihin tarkastettaisiin seulontavaiheessa. (MacDonald et al. 2024)

Hakustrategian mukauttaminen eri tietokantoihin

• Hakulause, kohdistukset ja rajaukset suunnitellaan vähintään yhtä tietokantaa varten, jonka jälkeen pyrkimyksenä on toistaa haku mahdollisimman samanlaisena kaikissa valituissa tietokannoissa (Glanville 2019). Käytännössä tämä on kuitenkin harvoin mahdollista, sillä
  • tietokannoissa on eri vaihtoehdot hakusanojen kohdistamiseen ja hakutulosten rajaamiseen;
  • tietokannat tukevat eri mittaisia hakulauseita tai tapoja rakentaa haku;
  • tietokannat hyödyntävät eri asiasanastoja;
  • tietokannat sisältävät eri julkaisutyyppejä;
  • joissain tietokannoissa on julkaisujen kokotekstejä, joissain lähinnä viitetietoja ja tiivistelmät.
• Siksi hakusanoja, hakulausetta, kohdistuksia ja rajauksia todennäköisesti joutuu muokkaamaan tietokannasta toiseen.

• Missä säilytät hakutuloksiasi?
• Miten otat talteen hakutulosten viitetiedot?
• Kuinka poistat kaksoiskappaleet?

Näihin kysymyksiin palataan oppaan osiossa 7. Kaksoiskappaleet ja seulonta.