Hyvä mieli terveessä kehossa? Keholla on monta tapaa vaikuttaa aivoihin

Miriam Nokia

Miriam Nokia työskentelee apulaisprofessorina Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Hän tutkii oppimisen ja muistin hermostollista perustaa monin eri menetelmin.

Nokia tutkii muun muassa, miten muistot syntyvät ja tallentuvat aivoihin. Hän hakee vastauksia myös siihen, miten kehon rytmit, kuten syke ja hengitys, ovat yhteydessä oppimiseen vaikuttavaan aivojen toiminnan rytmisyyteen.

Nokian erityisalaa ovat käyttäytymisen ja aivojen sähköfysiologian yhteydet.

Mistä uudesta oppimisen tai muistin hermostolliseen perustaan liittyvästä tutkimuslöydöstä olet juuri nyt erityisen innostunut?

”Näyttäisi siltä, että tiedonkäsittelyä aivoissa voi parantaa esittämällä ulkoisia ärsykkeitä tiettynä ajan hetkenä huomioiden hengityksen ja sydämen lyönnin vaiheet. Toistaiseksi on tutkittu lähinnä, miten kehon rytmit vaikuttavat ärsykkeiden herättämiin reaktioihin valveilla, opettelun aikana. 

Seuraavaksi olisi mielenkiintoista selvittää, voidaanko kehon rytmien avulla tehostaa myös juuri opitun tiedon muistiin painamista levossa ja unessa.”
 

Eero Haapala

Eero Haapala työskentelee liikuntalääketieteen yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Hän tutkii lasten ja nuorten elintapojen, terveyden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Tavoitteena on lisätä tietoa siitä, miten fyysinen aktiivisuus ja ravitsemus vaikuttavat aivoterveyteen, metaboliseen oireyhtymään ja valtimoterveyteen.

Missä tutkimusnäyttö liikunnan ja aivoterveyden yhteydestä on tällä hetkellä selkeintä? 

”Selkeintä tutkimusnäyttö on siinä, että hyväkuntoiset lapset ja nuoret menestyvät koulussa paremmin kuin huonokuntoiset. Yhtä lailla tiedetään, että koulupäivänaikainen liikunta parantaa oppimistuloksia.”

Tiina Parviainen

Tiina Parviainen on neurotieteen apulaisprofessori Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella ja Jyväskylän monitieteiden aivotutkimuskeskuksen johtaja. Hän tutkii aivojen kehitystä sekä keho-aivot -vuorovaikutuksen merkitystä ihmisen kokemuksessa ja tiedonkäsittelyssä eri aivokuvantamismenetelmillä. 

Tällä hetkellä Parviainen tutkii aivojen ja kehon yhteyttä muun muassa kehoaistin näkökulmasta. Hän on kiinnostunut erityisesti edistämään aivokuvantamismenetelmillä saadun tiedon tulkittavuutta yksilöllisten taipumusten, kehityksellisten prosessien ja ihmisen kokemuksen ymmärryksessä.

Miksi kehon viestien tunnistamiseen liittyvä tutkimus on lisännyt suosiotaan?

”Kehollisen, ruumiillisen kokemuksen hyödyntäminen hyvinvoinnin edistämisessä on monelle arkielämässä itsestäänselvyys – työpäivän murheet unohtuvat iltalenkillä tai saunan lauteilla. Tutkimusmenetelmien kehittyessä aivojen ja kehon yhteyttä on voitu lähestyä myös yksilöllisten erojen näkökulmasta. 

Keho on erottamaton osa aivojen toimintaa, ja tämän vuorovaikutuksen merkitys ymmärretään yhä laajemmin esimerkiksi kokemuksen ja oppimisen sekä mielenterveyden taustalla.”