Aineistoon liittyvät oikeudet

AINEISTOON LIITTYVÄT OIKEUDET

Aineistoon liittyvillä oikeuksilla tarkoitetaan esimerkiksi seuraavia:

• Kuka saa käyttää aineistoa ja miten.
• Kenellä on oikeus päättää aineiston käytöstä.
• Kuka päättää, mitä aineistolla tehdään tutkimuksen jälkeen.

Sopiminen on tärkeää, jotta ongelmatilanteiden riski pienenee. Sopiminen voi olla kirjallista tai suullista, mutta kirjalliseen on aina helpompi palata tarkistamaan mitä tulikaan sovittua. Sopimus voi olla vapaamuotoinen, mutta tiettyihin sopimusmuotoihin Jyväskylän yliopisto on luonut valmiita muokattavia pohjia, joita kannattaa hyödyntää.

Milloin oikeuksista sovitaan?

• Jos olet opiskelija ja keräät tutkimusaineistoa tutkimusryhmälle tai hankkeelle.
• Jos saat käyttöösi aiemmin kerätyn aineiston tai osan siitä.
• Jos keräät tutkimusaineistoa opinnäytteessä, jonka teet yritysyhteistyönä, jonkin organisaation toimeksiantona tai minkä tahansa yhteistyökumppanin kanssa.
• Jos keräät aineiston opinnäyteparisi kanssa.

Mistä sovitaan?

• Kun aineistoon on osallisena useampi kuin yksi tutkija
  • Sovitaan aineistoon liittyvistä oikeuksista, vastuista sekä työn tavoitteista.
  • Esimerkiksi: tutkimusryhmä, parityönä tehtävä gradu.
  • Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti.
• Kun aineiston keruu toteutetaan jonkin organisaation toimenantona tai yhteistyönä
  • Sovitaan aineistoon liittyvistä oikeuksista, vastuista sekä työn tavoitteista ja aineistoon kohdistuvista odotuksista.
  • Esimerkiksi: yritysyhteistyö.
  • Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti.
• Kuka päättää mitä aineistolle tapahtuu opinnäytteesi valmistumisen jälkeen?
  • Kun aineisto kerätään yhdessä muiden tutkijoiden tai esimerkiksi yhteistyössä jonkin organisaation kanssa, on tärkeää sopia, kuka päättää mitä aineistolle tapahtuu opinnäytteesi valmistumisen jälkeen.
  • Esimerkiksi: tutkimusryhmä, parityönä tehtävä gradu, yritysyhteistyö.
  • Luovutetaanko kerätty aineisto esimerkiksi tutkimushankkeen tai yhteistyöorganisaation käyttöön.
  • Sopiminen on tärkeää erityisesti, jos suunnittelet jatko-opintoja ja toivot jatkavasi saman aineiston parissa gradun jälkeen!
• Kun saat käyttöösi aiemmin kerätyn aineiston, sinulle yleensä kerrotaan, miten aineistoa saa käyttää ja mitä sinun tulee huomioida aineiston käsittelyssä ja säilyttämisessä.
  • Esimerkiksi: arkistoidut tai julkaistut aineistot.
  • Joissain tapauksissa sinun täytyy hyväksyä erillinen käyttösopimus ehtoineen, joissain tapauksissa hyväksyt ehdot esimerkiksi lataamalla aineiston data-arkistosta.

Miten sovitaan?

• Parigradun tekijät voivat soveltaa sopimisessa JYU:n intranetistä löytyvää Opiskelijoiden yhteistyösopimus -pohjaa (Opiskelijaprojektisopimukset — Intranet Uno). 
  • Jos tiedekunnassasi on käytössä oma sopimuspohja gradupareille, voitte hyödyntää sitä.
• Yrityksen kanssa tehtävässä yhteistyössä voi soveltaa JYU:n intranetistä löytyvää löytyvää Projektisopimus-pohjaa (Opiskelijaprojektisopimukset — Intranet Uno). 

Sitoumus henkilötietojen käsittelystä
 

Jos Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa annetaan pääsy henkilötietoa sisältävään aineistoon JYU:n opiskelijalle - ja opiskelija ei ole työsuhteessa yliopistoon - niin tällöin tehdään sitoumus henkilötietojen käsittelystä.

• Tämä koskee myös sellaisia pseudonymisoituja aineistoja, joissa on pienikin riski, että aineiston vastaanottajan on mahdollista välillisesti tunnistaa henkilö/henkilöitä.
• Sitoumus on tarkoitettu tilanteisiin, jossa opiskelija käsittelee henkilötietoa rekisterinpitäjän lukuun.
• Sitoumuksen käytön edellytyksenä on, että Jyväskylän yliopisto säilyy rekisterinpitäjänä myös opiskelijan suorittaman henkilötietojen käsittelyn osalta (eli henkilötietoa ei luovuteta rekisterinpitäjältä toiselle).
• Sitoumuksen henkilötietojen käsittelystä voi tehdä JYU:n Vasara-työkalulla (vaatii kirjautumisen JYU-tunnuksilla).

