Tekoäly tiedonhankinnassa
Tekoäly on sateenvarjokäsite, joka viittaa inhimillistä älykkyyttä vaativia tehtäviä suorittavien mallien, järjestelmien ja (tieto-)koneiden teoriaan, kehittämiseen ja tutkimukseen. Tällä sivulla käsitettä käytetään sellaisista sovelluksista, jotka hyödyntävät tekoälyteknologioita avustaakseen tiedon hakemisessa ja tiedon tuottamisessa.
Tekoälysovelluksilla on omat käyttötarkoituksensa: osa on kehitetty hyvinkin kapean tehtävän suorittamiseen, osa taas on yleiskäyttöisiä. Tekoälyn lukutaitoon kuuluu se, että osaa valita oikean työkalun oikeaan käyttötarkoitukseen, mutta myös se, että testaa ja kriittisesti arvioi eri työkalujen suoriutumista erilaisista tehtävistä.
- Tiedä ja ymmärrä: Meillä tulisi olla tietoa ja ymmärrystä siitä mitä tekoäly on ja miten se toimii.
- Käytä ja sovella: Meidän tulisi käyttää tekoälysovelluksia ja soveltaa tietämystämme.
- Arvioi ja luo uutta: Meidän tulisi kyetä arvioimaan tekoälytyökaluja, kehittää niitä ja luoda uutta.
- Ota huomioon etiikka: Meidän tulisi olla tietoisia tekoälyyn liittyvistä eettisistä kysymyksistä.
Lähde: Ng, Davy Tsz Kit, Jac Ka Lok Leung, Samuel Kai Wah Chu, and Maggie Shen Qiao. 2021. “Conceptualizing AI Literacy: An Exploratory Review.” Computers and Education: Artificial Intelligence 2 (January): 100041. https://doi.org/10.1016/j.caeai.2021.100041.
Linkit työkalujen esittelyihin ja käyttövinkkeihin löydät seuraavasta tekstiosiosta.
Kaikki tällä sivustolla esitellyt sovellukset hyödyntävät jossain määrin suuria kielimalleja (LLM) ja ovat ainakin osittain generatiivisia. Generatiivinen tekoäly viittaa tekoälymalliin, joka voi luoda uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia, ääntä tai koodia, perustuen koulutus- tai kehotedataan.
Generatiivisiin tekoälymalleihin – kuten myös tekoälyyn laajemmin – liittyy tutkimuseettisiä, laillisia ja moraalisia kysymyksiä, joista jokaisen käyttäjän on hyvä olla tietoinen. Useimmissa tapauksissa käyttäjä on viime kädessä itse vastuussa tekoälytyökalujen eettisestä ja lainmukaisesta hyödyntämisestä. Näistä kysymyksistä löydät lisää tietoa tämän sivun alaosasta.
Huomaathan, että tekoälyyn liittyvä tieto vanhenee nopeasti. Sovellusten käyttöliittymät päivittyvät sekä tekoälyä säätelevä lainsäädäntö ja lain tulkinnat muovautuvat. Vaikka näitä sivuja päivitetään säännöllisesti, niin varmista ajantasainen tieto aina myös itse!
TEKOÄLYSOVELLUKSET
Sovellusten käyttötarkoitukset
Tiedonhankinnan näkökulmasta hyödylliset sovellukset voidaan jakaa kolmeen kategoriaan käyttötarkoituksen mukaan:
- Tieteellisten lähteiden hakeminen – tietokantoihin integroidut tai viitetietokantoihin liitetyt tekoälyä hyödyntävät hakukoneet.
- Ajantasaisen tiedon hakeminen verkosta – tekoälyn ja hakukoneen yhdistelmät.
- Tutkimuksen ja tiedonhaun ideoiminen – chatbot-sovellukset.
OHJEET JA LINJAUKSET
JYU:n opiskelijoiden, tutkijoiden ja henkilökunnan tulee hyödyntää tekoälysovelluksia Jyväskylän yliopiston linjausten ja politiikan mukaisesti.
- Opiskelijat: Tekoälypohjaisten sovellusten käyttö opiskelussa - JYU ohjeet ja linjaukset. Katso myös: Tekoäly opiskelussa.
