Luonnontieteiden tiedonhankinta

Sisällysluettelo

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan alat ovat bio- ja ympäristötieteet, fysiikka, kemia sekä matematiikka ja tilastotiede. Näillä aloilla tiedonmuodostus on yleensä kumulatiivista, eli uusi tieto rakennetaan entisen päälle. Näin ollen tutkimustyön yksi kivijalka on löytää jo olemassa oleva tieto tutkittavasta aiheesta. Tietoa on maailmaan kertynyt jo todella paljon: haastava tehtäväsi on suodattaa itsellesi tarpeellinen ja relevantti.

Tiedonhankinnan taidot ovat yksi tärkeistä akateemisista taidoista, ja mitä pitemmälle opinnoissasi etenet, sitä kiinteämmin tiedonhankinta liittyy työskentelyysi oman aiheesi parissa. Opiskelupolkusi eri vaiheissa tarvitsemasi osaamisen yleiset perusteet opit Kirjastotuutorin avulla. Kun opettelet siitä perusasiat hyvin, pärjäät minkä tahansa tiedonlähteen kanssa.

Julkaisukanavat

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan alojen tärkeitä julkaisukanavia ovat:

  • kansainväliset tieteelliset aikakauslehdet: ehdottomasti yleisin tapa julkaista tutkimustuloksia, luotettavuutta pidetään yllä vertaisarvioinnilla
  • konferenssit ja konferenssijulkaisut: uusimmat tutkimustulokset, mahdollisesti vielä keskeneräisestä tutkimuksesta
  • tutkimuslaitosten ja viranomaisten tuottamat julkaisut, mm. raportit ja tilastot

Löydä kirjaston aineistot

JYKDOK-haulla voit tarkistaa, kuuluuko jokin kirja, lehti tms. kirjaston kokoelmiin ja miten se löytyy. JYKDOKissa on

  • Kirjat, lehdet, tietokannat -haku, joka löytää sekä sähköiset että painetut kirjat, lehdet, opinnäytteet ja käytettävissä olevat tietokannat. Voit hakea sekä tiettyä aineistoa tai aiheen mukaan. Voit rajata haun aineistotyyppiin: kirjat, opinnäytteet (myös väitöskirjat), tietokannat jne.
  • Kansainväliset artikkelit -haku sopii esimerkiksi tietyn artikkelin paikantamiseen ja kartoittavaan hakuun. Tee haut englannin kielellä
  • Painetut aineistot ovat Lähde-kirjastossa tai Kokoelmakeskuksessa, josta niitä voi tilata lukusalikäyttöön.
     

Jos Jyväskylästä ei löydy tarvitsemaasi julkaisua, käänny kirjaston kaukopalvelun puoleen.

Lue lisää:

Sähköiset kokoelmat

  • Etäkäyttö Haka-kirjautumisella.
  • Artikkeliviitteistä kokotekstiin pääset, kun JY:ssä on lehden lukuoikeus, tai se on avointa, ns. open access -aineistoa. Kokotekstiin ei siis aina ole pääsyä kaikista viitteistä, joita tietokantahauillasi saat.
  • Yleensä sähköiset lehdet ovat käytettävissä aikaisintaan 90-luvun loppupuolelta asti. Osasta, pääasiassa kemian ja fysiikan seurojen lehdistä, on vanhempia arkistoja.

Lue lisää:

Monitieteiset tietokannat

Kaikilla luonnontieteiden aloilla käytetään hakuun monitieteisiä viittaustietokantoja Scopus ja Web of Science.

  • Scopus: Viitteitä tieteellisten lehtien artikkeleihin, konferenssijulkaisuihin ja kirjasarjoihin. Lisäominaisuus: Artikkeleiden jäljitys lähdeluetteloiden ja viittaustietojen perusteella. Aloita yhdestä kiinnostavasta artikkelista > katso, mitä lähteitä artikkelissa on käytetty, ja toisaalta ketkä ovat myöhemmin viitanneet artikkeliin > saat linkkejä artikkeleihin, jotka ovat käsitelleet samaa aihetta. SFX-linkeistä kokotekstit, jos JY:ssä on lukuoikeus.
  • Web of Science (WoS): Viitteitä tieteellisten lehtien artikkeleihin. SFX-linkeistä kokotekstit, jos JY:ssä on lukuoikeus. Käyttö loppumassa 1.1.2026.
  • ARTO: kotimaiset artikkeliviitteet. Käytetään JYKDOKin kautta.
  • Google Scholar: Tieteellisten lehtien artikkeleita, preprinttejä, opinnäytteitä. JYU-verkossa kampuksella myös pääsy kokoteksteihin.

Tietokantoihin ja ohjeisiin:

Bio- ja ympäristötieteiden tiedonlähteet

Tärkeitä lehtiä julkaisevat monet kustantajat. Alan omat erikoistietokannat indeksoivat lehdet eri kustantajilta, joten pääset tekemään haun yhdestä paikasta. Myös monitieteiset viittaustietokannat ovat hyödyllisiä. Raportteja ja viranomaisjulkaisuja voi etsiä esimerkiksi Overton-tietokannasta.