Aineistonjakosopimus

Jos Jyväskylän yliopiston tutkimushanke antaa opiskelijalle pääsyn tehokkaasti pseudonymisoituun aineistoon, tehdään aineistonjakosopimus. 

• Tehokkaasti pseudonymisoitu aineisto on sellainen, josta vastaanottajan on mahdotonta välillisesti tunnistaa henkilöitä, eli vastaanottajan näkökulmasta aineisto on anonyymi.
• Sopimusmalli pseudonymisoidun aineiston luovutukseen/jakamiseen/siirtoon (aineistonjakosopimus) löytyy Jyväskylän yliopiston Intranetin sivulta: Henkilötietojen käsittelyyn tarvittavat sopimukset, mallipohjat sekä hankinnat

TUTKIMUSLUPA

Jotkin oppilaitokset, yritykset ja organisaatiot (kuten hyvinvointialueet) edellyttävät tutkimuslupaa, esimerkiksi jos:

• yrityksen tai organisaation opiskelijat tai henkilökunta osallistuvat tutkimukseen,
• hyödynnät yrityksen tai organisaation (suljettuja) tiloja tai laitteita,
• tai tutkit yrityksen ja organisaation tietojärjestelmiä, hallintoasiakirjoja tai rekistereitä.
• Lupakäytänteet vaihtelevat, joten niistä kannattaa keskustella oman ohjaajan kanssa ja lupakäytännöt kannattaa aina tarkastaa suoraan kohdeorganisaatiolta.
  • Esimerkiksi Jyväskylän yliopistolla on omat ohjeet tutkimusluvan edellytyksistä ja hakemisesta.
  • Tai jos rekrytoit tutkittavia tietystä koulusta, sinun tulee ensin kysyä kaupungin tai kunnan sivistystoimelta lupa ja luvan saatuasi tulee lupa hankkia vielä koululta.

TEKIJÄNOIKEUDET

Tekijänoikeus tarkoittaa tekijän oikeutta määrätä siitä, kuinka hänen teostaan saa käyttää.

Aineistoon voi liittyä tekijänoikeuskysymyksiä, jos esimerkiksi:

• Tutkit julkaistuja teoksia tai muuten tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia, kuten kuvia, videoita, pelejä, taideteoksia, lehtiartikkeleita, valokuvia, runoja, koreografioita tai lauluja.
• Keräät tutkimuksen osallistujilta heidän tuotoksiaan, kuten tarinoita, piirustuksia, tai päiväkirjamerkintöjä.

Tekijänoikeus ei tarkoita sitä, etteikö teosta voisi analysoida, kommentoida tai havainnoida. 

• Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmaisumuotoa, eli esimerkiksi julkisen kopion tekeminen teoksesta on kiellettyä ilman tekijänoikeuden haltijan lupaa.
  • Eli jos käyttäisit gradussa vaikkapa kuvakaappausta YouTube-videosta, kyseessä olisi julkisen kopion tekeminen. Teosta voidaan kuitenkin siteerata (tästä lisää alla).
• Tekijänoikeus ei suojaa teoksen sisältämää tietoa tai ideoita. Tämän vuoksi tutkijalla on vapaus tehdä havaintoja aineiston sisällöstä ja kertoa niistä omin sanoin.
  • Jos aineisto on julkaistu teos, kuten elokuva, teosta käytetään tällöin lähteenä ja siihen viitataan. 

Miten tekijänoikeus syntyy?

Tekijänoikeus syntyy, kun tuotos ylittää teoskynnyksen. Käytännössä teoskynnys ylittyy helposti kunhan tuotos on itsenäinen (eli ei kopio olemassa olevasta teoksesta) ja tarpeeksi omaperäinen niin, ettei toinen henkilö todennäköisesti tekisi täsmälleen samanlaista teosta.

• Tekijänoikeussuoja ei edellytä rekisteröintiä tai julkaisemista, eikä teoksen laadulla ja käytetyllä työmäärällä ole merkitystä. Toisin sanoen esimerkiksi pöytälaatikkorunot, lapsen piirustus, koreografia, tietokonepeli tai elokuva voivat saada tekijänoikeudellisen suojan.
• Tekijänoikeus on voimassa tietyn ajan, yleisimmin tekijän eläessä sekä 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen.
• Tekijänoikeuksien lisäksi on olemassa lähioikeuksia, jotka ovat suppeampia. Nämä voivat koskea esimerkiksi tavallisia valokuvia, jotka eivät ole ns. taidevalokuvia. 

Tutkimusaineistoon ei synny tekijänoikeutta

• Sinulla ei ole tekijänoikeutta keräämääsi raakadataan, esimerkiksi haastatteluaineistoon.
• Jos sen sijaan tuotat aineiston pohjalta esimerkiksi tietokannan, tietokannalla voi olla tekijänoikeuden kaltainen oikeudellinen suoja. Opinnäytteen aineistosta ei yleensä muodosteta tietokantaa.
• Jos hyödynnät valmista tutkimusaineistoa, on hyvän tieteellisen käytännön mukaista joka tapauksessa viitata aineistoon asianmukaisesti, aivan kuten viittaisit tekijänoikeudella suojattuun aineistoon. Voit halutessasi lukea lisää: Miten viitataan aineistoon: (Tietoarkisto).