- Henkilökunta: Jyväskylän yliopiston tekoälypolitiikka
- Tutkijat: Jyväskylän yliopiston ohjeet generatiivisen tekoälyn käytöstä tutkimuksessa
TUTKIMUSEETTISET PERIAATTEET
Tutkimusetiikan kannalta erityisesti generatiivisten tekoälymallien haasteena ovat:
- "Mustan laatikon" ongelma – etenkin syväoppimista hyödyntävien tekoälyjärjestelmien päätöksentekoprosessit ovat usein läpinäkymättömiä. Tällöin käyttäjän on vaikea kattavasti ymmärtää ja selittää, miten esimerkiksi generatiivinen chatbotti päätyy tiettyyn lopputulokseen.
- Toistettavuus – yksi tieteellisen tutkimuksen tavoitteista on toistettavuus, eli pyrkimys siihen, että tutkimusasetelma voidaan toistaa ja tutkimustulokset varmentaa. Luoviin tehtäviin suunnitellut generatiiviset tekoälymallit sisältävät kuitenkin satunnaisuutta toiminnassaan. Vaikka syöte olisi sama, lopputulos voi vaihdella joka kerta, kun malli suoritetaan.
- Koulutusdata – tekoälymallin kouluttamiseen käytetty data saattaa olla heikkolaatuista, sisältää vääristymiä, misinformaatiota, disinformaatiota ja haitallisia stereotypioita. Generatiivinen chatbotti saattaa plagioida koulutusdataa joko suoraan tai alkuperäistä tekstiä hieman muokaten. Toisaalta myös käyttäjien itsensä syöttämä data päätyy usein mallien koulutusaineistoon, ellei tätä erikseen kiellä.
Jos hyödynnät tai kehität tekoälysovelluksia tutkimuksessasi, tutustu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) suositukseen: Tekoäly tutkimuksessa: hyvä tieteellinen käytäntö ja eettiset periaatteet.
Lisäksi TENKin Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeistuksessa korostetaan eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja analyysimenetelmiä. Tekoälysovellusten eettistä kestävyyttä voi yksittäisen käyttäjän kuitenkin olla vaikea arvioida, sillä kestävyyteen liittyvät esimerkiksi sellaiset kysymykset kuin: Millaisissa työoloissa mallien käyttämä koulutusdata on siistitty ja annotoitu? Millaisia ympäristö-, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia taustalla olevan tekoälymallin kouluttamisella ja käytöllä voi olla?
PERUSTUTKINTO-OPISKELIJAT: dokumentoi ja raportoi tekoälyn käyttö
Tieteessä läpinäkyvyyden vaatimus läpäisee kaiken toiminnan.
- Kun tekoälyä hyödynnetään tieteellisessä toiminnassa, sekä ohjelmistojen kehittäjien että käyttäjien tulisi pyrkiä mahdollisimman suureen läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen.
- Kehittäjien tulisi avata kuinka ohjelmisto toimii ja millaisella datalla se on koulutettu.
- Käyttäjien puolestaan tulisi avata tekoälyn roolia tutkimusprosessissa sekä kerrottava yksityiskohtaisesti millaisia työkaluja tutkimuksessa on hyödynnetty ja miten.
Kun hyödynnät tekoälysovelluksia opinnoissa tai tieteellisessä toiminnassa, dokumentoi käyttö huolellisesti.
- Luo yksinkertainen teksti- tai taulukko-ohjelmadokumentti, johon listaat mitä tekoälysovelluksia olet hyödyntänyt ja mihin tarkoitukseen. Päivitä dokumenttia aina tarvittaessa.
Dokumentointi on edellytys sille, että pystyt raportoimaan tekoälyn hyödyntämisen tarkasti, totuudenmukaisesti sekä hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti.
Tekoälyn käytön raportointipohja
Jyväskylän yliopiston linjausten mukaan opiskelijoiden on raportoitava generatiivisten tekoälysovellusten hyödyntäminen oppimistehtävien ja opinnäytetöiden tekemisessä. Jos opintojaksollasi on sallittua hyödyntää tekoälyä, mutta ei erillistä raportointiohjetta, voit käyttää alta löytyvää mallipohjaa raportoimiseen.
