Aiheeseen tutustuminen

Sisällysluettelo

Suunnitelmallinen tiedonhankinta

Varaa tiedonhankintaa varten työskentelyaikaa ja kirjoita ylös mitä olet tekemässä.

Tiedonhankinnan ja tutkimuksen suunnittelu ja toteutus kulkevat käsi kädessä.

Tee alusta asti miellekarttaa tai listaa aiheesi keskeisistä käsitteistä ja niiden synonyymeistä.

  • Näin jäsennät visuaalisesti ja hierarkkisesti erilaisia merkityksiä, mahdollisia synonyymejä sekä käsitteiden välisiä suhteita.
  • Miellekartta tai lista on osa suunnitelmallista tiedonhankintaa, ja niitä työstetään tutkimuksen edetessä. Kun jäsennät aiheesi käsitteiksi ja synonyymeiksi ja listaat ne, ideoit samalla hakusanoja. 

Aiheeseen tutustuminen 

Lähde muodostamaan kokonaiskuvaa aiheestasi tekemällä alkuvaiheen tiedonhakuja.

Tieteellinen tiedonhankinta lähtee tutkimuskysymyksistä: mitä haluat saada selville, mitä haluat kysyä aiheeltasi? Miten määrittelisit tutkimusongelmasi: yritätkö ratkaista jotain, arvioida jotain tai vertailla? Muotoile tutkimuskysymykset avoimeen muotoon Miten? Miksi? Mitä? jne. Tutkimuskysymyksissä vältetään yleensä kysymysmuotoja, joihin vastaus on kyllä tai ei.

Aiheen rajaamiseksi ja tutkimuskysymysten muotoilemiseksi tarvitaan tietoa aiheesta. 

Voit aloittaa esimerkiksi kirjoittamalla ylös, mitä jo tiedät aiheesta. Mistä keksit aiheesi? Mitä asiasta sanottiin? Mihin viitattiin? 

Pyri löytämään vastaus näihin kysymyksiin:

  • Mitä aiheesta on kirjoittu, miten sitä on tutkittu?
  • Mitkä näkökulmat ovat yleisiä: onko aihetta tutkittu paljon jostain tietystä näkökulmasta, mitä on tutkittu vähemmän? Miten aiheen eri näkökulmat liittyvät toisiinsa?
  • Mitkä ovat keskeiset käsitteet?
  • Mikä näkökulma sinua kiinnostaa?

Aiheen ei heti tarvitse olla tarkkaan rajattu – rajaus alkaa tarkentua, kun teet alustavia tiedonhakuja ja tutustut siihen, miten aihetta on tutkittu. 

On myös normaalia, jos alkuun pääseminen tuntuu vaikealta tai sekavalta! Toisilla tieteenaloilla käsitteet ja aiheet ovat melko selkeärajaisia, mutta varsinkin ihmistieteissä ne voivat olla vaikeammin hahmotettavia.
 

Alkuvaiheen tiedonhaut

Alkuvaiheen tiedonhaussa voit käyttää

JYKDOKin perushausta 

  • löydät tutustumisvaiheen tiedonlähteitä, kuten kirjoja, hakuteoksia ja opinnäytteitä. Jos tiedät jonkin tutkimusaiheesi klassikkoteoksen tai kurssikirjan, hae JYKDOKista. 

Aiheeseen tutustumisessa voit hyödyntää myös laajoja artikkelihakuja kuten

  • JYKDOKin kansainväliset artikkelit -hakua ja Google Scholaria.
  • Niissä etsiessä saatat löytää kirjallisuuskatsausartikkeleita (review articles, literature review), jotka ovat tutustumisvaiheessa hyviä lähteitä - lue lisää alempaa tältä sivulta. 

Voit jo tässä vaiheessa käyttää myös oman alasi tietokantoja ja monitieteisiä tietokantoja. Myös tekoälytyökalut voivat auttaa alustavissa tiedonhauissa. Lue lisää sivulta Tekoälytyökalut tiedonhankinnassa.

