Alumniesittelyssä Laura Rintala

Kiinnostus arkistonhallintaan johdatti historiaa opiskelleen Laura Rintalan Jyväskylän yliopistoon ja edelleen arkistoalan asiantuntijatehtäviin. Arkistonhallinnan maisteriohjelmasta vuonna 2019 valmistunut Rintala työskentelee nykyisin Kansallisarkistossa Sähköisen arkistoinnin palvelussa ylitarkastajana.
Kuva Laura Rintalasta.
Julkaistu
13.2.2026

Kirjoittajat: Sanni Mölsä & Roosa Anttila | Kuva: Laura Rintala

Kiinnostus arkistonhallintaa kohtaan toi historiaa opiskelleen ja nykyisin Kansallisarkistossa ylitarkastajana työskentelevän Laura Rintalan opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon. Rintala valmistui arkistonhallinnan maisteriohjelmasta vuonna 2019 pääaineinaan Suomen historia ja arkistonhallinta.

”Halusin opiskelemaan historiaa puhtaasti kiinnostuksen vuoksi. Minulla oli jo tutkinto ja ammatti olemassa, joten yliopistoon hakiessani en tainnut ihan aluksi edes miettiä työllistymistä uudelle alalle.”

Rintala aloitti historian perusopinnot avoimessa yliopistossa, josta siirtyi tutkinto-opiskelijaksi Tampereen yliopistoon. Historian opinnot valikoituivat jo lapsuudesta saakka kummunneesta kiinnostuksesta historiaa, vanhoja tapahtumia ja ihmisten tarinoita kohtaan. Työllistyminen uudelle alalle ei puolestaan ollut mielessä vielä yliopistoon hakiessa, sillä Rintalalla oli jo ammatti kätilönä. Opinnoissa Rintalaa kiinnostivat ihminen ja yhteiskunta, etenkin ihmisten välinen vuorovaikutus ja erilaiset valtasuhteet. Historian ajanjaksoina kiinnostivat erityisesti 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alkupuoli.

"Historianopinnoista saamani taito ymmärtää maailmaa ja erilaisia näkökulmia auttaa paljon ihmisten kanssa työskennellessä. Lisäksi apua on taidosta hahmottaa erilaisia kokonaisuuksia ja aikajänteitä."

Vaikka historian opinnot tuntuivatkin oikeilta, työllistyminen mietitytti Rintalaa. Opintojen aikana hän alkoi miettiä erilaisia opintokokonaisuuksia, jotka voisivat auttaa omassa työllistymisessä. Ensimmäisenä ajatuksena oli työskentely museossa, mutta pian kiinnostus heräsi arkistoalaa kohtaan. Ajatus kirjoitetun tiedon käsittelystä erilaisten tekstien ja asiakirjojen muodossa vetosivat häneen. Samalla vahvistui ajatus alan vaihtamisesta kokonaan.

Aloittaessaan opinnot arkistonhallinnan maisteriohjelmassa, oli Rintala jo aiemmin asunut Jyväskylässä, minkä vuoksi kaupunki tuntui heti tutulta ja Jyväskylän yliopisto omalta paikalta. Historian ja arkistonhallinnan lisäksi hän opiskeli tietojenkäsittelytieteitä sekä politiikantutkimusta. Tietokoneet ja järjestelmät olivat tulleet tutuksi jo nuorena Rintalalle, jota kiehtoi erityisesti ihmisen ja tietokoneen välinen suhde. Tietojenkäsittelytieteen opinnot auttoivat häntä myös myöhemmin etenkin teknisten asioiden hahmottamisessa ja ymmärtämisessä.

”Ymmärsin, että arkistoalalla pystyin hyödyntämään kiinnostustani ja osaamistani myös tietojenkäsittelytieteiden puolelta.”

Työelämään siirtyminen arkistoalalle tapahtui jo opiskeluaikana. Arkistonhallinnan maisteriopintoihin kuulunut harjoittelu Tampereen kaupunginarkistossa vahvisti entisestään Rintalan innostusta arkistoalaa ja alanvalintaa kohtaan. Heti harjoittelun jälkeen alkoi työnhaku, ja Rintala työllistyikin nopeasti arkistotehtäviin ensin järjestöpuolelle ja sitten sairaanhoitopiirille. Gradun viimeistely tapahtui työn ohessa keväällä 2019. Aiemmat monipuoliset työtehtävät kirjaamosta asiakirjahallintoon ja järjestelmäkoulutuksiin loivat vahvan perustan ymmärtää erilaisia organisaatioita, josta onkin hyötyä Rintalan nykyisessä työssä.

Nykyisin Rintala työskentelee Kansallisarkistossa Sähköisen arkistoinnin palvelussa ylitarkastajana. Tiimissään he kutsuvat itseään siirronohjaajiksi, sillä heidän tehtävänään on ennen kaikkea ohjata viranomaisia siirtämään pysyvästi säilytettäviä digitaalisia aineistojaan Kansallisarkistoon. Työhön sisältyy paljon ohjaamista, auttamista ja viestintää, palvelun kehittämistehtäviä, sekä tiedostoformaattien ja teknisten rakenteiden tarkastelua, virheiden huomaamista ja niiden ratkomista.

Työhön kuuluu myös aineistojen arkistollisen kuvailun suunnittelua, pohtimista ja tarkistamista. Kuvailun tarkoituksena on varmistaa aineistojen löydettävyys ja käytettävyys sekä nykyisille että tulevaisuudenkin tutkijoille. Rintala toteaakin, että koska tulevaisuutta ei voi täysin ennustaa, työ vaatii joustavuutta ja laajaa aikaperspektiiviä, sillä vaikka aineistot syntyvät nykyhetkessä, on niiden oltava ymmärrettäviä vielä esimerkiksi 200 vuoden kuluttua. Tähän sekä historian että arkistonhallinnan opinnot ovat Rintalan mukaan olleet erityisen hyödyllisiä.

”Maailma ja työelämä muuttuvat jatkuvasti. Siksi myös ihmisen on oltava valmis tarkastelemaan osaamistaan ja tietämystään sekä tarvittaessa muokkaamaan näkökulmiaan ja kehittämään itseään.”

Kehitysmyönteisyys, pohtiminen, joustavuus ja uteliaisuus asioita kohtaan ovat Rintalan mielestä tärkeitä piirteitä, kun kyseessä on nopeasti kehittyvä digitaalinen maailma. On myös tärkeää osata sanoittaa oma osaamisensa.

Rintalan työhön kuuluu lisäksi paljon verkostoitumista niin kotimaassa kuin esimerkiksi muiden maiden kansallisarkistojenkin kanssa. Verkostoitua voi esimerkiksi erilaisissa koulutuksissa ja tapahtumissa. Rintala kokee verkostoitumisen tärkeäksi ajatusten ja näkökulmien vaihtamiseksi, sillä keskustelemalla ja kuuntelemalla oppii paljon. Työssä merkittävää onkin se, kuinka yhdessä pohditaan asioita ja jaetaan tietämystä ja osaamista muiden virastojen kanssa. Historia-orientoituneena ihmisenä on myös mielenkiintoista kuulla eri organisaatioiden tehtävistä ja historiasta.

Lopuksi Rintala vielä muistuttaa:

”Jatkuvan muutoksen ja oppimisen keskellä on tärkeää muistaa myös iloita saavutuksista ja onnistumisista sekä välillä pysähtyä hengittämään.”

*Arkistonhallinnan opinnot ovat nykyään nimellä aineistonhallinta ja ne ovat suoritettavissa moduulina.