TOHTORIOPISKELIJAT JA TUTKIJAT: tekoälyn käytön raportointi tieteellisissä julkaisuissa
Vaatimus tekoälyn käytön raportoinnista tutkimusjulkaisuissa herättää tutkijoissa paitsi epätietoisuutta, niin myös voimakkaita mielipiteitä raportoinnin tarpeellisuuden ja/tai raportoinnin tarkkuuden suhteen.
Uusimmat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että tutkijat kyllä hyödyntävät tekoälyä kasvavassa määrin, mutta harva raportoi julkaisussa käyttäneensä tekoälyä, vaikka julkaisukanava sitä edellyttäisikin (He 2026). Osa tutkijoista pelkää, että lehtien toimittajat ja vertaisarvioijat suhtautuvat kriittisemmin käsikirjoituksiin, joissa avoimesti raportoidaan tekoälyn käyttö (BaHammam 2025). Joissain tutkimuksissa onkin löydetty yhteyksiä raportoinnin ja käsikirjoitusten hylkäämisen välillä (Perlis et al. 2026). Eräässä tutkimuksessa esitetään, että vaikka toiminnan läpinäkyvyys tavallisesti herättää muissa ihmisissä luottamusta, niin tekoälyn käytön kohdalla tilanne on päinvastainen. Tosin vielä enemmän epäluottamusta herättää se, jos tekoälyn käyttöä ei ole raportoitu, mutta siitä "jäädään kiinni" jälkeenpäin. Tässä tutkimuksessa kyse ei kuitenkaan ollut tieteellisestä julkaisemisesta vaan erilaisista muista työtehtävistä. (Schilke & Reiman, 2025)
Ratkaisu ei kuitenkaan voi olla läpinäkyvyydestä – eli tekoälyn raportoinnista – tinkiminen vaan akateemisen kulttuurin muutos siihen suuntaan, että tutkimuksen läpinäkyvyys ylipäätään on itseisarvo, riippumatta siitä liittyykö siihen tekoäly vai ei. Lisäksi kaivataan jonkinasteista konsensusta siitä, millainen läpinäkyvyys on välttämätöntä tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin sekä toistettavuuden kannalta ja millainen ei.
Lähteet:
BaHammam, Ahmed S. 2025. “The Transparency Paradox: Why Researchers Avoid Disclosing AI Assistance in Scientific Writing.” Nature and Science of Sleep 17: 2569–2574. https://doi.org/10.2147/NSS.S568375.
He, Yongyuan, and Yi Bu. 2026. “Academic Journals’ AI Policies Fail to Curb the Surge in AI-Assisted Academic Writing.” Proceedings of the National Academy of Sciences 123 (9): e2526734123. https://doi.org/10.1073/pnas.2526734123.
Perlis, Roy H., Annette Flanagin, Joe Kendall-Taylor, Michael Berkwits, and Kirsten Bibbins-Domingo.
2026. “Author Disclosure of Use of AI in Submissions to 13 JAMA Network Journals.” JAMA 335 (8): 717–719. https://doi.org/10.1001/jama.2025.25300.
Schilke, Oliver, and Martin Reimann. 2025. “The Transparency Dilemma: How AI Disclosure Erodes Trust.” Organizational Behavior and Human Decision Processes 188. https://doi.org/10.1016/j.obhdp.2025.104405.
VINKKI: Göttingenin yliopistossa kehitetty AI Usage Cards tarjoaa valmiit LaTeX ja Word -pohjat tekoälyn raportointiin.
Työkalu raportointitarpeen arviointiin
Tekoälysovellusten käytön raportointia tutkimusjulkaisussa edellyttävät niin Jyväskylän yliopiston väitöskirjan mallipohja, useimmat tieteelliset lehdet, kuin tieteelliset kirjakustantamotkin.
Seuraa aina ensisijaisesti valitsemasi julkaisukanavan ohjeistusta tekoälysovellusten raportoimiseen.
Jos et ole vielä päättänyt julkaisukanavaa, haluat vinkkejä tekoälyn käytön dokumentoimiseen, tai valitsemasi julkaisukanavan ohjeet ovat niukat, voit hyödyntää apuna alla olevaa arviointityökalua.