Ekologia ja evoluutiobiologia, ympäristö- ja vesistötieteet

Solu- ja molekyylibiologia

Kaikki:

  • Monitieteiset Scopus ja WoS-tietokannat toimivat myös hyvin bio- ja ympäristötieteiden tiedonhaussa, varsinkin jos aihe on poikkitieteellinen. Niissä voit myös jäljittää johonkin tiettyyn artikkeliin viitanneet muut artikkelit.
  • Kotimaiset artikkeliviitteet: ARTO-tietokanta, jota voit käyttää JYKDOKin kautta.
  • Raportit ja viranomaisjulkaisut: Overton (JYKDOK).

Fysiikan  tiedonlähteet

  • Monitieteiset Scopus ja WoS ovat keskeisimmät tietokannat fysiikan tiedonhaussa, ja sopivat hyvin myös poikkitieteellisiin aiheisiin. Niissä voit myös jäljittää johonkin tiettyyn artikkeliin viitanneet muut artikkelit.
  • Tärkeimmät fysiikkaan erikoistuneet kustantajat ovat American Physical Society APS, American Institute of Physics AIP ja Institute of Physics IOP. Näiden palvelujen artikkelit ovat tärkeitä lähteitä, mutta huomaa, että haut näistä palveluista antavat vain kyseisen kustantajan aineistoa, ei muiden.
  • ArXiv on fyysikoiden käyttämä avoin julkaisuarkisto. ArXiv-artikkelit ovat usein vasta vertaisarvioimattomia käsikirjoituksia, ns. preprinttejä. Näistä suuri osa ilmestyy lopullisena versiona jossakin tieteellisessä lehdessä. Välillä tekijät muistavat päivittää ArXiviin lopullisen version tiedot, välillä eivät.

Kemian tiedonlähteet

  • Monitieteiset Scopus ja WoS ovat keskeisimmät tietokannat kemian tiedonhaussa, ja sopivat hyvin myös poikkitieteellisiin aiheisiin. Niissä voit myös jäljittää johonkin tiettyyn artikkeliin viitanneet muut artikkelit.
  • Kemian erikoistietokannoista on Jyväskylän yliopistossa käytössä Reaxys. Reaxys-tietokanta on erityisesti reaktio- ja synteesitiedon hakuun. Artikkeliviitteiden lisäksi löydät tietokannasta mm.
    • rakennetietoa
    • reaktio- ja synteesitietoa
    • patenttitietoa, mikä on usein tärkeä tiedonlähde kemistille
    • Reaxys (JYKDOK)
  • Viitteidenhallintaohjelmistoista Zotero ja Mendeley löytyy Kemian laitoksen oma viittaustyyli.

Matematiikan ja tilastotieteen tiedonlähteet

  • Matematiikan ja tilastotieteen oma erikoistietokanta on MathSciNet. Artikkeliviitteiden lisäksi löydät sen kautta viitteitä mm. kirjoihin ja konferenssijulkaisuhin.
  • Monitieteiset Scopus ja WoS-tietokannat toimivat myös hyvin matematiikan ja tilastotieteen tiedonhaussa. Ne sopivat erityisen hyvin soveltavan tutkimuksen hakuun tilastotietessä. Niissä voit myös jäljittää johonkin tiettyyn artikkeliin viitanneet muut artikkelit.
  • ArXiv on matemaatikkojen ja tilastotieteilijöiden käyttämä avoin julkaisuarkisto. ArXiv-artikkelit ovat usein vasta vertaisarvioimattomia käsikirjoituksia, ns. preprinttejä. Näistä suuri osa ilmestyy lopullisena versiona jossakin tieteellisessä lehdessä. Välillä tekijät muistavat päivittää ArXiviin lopullisen version tiedot, välillä eivät.

Viitteidenhallinta

Käytä kirjallisuusviitteidesi tallentamiseen viitteidenhallintaohjelmaa, kuten Zotero. Viitteesi ovat tililläsi hyvässä tallessa ja helposti löydettävissä. Ohjelmaan voi myös tallentaa artikkeleiden pdf-kokotekstit. Viitteitä voit muokata ja järjestellä kansioihin.

Kun kirjoitat opinnäytettä, pystyt lisäämään ohjelman avulla tekstiisi lähdeviittaukset. Niiden perusteella ohjelma muotoilee automaattisesti lähes täydellisen lähdeluettelon.

Kemian suomenkielinen laitostyyli löytyy Zoteron tyylipankista. Englanninkielisen version voit ladata tästä: university-of-jyvaskyla-department-of-chemistry-eng.csl

  • Klikkaa yllä olevaa linkkiä hiiren oikealla näppäimellä, ja valitse tallenna nimellä. Ladatuista tiedostoista pitäisi löytyä nyt saman niminen .csl-tiedosto. Kun yrität avata tiedoston, tyylin pitäisi asentua automaattisesti Zoteroon. Jos tämä ei toimi, mene Zoterossa kohtaan Muokkaa > Asetukset > Viitteet > +, ja etsi oikea tiedosto.

Lue lisää:

Kirjaston tarjoama koulutus

Yhteyshenkilö: Matti Rajahonka

Lisätietoa aineistoista: Tilastot, patentit, standardit ja lakitietoa