Tekijänoikeudella suojatun materiaalin tutkiminen

Opinnäyte on julkinen asiakirja ja tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia ei voi julkaista miten tahansa.

Julkaistusta teoksesta voi kuitenkin ottaa sitaatteja eli suoria lainauksia, jos sitaatin käyttö on perusteltua:

• Sitaatilla pitää olla asiallinen yhteys tekstiin eikä se saa olla esimerkiksi liian suppea tai laaja niin, että alkuperäinen sisältö vääristyy.
• Julkaistun ja teoskynnyksen ylittävän kuvan voi julkaista opinnäytetyössä kuvasitaattina, jos kuvalla on suora yhteys tekstiin ja kuvan julkaiseminen on perusteltua esimerkiksi tekstissä esitetyn analyysin tai johtopäätösten tukemiseksi. Tällöin ei siis tarvitsisi erikseen kysyä lupaa kuvan tekijältä (=sitaattioikeus).
  • Esimerkiksi taidemaalauksia tutkiessasi voisit liittää kuvan teoksesta opinnäytetyöhösi kuvasitaattina.

Entä jos teosta ei ole julkaistu, vaan kyseessä on tutkittavilta suoraan kerätty, teoskynnyksen ylittävä materiaali?

• Sovi tutkittavan kanssa, saako opinnäytteessä julkaista suoria lainauksia tai kuvasitaatteja aineistosta. Huomioithan tällöin myös henkilötietojen suojan. Tästä lisää oppimateriaalin osiossa: Henkilötiedot.

Kuvien tekijänoikeuksista lisää: Aalto yliopiston ohje

Mitä tekijänoikeuksista tulisi sopia?

Kaikkien tutkimusaineistojen kohdalla ei tekijänoikeuksista tarvitse tehdä erillistä sopimusta. 

• Jos keräät aineistoksi esimerkiksi sanomalehtiartikkeleita tai julkaistuja valokuvia, niin asianmukainen viittaaminen riittää. Tee erillinen dokumentti, johon listaat kerättyjen asioiden viitetiedot eli bibliografiset tiedot (tekijä, julkaisuaika jne.).

Sen sijaan, jos keräät tekijänoikeudella suojattua materiaalia suoraan tutkittavilta (esim. päiväkirjamerkinnät, valokuvat, kirjoitelmat), niin tee tutkittavan kanssa erillinen sopimus tekijänoikeuksista.

Sovi esimerkiksi seuraavista seikoista:

• Omistajuus - kuka omistaa materiaalin.
• Miten materiaalia käytetään tutkimuksessa.
• Palautetaanko teokset tutkittavalle.
• Voiko materiaalista ottaa suoria lainauksia.
• Voiko teosta muuten jakaa.
• Mainitaanko tekijän nimi vai ei (huomioi henkilötietojen suoja).
• Miten kauan tutkija saa säilyttää materiaalia.
• Saako teosta muunnella.

Lähteet:

• Tekijänoikeus.fi
• Kopiosto, Sanasto, Kuvasto ja Teosto
• Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirja

PALVELU- JA KÄYTTÖEHDOT

Jos saat käyttöösi valmiin aineiston vaikkapa arkistosta tai keräät aineistoa tietokannoista, verkkoalustoilta tai -medioista, niin tutustu aina ensin aineiston käyttöä sääteleviin ehtoihin.

Digitaalinen ja fyysinen arkistomateriaali, data-arkistot

• Jokainen arkistolaitos ja data-arkisto määrittelee aineiston käyttämiseen, käsittelyyn, säilyttämiseen ja jakeluun liittyvät ehdot, jotka sinun on hyväksyttävä saadaksesi aineiston käyttöön.
• Arkistoaineistoon voi esimerkiksi liittyä julkisuus- tai tietosuojalain edellyttämiä käyttö- ja julkaisurajoituksia, joita sinun on sitouduttava noudattamaan.
• Kopioaineistoissa voi puolestaan olla kertakäyttöoikeus, jolloin jäljenteet on palautettava tai hävitettävä käytön jälkeen, eikä niitä voi säästää seuraavassa tutkimuksessa hyödynnettäväksi.
• Osa asiakirjoista saattaa edellyttää erillisen käyttöoikeuden anomista.

Verkkoalustat ja -mediat, tietokannat

• Palvelu- ja käyttöehdot määrittelevät mitä saat tehdä palvelun sisällöllä.
• Ehdot saattavat myös suoraan kieltää tiettyjä käyttötapauksia.
• Ehdot sanelevat esimerkiksi sen, saatko tallentaa materiaalia itsellesi, jakaa sitä edelleen tai julkaista siitä kopioita.

Digitaalisesta julkaisuarkistosta tai tietokannasta saamasi aineisto voi olla myös CC (Creative Commons)-lisensoitu. CC-lisenssi kertoo, kuinka aineistoa saa käyttää, saako sitä muunnella tai jakaa, ja onko aineiston kaupallinen käyttö sallittua. 

Lisätietoa CC-lisenssien ehdoista löydät palvelusta Creative Commons Suomi.