Työkalu auttaa sinua arvioimaan:
- millaisissa tapauksissa,
- millä tarkkuudella,
- ja missä kohtaa julkaisua
tekoälyavusteisten tai tekoälysovellusten, mallien ja teknologioiden käyttö tulisi raportoida.
Työkalu on kaikille avoin ja CC-BY 4.0 lisensoitu. Työkalu keskittyy tekoälyn raportointiin tieteellisissä julkaisuissa, mutta myös perustutkinto-opiskelijat voivat hyödyntää sitä esimerkiksi opinnäytettä tehdessään.
Työkalu on viimeksi päivitetty: 26.3.2026
TEKOÄLY JA TEKIJÄNOIKEUDET
Ohjeistus perustutkinto-opiskelijoille ja väitöskirjatutkijoille
Perusteet ja lainsäädäntö
Tekijänoikeus tarkoittaa tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta päättää teoksensa käytöstä – tietyin rajoituksin. Tekijänoikeussuojaa saavat itsenäiset ja omaperäiset kirjalliset tai taiteelliset teokset, jotka ilmentävät tekijänsä luovaa panosta. Erityisesti kirjallisen teoksen kohdalla kynnys tekijänoikeussuojaan on alhainen. Tekijänoikeussuojaa voivat saada lyhyetkin omaperäiset ilmaukset (esim. EU-tuomioistuimen Infopaq-tapauksessa C-5/08 riitti 11 sanaa). Tästä johtuen ollaan usein tilanteessa, jossa tekoälyllä analysoidaan tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä.
Voimassa oleva tekijänoikeuslaki ei nimenomaisesti mainitse tekoälyä. Siksi voimassa olevaa lakia joudutaan tulkitsemaan ja soveltamaan uuteen tilanteeseen. Tekijänoikeudellisia kysymyksiä liittyy:
- tekoälyn kouluttamiseen (oikeus käyttää teoksia koulutusdatana),
- tekijänoikeudella suojatun materiaalin syöttämiseen tekoälyn käsiteltäväksi,
- ja tekoälyllä luotuihin/muunneltuihin teoksiin.
Tekoälyn kouluttamiseen liittyvät tekijänoikeuskysymykset eivät useinkaan ole relevantteja yliopistossa.
Teoksen tai teosten analysointi tekoälyllä voidaan katsoa olevan tekstin- tai tiedonlouhintaa. Tekstin- ja tiedonlouhinnalla tarkoitetaan DSM-direktiivin 2 artiklan 2 kohdan mukaan automaattista analyysitekniikkaa, jonka tarkoituksena on analysoida digitaalisessa muodossa olevaa tekstiä ja dataa tietojen, esimerkiksi (muttei yksinomaan) mallien, suuntausten tai korrelaatioiden, tuottamiseksi. Tekstin- ja tiedonlouhintaa (jäljempänä louhinta) voidaan käyttää suurten tietomassojen analysointiin, mutta varsinaista data- tai teosmäärän alarajaa ei ole asetettu sille, että louhinnan kriteerit täyttyisivät. Oikeusperustana tekijänoikeudella suojatun sisällön analysointiin tekoälyllä voivat toimia tekijänoikeuslain 11 a § ja tekijänoikeuslain 13 b §. 11 a § mahdollistaa (pykälässä tarkemmin kuvatuin ehdoin) tilapäisen kappaleen valmistamisen osana teknistä prosessia. 13 b § mahdollistaa muiden kuin tilapäisten teoksen kappaleiden valmistamisen tekstin- ja tiedonlouhintaa varten.
Kappaleiden valmistaminen ja niiden yleisön saataville saattaminen on lähtökohtaisesti tekijänoikeuden haltijan päätettävissä oleva asia. Tekoälyn käytössä relevantti tekijänoikeuskysymys on, tapahtuuko kappaleiden valmistamista ja jos tapahtuu, onko olemassa joku oikeusperusta niiden valmistamiseen.