Artikkelien avaamisessa sinua auttaa LibKey-selainlaajennus. Se tarkistaa esimerkiksi Google-haun tuloksista automaattisista, onko niihin käyttöoikeus eli ts. vältät mahdollisen maksumuurin. Lisätietoja ja ohjeita käyttöönottoon avoimiin artikkeleihin liittyvässä ohjeessa. 
 

Näin haet JYKDOKissa

JYKDOKissa voit käyttää etusivun hakulaatikkoa ja hakea aiheella, tekijällä tai teoksen nimellä. Hakutuloslistan yläpuolella on välilehtiä, joita vaihtamalla saat erityyppisiä lähteitä, esim. artikkeleita. Kun klikkaat alla olevassa kuvassa kysymysmerkkisymbolia, saat lisätietoa välilehdistä.


Click here to view the accessible version of this interactive content

Tämän sisällön näyttäminen edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä.
 

Vinkkejä alkuvaiheen tiedonhakuun

Kirjoita alusta lähtien muistiin, mitä hakusanoja olet käyttänyt. Näin on helpompi tehdä suunnitelmallista tiedonhakua ja alat hahmottaa aiheesi käsitteitä.

Jos aihe on sinulle vieras, voit aloittaa googlettamalla. Hyödynnä kaikkea, mikä auttaa sinut alkuun aiheen kanssa. Löydätkö yleistietoa aiheesta, onko aiheesta ehkä olemassa Wikipedia-artikkeli? Onko samasta aihepiiristä tehty graduja? Gradut eivät ole tieteellisiä lähteitä, mutta niistä voi olla apua aiheen hahmottamisessa. JYKDOKin perushaulla löydät Jyväskylän yliopiston opinnäytteet. Voit myös selata Opinnäytehakua.

Alkuvaiheen kokeilevan tiedonhaun tuloksia kannattaa silmäillä avoimin mielin, mutta myös kriittisesti. Miten aiheesta puhutaan esimerkiksi tiivistelmissä, mitä avainsanoja on listattu? Kun löydät kiinnostavan lähteen, silmäile artikkelin tiivistelmää tai kirjan johdantoa. Katso, mitä avainsanoja lähteen tiedoissa on. 

Ovatko hakutulokset jotain muuta kuin mitä odotit? Älä hermostu, jos et löydä heti hyviä lähteitä. Saatat joutua tekemään hieman salapoliisintyötä ennen kuin hyviä hakutuloksia alkaa löytyä. Tässä vaiheessa tutustut aiheeseesi ja koitat muodostaa siitä kokonaiskuvaa.

Kun olet tutustunut aiheeseesi, pystyt aloittamaan aiheen rajauksen ja tutkimuskysymysten asettelun.

Käsiteanalyysi

Sanojen merkitykset ja taustat ovat tärkeitä tieteellisessä tutkimuksessa. Ei voida olettaa, että kaikki ymmärtävät tietyn käsitteen samalla tavalla. Käsitteiden määrittely ja niiden välisten suhteiden analysointi on olennainen osa tieteellisen tiedon tuottamista.  

Esimerkiksi opinnäytteessä käsitteet tulee yleensä määritellä johdanto-osassa, jossa määrittelet myös tutkimuksesi teoreettisen taustan.

Eri tutkimusperinteissä voidaan puhua samasta asiasta eri käsitteillä. Tai sama käsite voi tarkoittaa eri asioita! Joskus tutkija ikään kuin brändää tutkimansa aiheen käyttämällä siitä käsitettä, jota muut eivät ole käyttäneet.

Vaikka eri tieteenaloilla käsitteiden merkitykset voivat erota toisistaan, voi olla myös hyödyllistä selvittää, onko aihetta tutkittu muilla tieteenaloilla. Voit kokeilla hakea JYKDOKin kansainvälisten artikkeleiden hausta, monitieteisistä tietokannoista tai Google Scholarista.