On hyvä tiedostaa, että tekoälyn käytön tekijänoikeuskysymyksiin liittyy vielä paljon tulkintaerimielisyyksiä. Oikeudenhaltijat ja heitä edustavat järjestöt ovat usein tiukempia antamissaan ohjeissa kuin sisällön käyttäjät. Tekoälyn käyttö opiskelutarkoituksiin on kuitenkin hyvin perusteltua näitä Jyväskylän yliopiston ohjeita noudattamalla.
Tilapäinen kappaleiden valmistaminen tekoälyä käytettäessä
Jos tekoälysovellus valmistaa sisältöä analysoidessaan vain tilapäisiä kappaleita sille syötetystä materiaalista, voi olla kysymys tekijänoikeuslain 11 a §:n sallimasta tilapäisestä kopioinnista osana teknistä prosessia. Tilapäiseen kappaleen valmistamiseen vetoamista vaikeuttaa usein se, että kappaleiden säilymisaikaa voi olla vaikea todentaa. Keskusteluhistoriat säilyvät usein niin pitkään, että tilapäisyys on kyseenlaista.
Yksityisessä käytössä (johon opiskelukäyttö lukeutuu) on mahdollista vedota myös 12 §:n sallimaan teosten kappaleiden valmistamiseen yksityiseen käyttöön. Yksityiseen käyttöön voi valmistaa kappaleita, mikäli kyse on julkistetusta teoksesta. Kappaleita ei kuitenkaan saa valmistaa yksityiseen käyttöön, jos teos on esimerkiksi tietokoneohjelma tai tietokanta. Yksityiseen käyttöön valmistetut kappaleet eivät voi päätyä tekoäly-yrityksen omiin tarkoituksiin hyödynnettäväksi, esimerkiksi tekoälymallien koulutusmateriaaliksi.
Tekijänoikeuslain sallima tekstin- ja tiedonlouhinta
Jos tekoälyn käyttö edellyttää muiden kuin tilapäisten kappaleiden valmistamista, täytyy sitä perustella DSM-direktiivin louhintapoikkeuksella. Kuten aiemmin todettiin, sisällön analysointi tekoälyllä voidaan tekijänoikeudellisesta näkökulmasta katsoa tiedonlouhinnaksi.
DSM-direktiivin Suomen lakiin implementoiva tekijänoikeuslain 13 b § mahdollistaa teoksen kappaleiden valmistamisen ja säilyttämisen tekstin- ja tiedonlouhintaa varten. Louhintaa voi suorittaa, elleivät tekijät ole pidättäneet tätä oikeutta. Mikäli tiedonlouhinta tapahtuu tieteellistä tutkimusta varten tutkimus- tai kulttuuriperintölaitoksessa, eivät oikeudenhaltijat voi kieltää louhintaa. Tiedonlouhinnan edellytyksenä on laillinen pääsy teokseen. Tämä voi tarkoittaa myös maksumuurin takana oleva sisältöä, kunhan pääsyoikeus on asianmukaisesti hankittu.
EU:n tekijänoikeus- ja lähioikeusdirektiivissä (niin kutsuttu DSM-direktiivi, EU 2019/790) on määritelty, että tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeuksen soveltamisalaan kuuluvat tutkimusorganisaatioiden lisäksi myös niihin yhteydessä olevat henkilöt. Tästä johtuen tiedonlouhintapoikkeuksesta hyötyvät muutkin kuin työsuhteessa olevat yliopistoyhteisön jäsenet eli opiskelijat, emeritukset/emeritat ja apurahatutkijat. Tutkimusta on kuitenkin suoritettava JYU-affilioituneena ja sen on täytettävä tieteellisen tutkimuksen kriteerit.
Tiedonlouhintaa koskevalla poikkeuksella voi siis perustella myös kappaleiden valmistamisen tekoälyllä analysointia varten. Vaikka voit käyttää tekoälysovellusta tiedonlouhintaan, et voi myöntää tekoälypalvelulle oikeutta säilyttää tekoälylle syötettyjä teoksia tai oikeutta käyttää niitä tekoälymallien kouluttamiseen.
Syötetyn sisällön jääminen palveluntarjoajan käyttöön
Mikäli tekoälyjärjestelmään syötetty materiaali jää tekoälyjärjestelmän käytettäväksi, on varmuudella kyse tekijänoikeuden haltijan lupaa edellyttävästä kopioinnista. Kyse voi olla myös yleisön saataville saattamisesta, mikäli tekoälyjärjestelmä myöhemmin toisintaa syötettyä teosta antamissaan vastauksissa tekijänoikeudellisesti merkityksellisen mittaisina katkelmina tai liian samankaltaisina muunnelmina. Tätä myöhempää käyttöä tekoälyjärjestelmän perusasiakkaan on kuitenkin vaikeampi arvioida. Tarkasta miten tekoälyjärjestelmä toimii ja kytke kappaleiden tallentaminen sekä syötetyn materiaalin hyödyntäminen koulutuskäyttöön tarvittaessa pois päältä.
Peukalosääntö: hanki tekijänoikeuden haltijan lupa, mikäli tekoälyjärjestelmän tarjoaja tallentaa kappaleen siihen syöttämästäsi materiaalista omaa käyttöään varten.
Creative Commons -lisenssit
Creative Commons -lisenssit ovat standardoituja lisenssejä, joita käyttämällä oikeudenhaltija voi antaa teokseensa lisenssiehtojen mukaisia käyttöoikeuksia.
Jos teos on lisensioitu kaikkein sallivimmalla CC0 -lisenssillä, on tällaista sisältöä mahdollista syöttää myös tekoälypalveluun, joka käyttää sisältöä oman mallinsa koulutukseen.
Seuraavaksi sallivin lisenssi CC-BY mahdollistaisi kyllä kopioinnin, muuntelun ja kaupallisen käytön, mutta siinä ongelmaksi tulee BY-lyhenteen asettama attribution-/nimeämisvaatimus. Sisältöä tekoälyyn syöttävä käyttäjä ei välttämättä pysty välittämään lisenssiehtoa tai tekijätietoa sisällön mukana. Tällöin myöskään palveluntarjoaja ei pysty täyttämään sisällön alkuperäisen tekijän nimeämisvaatimusta, mikäli sen kielimalli myöhemmin toistaa sisältöä tai tekisi siitä muunnelman.
Muut CC-lisenssit eivät mahdollista sellaisen tekoälypalvelun käyttöä, joka käyttää syötteitä oman kielimallinsa koulutukseen. CC-lisenssiehdot voivat kuitenkin mahdollistaa lisensioidun sisällön muokkaamisen tekoälyllä (edellyttäen, ettei muokattava sisältö päädy tekoälyn tarjoajan hyödynnettäväksi). Lisenssien ehdot on tarkastettava tapauskohtaisesti ja varmistettava niiden soveltuvuus aiottuun käyttöön.
Tekoälyn tuottamien tulosten hyödyntäminen
Pääsääntö on, että tekoälyn tuotoksilla ei ole tekijänoikeutta.
Tekoälyn tuotosten ei katsota olevan omaperäisiä. Omaperäiseksi katsotaan vain teos, joka heijastaa luonnollisen henkilön persoonallisuutta, jota hän on voinut ilmentää tekemillään vapailla, luovilla valinnoilla. Ei ole kuitenkaan täysin poissuljettua, etteikö joku onnistuisi myöhemmin kehittämään tekijän vapaita luovia valintoja ilmentävän tavan käyttää tekoälyä, jolloin tekijänoikeus muodostuisi tekoälyn käyttäjälle. Kynnys tässä on kuitenkin hyvin korkealla.
Toinen usein esiin nouseva kysymys on se, voivatko tekoälyn luomat tuotokset loukata olemassa olevien teosten tekijänoikeuksia. Loukkaus voisi tapahtua, jos tekoäly tuottaa olemassa olevan teoksen muunnelman tai jopa suoran kopion. Tekoälyn tekijänoikeuksia käsittelevät suurinta huomiota saaneet oikeusriidat johtuvat suurelta osin juuri tällaisista tilanteista, joissa esimerkiksi kustantaja on huomannut tietyn tekoälytyökalun toisintavan vastauksissaan kustantajan sisältöä ilman lupaa. Vaatimukset tällaisissa tapauksissa ovat kohdistuneet tekoälytyökalun tarjoavaan yritykseen. Mikäli tämä tapahtuu ilman, että käyttäjä on itse syöttänyt tällaista teosta tekoälyyn, on ongelma ennemminkin tekoälyn toimintaperiaatteissa ja palveluntarjoajalla.
Käyttäjä pystyy parhaiten arvioimaan tekijänoikeusloukkausten mahdollisuutta itse syöttämänsä materiaalin suhteen. Materiaalia tekoälylle syöttäessään ja tekoälyä käskyttäessään käyttäjän on siis syytä huolehtia, ettei hän pyydä tekoälyä laatimaan ja itse myöhemmin käytä sellaista teosta, joka tulkittaisiin tekoälysovellukseen syötetyn, tekijänoikeuden suojaaman teoksen muunnelmaksi. Teoksen muunteleminen ja saattaminen yleisön saataville nimittäin edellyttää tekijänoikeuden haltijan suostumusta.
Tekoälyn käyttäminen esimerkiksi teoksen osien poistamiseen, lisäämiseen tai tyylin muuttamiseen ovat muunnelmia. Esimerkkejä tällaisesta käytöstä voisivat olla pyynnöt ”suurenna tämän kuvan merenneidon pyrstöä 30 %” tai ”lisää tähän artikkeliin Yhdysvaltojen fair use -doktriinia koskeva osuus ja vertaile sitä Suomen tekijänoikeuslainsäädäntöön”. Tekijän yksinoikeuden piirissä on päättää myös teoksen kääntämisestä toiselle kielelle. Näistä rajoituksista poiketen tekijänoikeuslaki kuitenkin mahdollistaa julkistetun teoksen käytön parodiassa, karikatyyrissä tai pastississa.
Eräänlainen rajatapaus on tietyn artistin tunnistettavan tyylin jäljittely. Tämän tyyppisellä käytöllä on tunnistettu olevan haitallisia vaikutuksia sisällöntuottajiin. Ainakin Open AI:n Dall-e onkin suunniteltu hylkäämään käyttäjien pyynnöt imitoida jonkun elävän artistin tyyliä.
On tietysti myös tekoälypalvelujen tarjoajien intresseissä, että käyttäjät uskaltavat käyttää palvelua eikä käytöstä seuraa tekijänoikeuden loukkausvaatimuksia. Esimerkiksi Microsoft sitoutuu vastaamaan tekijänoikeusloukkausvaatimuksista, joita sen Copilot-tekoälyn käytöstä voi aiheutua. Edellyttäen, että asiakas käyttää Microsoftin tarjoamia suodattimia ja muita suojamekanismeja, joiden tarkoituksena on vähentää todennäköisyyttä, että Copilot tuottaisi tekijänoikeuksia loukkaavaa sisältöä.
Yhteenveto tekijänoikeusnäkökulmista
- Sallittua on:
- käyttää tekoälyä opiskelukäytössä ja tieteellisessä tutkimuksessa analysoimaan tekstejä.
- käyttää tekoälyä kielenkääntämiseen, kun tarkoitus on lisätä omaa ymmärrystäsi aiheesta.
- HUOM! Älä käytä tekoälyä, mikäli oikeudenhaltija on pidättänyt oikeutensa tiedonlouhintaan (= kieltänyt tekoälyn käytön). Kielto ei kuitenkaan päde, mikäli tekoälyä käytetään tieteellisessä tutkimuksessa ja tutkija on JYU-affilioitunut.
- Ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa on kielletty:
- myöntää tekoälysovellukselle sisällön tilapäistä analyysiä laajempia oikeuksia syötettyyn sisältöön (kuten oikeus tallentaa teos ja käyttää sitä tekoälymallin kouluttamiseen).
- julkaista tekoälyn avulla tehtyjä muunnelmia olemassa olevista teoksista. Parodia on kuitenkin sallittua.
-
valmistaa tekoälyllä toisen taiteilijan tyyliä selvästi imitoivia teoksia.
Muista, että näiden lisäksi tulee huomioida yliopiston yleiset ohjeet tekoälyn käytöstä opiskelussa, tietosuojaohjeet sekä kurssikohtaiset suoritusohjeet.
Viittaukset materiaaliin:
Avoimen tiedon keskus (2024), Tekoäly tiedonhankinnassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Verkkomateriaali. (Luettu: pp.kk.vvvv)